24.11.2014

Rakastunut prinsessa


Tuoksuissa on jotain maagista. Itselleni ne ovat olleet tärkeitä lapsesta asti. Ihan ensimmäinen tuoksu, mikä minulle lapsuudesta tulee mieleen on joulukuusi. Aidon havun tuoksua ei voita mikään. Toinen mieleenjäävä tuoksu on kahvi, jossa uiskenteli siihen liotettuja pullanpaloja. Miten voisin unohtaa mummon käsirasvaa tai Toscaa, jolle tuoksui koko vaatekaappi ja liinavaatteet. Yhtä lohduttavan ihanalle tuoksui kosteinen home "leikkimökkini" nurkassa. Muistan, kun sain ensimmäisen suudelmani pojalta, jonka takin märkä lumi oli kastellut. Ensimmäinen suudelmani tuoksuikin märältä villalta. Pitkään yhdistin yhteen liljat ja hautajaiset, kunnes annoin liljoille mahdollisuuden ja valitsin niitä hääkimppuuni. Mummo väitti, että minulla oli lapsena äärimmäisen tarkka nenä kaikille herkuille, sillä ne katosivat ihan huomaamatta paremmistakin kätköpaikoista...

Ensimmäiset varsinaiset tuoksuni olivat 80-90-luvun vaihteessa kuumaa kamaa olleet Date-tuoksut. Tosin kovin kauaa ei mennyt, kun nenäni alkoi haluamaan jotain parempaa ja ensimmäiset pennoseni säästin Trèsoriin, sen jälkeen ei ollutkaan paluuta markettien hyllyille. Mummo kyseli minulta jo nuorena: "Mihin ihmeeseen tyttö sinä tarvit noin montaa hajuvettä?" Ehkä syy oli siinä, että tykkäsin katsella hyllyssä esteettisesti kauniita tuoksupulloja yhtä paljon kuin minusta oli jännittävää valita aamulla tuoksu, joka sopisi juuri sen päivän fiiliksiini. Kesäisellä Tampereen reissullani sijoitin rahani Escadaan, sellaisia merkkejä, kun ei kotikaupungissani ollut myynnissä. Kun 90-luvun puolenvälin jälkeen muutin pois kotoa, tuoksuja oli jo kertynyt jonkin verran. Muistan vieläkin mitä tuoksua käytin, kun valmistuin ammattikoulusta. Toukokuisella luokkaretkellä olin laittanut rahani laivalla Van Gilsin Initiativ-tuoksuun, joka valikoitui tuon tärkeän päivän tuoksuksi. Olen vieläkin surullinen siitä, että sitä tehtiin niin vähän aikaa. 

Sitten alkoikin bilekausi, johon vahvasti liittyivät Cacharelin Lou Lou ja Kenzon Jungle L`Elephant, joka muuten olisi aivan erinomainen tuoksu juuri nyt. Olin kuorruttanut itseni eräs joululoma mausteisella L`Elephantilla, kun tätini kommentoi minun tuoksuvan ihan piparille. Kiitos. Enkä koskaan unohda kämppäkaverini K:n Karl Lagerfeldin Sun Moon Starsia bileiltoinamme. Samaan aikaan kuului myös Nina Ricci-kausi. Iki-ihanaa Les Belles Liberty Fizzia kului pullo tolkulla, Deci Delaa siinä lomassa. L`Air du Temps tuli kokeiltua, ihan vain huomatakseni, että saippuaisuutensa vuoksi se ei ole tuoksuni ollenkaan. Premier Jourin kera tuli vuosia myöhemmin vietettyä monia hauskoja iltoja.

Sitten alkoi hempeily-kausi. Puuterin pehmoista tyttöhöttöä Anna Suin voimin. Sui Love ja se alkuperäinen Dolly Girl jaksoivat ihastuttaa päivästä toiseen. Ensimmäinen Dolly Girl on edelleen ehdottomasti Dolly Girl-tuoksusarjan paras tuoksu, voisi sanoa, että loput on vaan halpoja kopioita. Hempeilyyn sopi hyvin myös Kenzon Flower by Kenzo, Versuksen Time for Pleasure, Matthew Williamsonin nimikkotuoksu ja monet muut.

Seuraavaksi vuorossa oli paha kausi kesä & syksy 2006. Kun elämä potkii päähän, sitä haluaa unohtaa, myös ne tuoksut. Silloin tuoksut antoivat ihanaa lohdutusta, mutta tänä päivänä ne samat nostavat pintaan kipeitä muistoja, jotka haluaa unohtaa lopullisesti. En vieläkään voi suihkuttaa päälleni Salvatore Ferragamon Incanto Dreamia, Lancômen Hypnôsea, Emanuel Ungaron Apparationia tai Hugo Bossin Pure Purplea. Silti tuosta ajasta on jäänyt myös yksi tuoksu, joka onnistui välttämään ikävien muistojen aallokon. Käytän Hermèsin Un Jardin Sur Le Nil -tuoksua vielä tänäkin päivänä ja se on ehdottomia lemppareitani.

Tapani mukaan nousin ylöspäin tuostakin suosta. Rakastuin uudelleen ja pääsin tekemään yhden jännimpiä päätöksiäni pitkään aikaan. Mitä tuoksua laittaisin, kun kohtaan hänet. Jutustelua oli netin kautta reilu viikko takana, kun tuli aika kohdata tuleva mieheni ensimmäistä kertaa. Minä tiesin jo tuolloin, että hänestä tulee aviomieheni. Minä en ihastu, ainoastaan rakastun. Aamulla päätös oli yllättävän helppo. Tartuin hempeän vaaleanviolettiin sydämenmuotoiseen pulloon. Tiesin, että se olisi hempeä, mutta sillä olisi persoonallinen luonne. Pullo oli Vera Wangin Princess. Valinta oli ilmeisen hyvä, sillä mieheni taisi huumantua sen itämaisen kukkaisesta tuoksusta yhtä paljon kuin minusta. Princessin alkutuoksuna on kirpakkaa omenaa, eteeristä lumpeenkukkaa, makeaa aprikoosia ja mehevää mandariinia. Sydäntuoksussa makeaa suklaata, eksoottista guavaa, tiare-kukkaa ja tuberosaa. Pohjatuoksuna meripihkaa ja viettelevää vaniljaa.

Tällä hetkellä oma tuoksupersoona on melkein kaikkiruokainen. Silti joka aamu valitessani päivän tuoksua, minut valtaa se sama ihana fiilis, jonka tunsin vanhan talon ullakkohuoneessa nuorena tyttönä. Kun valinta on tehty ja tuoksua suihkautettu orjallisten tapojeni mukaan yksi suihkaus niskaan ja yksi ranteeseen, josta taputtelen sen toiseenkin ranteeseen, tiedän, että tästä tulee hyvä päivä.

Mahtavaa maanantaita kaikille!

Kuulisin mielelläni myös sinun tuoksumuistosi.

Arvatkaapa, mikä alkaa ensi viikon maanantaina? Arvontaviikko. Viime vuotiseen tapaan koko viikko on pullollaan iloisen joulumielen arvontoja!

11 kommenttia:

  1. Hugo Bossin Deep Red oli mun ensimmäinen "ihan oikee" hajuvesi. Muistan itekin vieläkin nuo Datet! :D Mulla tais olla vihree ja viininpunanen. Mulla liittyy hirveesti muistoja Marc Jacobsin Lolaan ja vieläkään en oikeen pysty käyttämään sitä. Mulla on kans ollu aina tosi vahvoja muistoja tuoksuista,toisaalta ihanaa mut toisaalta.. Moni tuoksu tulee hylättyä ihan vaan niiden muistojen takia :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Deep Red on ihana, se on edelleen yksi mun kaikkien aikojen lemppareista, niin omalaatuinen. <3

      Poista
  2. Olipas ihanasti kirjoitettu juttu, sinä totisesti rakastat tuoksuja =) Nyt en tähän hätään keksi mitään tuoksumuistoa, mutta muistan nuo Datet ja jonkun teinilehden arvonnassa voitinkin ne kaikki 4(?) tuoksua plus deodorantit. Oi että olin onnellinen moisesta onnenpotkusta =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina, en oikeastaan osaa edes selittää mikä niissä on, mutta tuoksut on sellaisia juttuja, joista ammennan tosi paljon elämääni. Nyt oon kyllä kateellinen tosta arvontavoitosta. :D

      Poista
  3. Kivoja tuoksumuisteloita! Noista olen itse ollut ihastunut Hermesin ohella Nina Riccin Deci Delaan, sitä menikin muutama pullo ja saippuakin, ja voi miten kaunis se pullo korkkeineen oli katsella! L'Air du Temps oli kamala ja liian tunnistettava. Ihmettelin nuorena, kun töissä yksi mielestäni vanha ja lihava täti käytti sitä eikä se sopinut hänelle ollenkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Deci Dela oli niin ihana, että sitä voisin varmaan käyttää vieläkin. Sitä ei taideta enää valmistaa? Se koko pullo oli taideteos! Temps vaatii kyllä tietynlaisen persoonan, että se sopii. Ei kaikkien tuoksu.

      Poista
  4. Oikein ahmin tämän postauksen, oli niin kivasti kirjoitettu :) Mun pitkäaikaisin tuoksusuosikki taitaa olla Bvlgarin Omnia Crystalline, jonka mun mies osti mulle joskus ihan yllättäen, tietämättä yhtään mun tuoksumieltymyksiä :) Kesällä valitsen kevyempiä tuoksuja, mutta talveen Omnia Crystalline sopii mainiosti. Muutama tuoksu multa on mennyt pilalle kun niitä on kantanut joku inhottava ihminen tms. Tuoksumuisti on kyllä mahdottoman vahva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emma! <3 Ehkä se intohimoisuus näkyi, tämä postaus syntyi vajaassa puolessa tunnissa perjantai-iltana ex-tempore (+ tekstin tarkistukset päälle), kun usein saatan väsätä postausta useitakin tunteja.

      Crystalline on ihastuttava tuoksu. Puhumattakaan Omnia-sarjan persoonallisen kauniista tuoksupulloista. <3

      Poista
  5. Tätä oli ihan mielettömän ihanaa lukea! ^^ Tämä on selvästi ollut sulle tärkeä aihe ^^

    Itselläni on yliherkkä haju-ja makuaisti, ja oon todella nirso tuoksujen suhteen. Olen myös todella uskollinen suosikeilleni, ja tunnistan ne jo kaukaa muidenkin iholta. Pitkäaikaisin suosikkini on Diorin J'Adore- siihen en kyllästy koskaan. Käytän kyseistä tuoksua nykyään harvakseltaan, mutta lähinnä siksi että säästelen sitä :D Guerlainin pikkumusta on uusi suosikkini, samoin Issey Miyaken L'eau D'Issey absolue. Käytin useampi vuosi sitten pitkään ja uskollisesti Escadan Magnetismia, mutta sittemmin se on jäänyt kokonaan pois tuoksuvalikoimistani. Tuoksu on edelleen ihana, siihen liittyvät muistot taas eivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Mähän nuuhkuttelin kesällä sun hajuvesiä läpi, sieltä löytyi monta mun omaakin suosikkia. <3 Joten vaikk olisit nirso, niin sulla on kyllä hyvä maku. :D Magnetism on ihana, se on aika usein esim. Hullareilla tarjouksessa, jos pyörisin siellä, ostohoukutus olisi varmaan suuri, koska aina silmä kiinnittyy siihen kuvastossa.

      Poista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown