3.12.2013

Joulukalenteri: Luukku 3


Kauneusbloggaajien joulukalenteri lähti käyntiin toissapäivänä Nekun Lazy Dymanitee -blogista ja jatkui Tarun Miss Aria -blogissa. Joulukalenteri jatkuu joka päivä jouluun asti. Toisina päivinä herkkua saattaa olla luvassa tuplaluukkujen muodossa. Tänään on minun vuoroni.

Tunnustus

Olen jouluhöperö. Olen se tyyppi, joka kaivaa jouluvalot varastosta marraskuun alussa. Joululahjoja ostan ympäri vuoden varastoon. Jouluruuat tehdään tietenkin alusta asti itse. Kuusenkoristelusta ja paketoinnista olen mustasukkainen, niitä ei saa tehdä kukaan muu. Turha yrittää edes tulla lähelle, kun kaivan kuusenkoristeet tai lahjapaperit esiin. Näin on ollut niin kauan kuin muistan. En tiedä mitä on joulustressi, sillä kaikista huonoimpinakin aikoina joulu on ollut minulle vuoden parasta aikaa.

Kotona asuessani punoimme mummon kanssa juonia jo syksyllä, minä viikonloppuna leivotaan pullat, piparit, tortut ja karjalanpiirakat valmiiksi joulua varten. Viikonloput täyttyivät joulupuuhasteluista ja joulu tuli joka vuosi yhtä nopeasti. Joulun odotusta helpottivat myös joulukalenterit, joita piti olla montaa erilaista: suklaa-, lelu- ja kuvakalenteri. Jotain jouluhöperyydestäni kertoo se, että olen pitänyt ammattikoulussa esitelmän joulusta. Se ei luultavasti ollut hullumpi, sillä melkein 20 vuotta tapahtuman jälkeen äidinkielen opettajani muistaa edelleen tämän eksoottisen aihevalintani. Terkkuja vaan maailman inspiroivimmalle opettajalle Heikille, jos satut tätä lukemaan.


Olen minä ollut tuhmakin. Meillä oli kotona ns. lahjakaappi, johon ei olisi saanut mennä kurkkimaan ennen aattoa. Tiedättehän varmaan miten siinä kävi... Kävin hoivailemassa joululahjaksi tarkoitettua Kaalimaan kakaraa useaan otteeseen ennen joulua. Mummo varmasti tiesi asiasta, mutta leikki yhtä hyvin tietämätöntä kuin minä yllättynyttä, kun avasin aattona paketin, josta paljastui paljon toivottu nukke.


Joulupukkia en ole pelännyt koskaan. Ylläolevassa kuvassakin jo tiesin, mikä on joulupukin "salaisuus". En kuitenkaan paljastanut sitä muille lapsille. Tämän vuoksi minusta on paljon kuvia, jossa poseeraan pukin polvella, koska muut eivät uskaltaneet ja pitihän sitä nyt jonkun uhrautua.


Jouluaiheisia kirjoja aloin keräillä aikuisena. Kuvassa ylinnä oleva Sitä joulua en unohda -kirja on rakkain. Se on perua kotoani, jossa olen lukenut sitä pikkutytöstä asti. Muistan, että minulla oli tapana pitää joulukuussa joka aamu omaa jouluradiota: lausuin Tonttu-runoa. Lähetystäni höystin myös joululauluilla. Aikuisena olen miettinyt mummon uskomatonta pinnaa, sillä minulla ei tainnut olla suu koskaan kiinni.


Tähän kirjaan liittyy myös eräs koskettava juttu. Kirjan lopussa on tyhjää tilaa, johon voi kirjoittaa omia joulumuistoja. Sinne on mummokin oman pätkänsä kirjoittanut. Sinä jouluna mummolla ei ollut hauskaa. Syy oli keväällä yllättäen kuollut mummon nuorin tytär, tätini. Mummolla piti hyvin pokka, sillä en itse muista tuohon jouluun liittyneen mitään erilaista.


Tämä joulu oli ensimmäinen, kun en raapustanut joulukorttiin mummon nimeä. Tuntui oudolta. Se on kuitenkin elämää. Onneksi joulu on aina, sillä se on jokaisen jouluhöperön sydämessä.

Tuima talven on pakkanen,
tähdet kiiluvat yössä.
Kansa kartanon hiljaisen
nukkuu jo, uupunut työssä.
Verkkaan vaeltaa kiekko kuun,
lunta täynnä on oksat puun,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.
(Viktor Rydbergin runosta suomentanut Yrjö Jylhä)

Huominen luukku löytyy täältä.

Ps. Vielä on muutama tunti aikaa osallistua Mia Höytö -arvontaan. Puolen päivän aikaan starttaakin arvontaviikon kolmas arvonta











18 kommenttia:

  1. Hyvänmielen postaus heti aamusta. :) Mä tykkään kyllä joulusta, sen tunnelmasta, tuoksuista, mauista ja kaikesta perinteisestä mitä omaan jouluun kuuluu. Kun vielä osaisi olla kehittämättä stressiä joulusta olisi se enemmän odottamisen arvoinen. ;) Ja täytyisi oppia innostumaan joulusta uudelleen, nyt ei oikein jaksa, on ollut liikaa kaikkea. Täytyy kuitenkin koittaa lasten takia skarpata. :)

    Mukavaa ja tunnelmallista joulun odotusta sulle ja miehellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa sinullekin Ulpu! Muistelinkin, että myös sinulla on ollut vaikea syksy. Onneksi on ne lapset!

      Ihanaa joulun odotusta! ♡

      Poista
  2. Sinä olet kyllä jouluihminen potenssiin kymmenen! Joulussa minusta tulee todeksi se ajatus, että tunne syntyy tai ainakin vahvistuu teoista: joulun valmistelu pikkuhiljaa on sitä hyvän tekemistä läheisille ja siitä tulee hyvä mieli itselle. En osaa edes kuvitella, mitä olisi ihan yksinäinen joulunvietto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Itse olen ollut yhden joulun yksin täysin omasta tahdostani. Se ei itse asiassa ollut silloin hullumpaa, on sekin tullut koettua. Mutta ihaninta joulu on viettää jonkun kanssa ja myönnän, minä rakastan kaikenlaisia traditioita. Ihanaa tehdä vuodesta toiseen ne samat jutut!

      Poista
  3. Oi, ihana luukku! Minullekin joulu on tärkeä kaikin puolin ja rakastan lahjojen antamista. En ole ollenkaan uskonnollinen ihminen ja minulle joulussa ei ole koskaan ollut kysymys siitä. Toki olen pikkulikkana hartaudella lukenut jouluevankeliumia lukemattomina jouluina ennen jouluaterian aloittamista ja koulussa fanittanut seimikuvaelmia jne. mutta minulle ne ovat jo lapsena olleet enemmän asiaan kuuluva riitti ilman sen suurempaa uskonnollisuutta ja lähinnä legendaan pohjaavia juttuja. Olen hoilannut Hoosiannaa antaumuksella ja kaikkia muitakin uskonnollisia jouluveisuja, mutta ihan vaan kauniina ja asiaan ja vuodenaikaan _kuuluvina_ lauluina.

    Joulu vaan on ihana! Toki myönnän stressaantuvani toisinaan, lähinnä ajan puutteesta kun en ehdi millään tekemään kaikkea mitä pitäisi ja lahjoista, kun ei millään ole varaa hankkia kaikille sitä mitä haluaisi. Mutta kyllä ne sitten unohtuvat onneksi kaikki isommat ja pienemmät stressit kun pääsee aattona rauhoittumaan siihen varsinaiseen joulunviettoon, rakkaiden läheisyyteen ja rauhalliseen ja hyvän mielen olemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana viesti! Sun suhtautuminen jouluun kuullostaa tosi samanlaiselta kuin omani!

      Poista
  4. Voi, mikä ihana joulukalenteriluukku! Minullekin joulu on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi. Lapsuuden isoista sukujouluista on luovuttu avioerojen ja valitettavasti myös riitojen vuoksi, ja joulua vietämme pienessä porukassa ihan vain nelistään. Minulla joulunviettoon kuuluvat erottamattomasti myös koirat, joita tänä jouluna on neljä kappaletta ja jokaiselle tietenkin ostetaan omat lahjat. Myös niiden nimet kirjoitetaan sukulaisille lähteviin joulukortteihin.

    Jouluaatto ja joulupäivä ovat mulle vuoden rauhallisimpia päiviä, jotka voi viettää täysin stressittä (jouluruokien valmistukseen liittyvästä kiireestä huolimatta). Toivon, että onnistun välittämään saman tulevaisuudessa myös omille lapsilleni.

    Ai niin, ja minäkin olen paketointimestari nro 1 (olen jopa tehnyt sitä työkseni!) ja pakettien tekeminen on ehdottoman tärkeä juttu. Samoin joulukorttien askartelu, joka lähtee vuosi vuodelta enemmän käsistä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana lukea tällaisia! Tottakai lemmikit kuuluu myös jouluun. Eräs kissakasvattaja lähetti joulukortit joka vuosi kissojen nimillä. ;) Joulu on siitä kiva, että jos valmistelut tekee ajoissa, niin ruuankin suhteen pääsee aika helpolla aattona, päivänä ja tapanina.

      Poista
  5. Aivan ihana joulukalenteriluukku! Meillä on lapsuuden suurista perhejouluista jo luovuttu,kun sekä minun että mieheni vanhemmat ovat eronneet. Vietämme silti joka vuosi joulua kaikkien perheenjäsenten kanssa-meidän on vain järjestettävä tarkka aikataulu,että kaikkien luokse pääsee. Se vie joulusta hiukan sitä rauhan tunnetta pois,sillä minnekään ei voi jäädä koko illaksi kun seuraava paikka odottaa. Olemme kuitenkin pyhittäneet aina yhden illan ihan vain meille,jotta sitä lepoa ja rauhaa olisi!

    Olen muuten ihan fanaattinen lahjasuunnittelija-suunnittelen lahjat hyvissä ajoin etukäteen,ja paketoin joka vuosi kaikki lahjat tietyn teeman mukaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No wau! Edes minä en paketoi lahjoja saman teeman mukaan! :D Täytyy sanoa, että lahjan saajalle on pakko tulla fiilis, että nyt on nähty vaivaa ja kaikki ajateltu alusta loppuun. ♥

      Poista
  6. Ihana kirjoitus, josta tuli heti hymy huulille! :) Joulu on aina ollut minunkin suosikkijuhlani. Rakastan sitä, että saa ihan luvan kanssa vain olla, nauttia ruuasta ja läheisten seurasta. <3

    VastaaPoista
  7. Olipas koskettava ja kiva joulukalenteriluukku :)

    VastaaPoista
  8. Yhdyn kyllä edellisiin kommentoijiin: aivan ihana, tunnelmallinen ja koskettava kirjoitus! Ihana kuulla toisten jouluperinteistä/-tavoista :)

    VastaaPoista
  9. Sitä Joulua en unohda -kirja on tuttu omasta lapsuudesta, mummolan kirjahyllystä! :)

    VastaaPoista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown