26.7.2013

Pitkä matka paratiisiin

Tiedättekö mikä on maailman vaarallisin peto? Se ei ole lähimetsän mesikämmen tai se susi joka kiertelee pihassanne.

Vastaus on helppo. Se on ihminen.

Olenhan minä sen aina tiennyt. Tuhansien vuosien saatossa ihmiset ovat tappaneet toisiaan enemmän kuin osaamme laskea. Tappamisen syyt ovat yleensä naurettavia, eivätkä millään tavalla perusteltuja. Puhumattakaan siitä, mitä teemme eläimille tai luonnolle.

Aloin eilen lukea kirjaa, joka alkoi saamaan minussakin aikaiseksi melkoisia vatsanväänteitä. Minulla, joka äsken juuri lueskeli Pohjois-Koreasta. Vaikka olen lukenut vasta 100 sivua, olen varma, että mikään maailmassa ei vedä vertoja ihmisen julmuudelle.


Leah Chishugin kirja Pitkä matka paratiisiin (LIKE, 2011) kuvaa hänen selviytymistään ja pakomatkaansa Ruandasta läpi Afrikan. Ruandan kansanmurhassahan kuoli yli 800 000 ihmistä.

Nämä pari lainausta kirjasta kertovat enemmän kuin muuten pystyisin kuvailemaan. (Varoitan, ei heikkohermoisille!)

"Hymyt levisivä virnistyksiksi, kun joukko ympäröi saaliinsa. Seurasimme halvaantuneina ja avuttomina vierestä, kun he hakkasivat setääni nuijillaan, kunnes hänen ihonsa oli niin täynnä naulojen jättämiä reikiä, että hän oli muuttunut mustasta miehestä punaiseksi. Yhä vain he pieksivät häntä. Huomasin kauhukseni, että setäparka oli edelleen hengissä. Hän teki tuskallista kuolemaa silmät auki ja oli tietoinen kaikesta, mitä hänelle tapahtui."

*****

"Näimme kauhuksemme aidanraosta, kuinka eräs ystäväpariskuntamme - hutumies ja tutsivaimo - jäivät tappajien käsiin. Interahamwen miehet vaativat miestä surmaamaan vaimonsa. Hän kieltäytyi ja sanoi: "Tappakaa te minut. En koskaan voisi tappaa naista, jota rakastan niin paljon."
Interahamwe tappoi pariskunnan lapset heidän silmiensä edessä, ennenkuin repi syntymättömän lapsen naisen kohdusta ja jätti tämän kuolemaan verenvuotoon. Kun he arvelit aviomiehen nähneen ja kokoneen tarpeeksi, he tappoivat tämänkin."

Tämä kaikki siksi, että tutseilla sattui olemaan vaaleampi iho ja sirompi nenä kuin hutuilla. Se oikeutti hutuja kutsumaan tutseja torakoiksi ja kohtelevan heitä vieläkin alhaisemmin.

Kaikessa kaameudessaan tämä kirja tulee antamaan ajattelemisen aihetta pitkäksi aikaa.

Oletteko lukeneet?



4 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä! Varmasti luen, jos vaan jossain vastaan tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse hankin kirjan täältä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9520105832

      Poista
  2. Mä tilasin tän netistä parisen viikkoa sitten ja luin alkua vähän matkaa. Ei ollut tarkotus vielä varsinaisesti alottaa kirjaa, mutta tuntui että oli "pakko" lukea, vaikka järkyttävämpää tekstiä saa hakea. Tilasin myös sellaisen kirjan kuin "Treblinkan viimeinen juutalainen". Ja parhaillaan luen sitä "Leiri 14" -kirjaa Pohjois-Koreasta. Joku tämmöinen vaihe menossa mullakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli "Kevyttä" kesälukemista sieläkin päässä. Ahmin eilen tuon kirjan parvekkeella makoillessa loppuun ja nyt on takki sen verran tyhjä, että pakko tarttua johonkin kevyempään, tarkemmin sanottuna täysin hömppään.

      Poista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown