Birthday to remember


Optimismia ja energiaa blogin Katja kirjoitti hauskan postauksen muistettavimmista ja parhaimmista synttäreistään. Postaus sai minut ajattelemaan myös omia synttäreitäni, koska itselleni ne ovat jääneet niin erilaisina mieleen kuin Katjalla, juurikin se juttu, joka tekee tästä niin hauskan aiheen. Halusinkin ehdottomasti tarttua tähän muisteluun ja käydä ne omat muistettavimmat synttärini läpi. 

Postauksen teon esteeksi meinasivat nousta valokuvat, kovan etsinnän jälkeen löysin kuitenkin edes yhden kuvan kuvittamaan tätä postausta. Kuva on otettu, kun täytin yksi. Kuvassa mukana myös lahjaksi saamiani lahjoja, joista tuo sininen kala oli pitkään yksi lempileluistani, se taitaa edelleen löytyä Mäntästä jostain vintiltä tai liiteristä. Suurin syy miksi syntymäpäivistäni ei ole paljoakaan kuvia, on tietenkin se, että ollessani pieni, kuvat otettiin filmikameralla. Kuvien teettäminen oli kallista, eikä meidän suvussa kovin moni edes omistanut moista vekotinta. Vähän myöhemmässä vaiheessa, kun kamera löytyi ja rahaa myös kuvien teettämiseen, en tykännyt olla kuvissa. Muistan, kun joku kaivoi kameran esiin niin juoksin toiseen huoneeseen piiloon. Tästä syystä minusta on olemassa lapsena todella vähän valokuvia. Lisäksi en ole viettänyt syntymäpäiviäni vuosiin, joten viime vuosiltakaan ei ole kuvia kertynyt.

Vaikka kuvia ei löydykään, niin 18-vuotiaaksi asti syntymäpäiviäni juhlittiin joka vuosi. Kummit, tädit ja serkut tulivat kahville. Sain jotain lahjoja, mutta synttärit eivät jääneet erityisesti mieleen, koska ne eivät sinällään lahjoja lukuunottamatta poikenneet lapsuuteni muista viikonlopuista mitenkään. Näin kummejani, tätejäni, setiäni ja serkkujani muutenkin aina viikonloppuisin. Silti kolme syntymäpäivää ovat sellaisia, jotka ovat jääneet vahvasti mieleeni. 

10v. Omassa nuoruudessa kymmenen täyttäminen oli iso juttu. Jokainen luokallani oleva tyttö järjesti omat synttärit, joihin kutsuttiin kaikki luokan tytöt paikalle. Muistan, että tuo vuosi oli yhtä syntymäpäivää, mikä oli oikeastaan aika hauskaa. Omat pyöreät olivat todella onnistuneet, koska luokkakaverini pääsivät tekemään kotonani juttuja, mitä eivät olleet koskaan kotonaan päässeet tekemään. Tämä johti siihen, että vanhemmat eivät meinanneet saada lapsiaan lähtemään illalla kotiin, kun heitä tultiin hakemaan. ^_^ Suurimmaksi hitiksi nousi hetekalla hyppely. Itsehän olin harrastanut hyppelyä parhaan kaverini kanssa jo ihan pikkutytöstä, kun yksi kesäpäivä keksimme kantaa varastosta vanhan hetekan pihanurmikolle ja alkaa hyppimään sen päällä. Touhussa toki piti olla varovainen, koska jalka lipsahti helposti pohjan ja sänkyrungon väliin, mutta siinä sai ihan uskomattomat vauhdit. Jos osasi hypätä oikeaan aikaan, sai pomppimassa olevan kaverin hyppäytettyä todella korkealle ilmaan. Monet varmaan ihmettelevät, että no eihän tuossa ole mitään, mutta 80-luvulla ei todellakaan ollut joka pihalla trampoliineja, joten synttäreillä olijoille tuo oli uutta ja hienoa. Hetekalla hyppelystä puhuttiin koulussa vielä pitkään.

13v. Vietän syntymäpäiviäni toukokuun puolivälissä ja tuona vuonna rakas tätini Irja kuoli huhtikuun lopussa. Hautajaiset olivat viikkoa ennen synttäreitäni. Muistan synttäreistä sen äärettömän haikeuden ja surun mikä oli itselläni ja kaikilla siellä olevilla. Irjan hautajaisten läheisyydestä huolimatta ne silti pidettiin. Muistan, kun synttäripäivän päätteeksi vieraat lähtivät haudalle leikkaamaan kukka-adresseista kortit ja nauhat talteen. Itse en halunnut lähteä mukaan vaan jäin kotiin yksin. Asettelin saamani kortit, lahjat sekä keltaisen gerberan pöydälle ja otin niistä tuona kauniina toukokuisena iltana kuvan muistoksi itselleni. Kuva on minulla edelleen jossain, mutta en löytänyt sitä, vaikka etsinkin sitä postausta varten. Taisin kuvaa ottaessa vieräyttää pari kyyneltäkin, niin surullinen olin, kun muistelin Irjaa.

30v. Halusin pitää kolmekymppiseni isosti laivalla ja maksoinkin parhaimmille ystävilleni matkat ja ruoat, että pääsimme kaikki viettämään iltaa yhdessä. Olin jo tuolloin sairastanut masennusta melkein vuoden, silti synttäreistä tuli ehdottomasti parhaat, mitä minulla on koskaan ollut. Siellä ystävien keskellä tajusin, miten äärettömän onnekas olen, että ympärilläni on niin mahtavia ihmisiä. Meillä oli ihan äärettömän hauskaa ja vuorokausi oli varmasti yksi koko tuon vuoden parhaista hetkistä, jonka voimalla jaksoin monesti, kun olin vähällä luovuttaa. 

Minkä syntymäpäivän muistat parhaiten ja miksi?

  1. Ensinnäkin aivan ihana tuo yksivuotis kuva <3
    Hetekalla hyppely sai täällä aikaan naurunpyrähdyksiä, muistan elävästi mammalassa olevat hetekat, niillä on pompittu useammin kuin kerran, joo ei ollut silloin joskus tramppoja :D

    Kyyneleet vierähti silmiin lukiessani 13-vuotis syntymäpäivästäsi <3
    Ja niin vaikeina aikoina varsinkin huomaa kuinka tärkeää ja onnekas saa olla, kun löytyy ne todelliset ystävät ympäriltä <3

    Ihanaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tykkään todella lookista, joka mulle on puettu päälle! :D

      Hetekalla hyppely oli oikasti kivaa, oma taiteenlajinsa. Muistan, että välillä oli jaloissa mustelmia, kun hyppäsi vähän vinoon tai huonosti. Hengissä ollaan vielä. :D

      Ihanaa viikkoa S! <3

      Poista
  2. Ihania muistoja ^_^ Tuo hetekalla hyppely hihitytti, me veljen jaa kasattiin pöydän eteen patjoja ja hypittiin patjakasaan, se oli iskän vahtivuorolla :D

    Mun ikimuistoiset synttärit oli kun täytin 11. Vuotta vanhemmat koulukamut järkkäsivät mulle yllätyssynttärit, mua kiusattiin niihin aikoihin joten tolla oli iso merkitys <3 Mutta tyypit oli soittaneet mun äidille ja sopineet päivän ja muut jutut, tehneet kakun jonka sisälle oli piilotettu lahja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka ei ole hyppinyt hetekalla ei voi ymmärtää sen hauskuutta, mulle trampoliini ei nyt myöhemmin ollut ollenkaan sama asia. :D

      Ihanaa, että vanhemmat koulukamut järkkäs sulle synttärit. <3

      Poista
  3. Ihana kuva! :-D

    Hmm, piti ihan pinnistellä, että mitäs niillä synttäreillä onkaan vuosien saatossa tapahtunut. 30-vuotissynttärit jäivät mieleen: Sain mieheltä lahjaksi Japanin-matkan, jonne olin aina hinkunut enkä koskaan uskonut pääseväni. <3 Taisin "muutaman" ilonkyyneleen tirauttaa. (Enkä antanut miesparan levätä paikan päällä ollenkaan, kun oli niin paljon nähtävää ja koettavaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmekymppisissä on kyllä ehdottomasti jotain taikaa... :) Tosin ei sun viimeisetkään synttärit kyllä mun mielestä tolle paljon hävinneet. ;)

      Poista
    2. No ei, ei voi valittaa. :-D Olen melkoisen hemmoteltu kersa kyllä.

      Poista
    3. Sun miehes hemmottelee sut ihan piloille! :D <3

      Poista
  4. Hetekalla hyppely kuulostaa tosi hauskalta :D Ja synttärit laivalla kuulostaa ikimuistoiselta :)

    Vaikea sanoa, minkä synttäreistäni muistaisin parhaiten. Yksi erikoinen oli, kun 6-vuotis synttäreille kutsuin koko tarhan väen kysymättä vanhemmilta lupaa ensin :D Kyllä ne synttärit meillä sitten pidettiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla hetekalla hyppelyä edes kerran. Siinä on juttunsa. :D

      Hih, sä olet ollut itse aika aktiivinen sun synttäreiden suhteen. Kiva ylläri vanhemmille. :D

      Poista
  5. Lapsuuden synttäreistä on monia hyviä muistoja. Koko talo oli täynnä sukulaisia eikä lahjoilla ollut edes niin suurta väliä.
    Ala-asteella pidimme koko luokan kanssa synttärit opettajalle. Ope järjesti meillekin joskus yllätyksiä, joten saimme antaa takaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava nuo opelle järkätyt synttärit! :)

      Poista
  6. Kiva kun teit tämän! Ja hei wau, maksoit kavereillekin matkan, aika ihanasti tehty. <3 Hyvää uutta viikkoa Jonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän oli pakko tarttua, tää oli niin kiva aihe. :)

      Ihanaa viikkoa Katja! <3

      Poista
  7. Voi pieni suloisuus ja sininen kala, joka on miltei isompi, kuin sinä. No ehkä 18-vuotisjuhlat jäivät mieleen, koska silloinen poikaystävä paljastui kökköpääksi ja ehkä jotkut kamusynttärit kotona lapsena. Mutta ei mitään mullistavaa eli turhaan sitä selvästi synttäreitään kouhkaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mä kulma tykkäsin tosta kalasta niin paljon, että olisin halunnut nukkuakin sen kanssa. :D

      Joo sama, ei monestakaan mitään kunnon muistoja, varmaan siksi, että ne ei ole niin hirveästi merkanneet. Mutta ei kivaa, että poikaystävä on paljastunut kökköpääksi juuri synttäripäivänä. :(

      Poista
  8. Ihania ja haikeitakin syntymäpäivämuistoja. Tuo hetekalla hyppely kuulosti niin hauskalta. Ja hauskaa se on ollut; rakastaahan nykyinenkin pikkuväki trampoliinilla hyppelyä. Ja silloin heteka ajoi saman asian.
    Komeat olivat kolmekymppiset ja varmasti ikimuistoiset juhlat. Omasta pussista maksoitkin, ihana sinä!
    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se hyppely oli ihan sika hauskaa. :)

      No ei ne paljoa lopulta maksanut, meitä oli pari hytillistä ja laivamatkoja saa halvalla. Ruoat enemmän kustansi. :)

      Ihanaa viikkoa sinnekin! <3

      Poista
  9. Kyllä ne taitaa olla 18v syntymäpäiväni. Täydellisen illan oli oma rakas minulle järjestänyt. Oli ruokaa, juomaa, tanssia ja koko ravintola (asiakkaat ja henkilökunta) laulamassa onnitteluja minulle.
    Kivoja muistoja sinulla <3 <3

    VastaaPoista
  10. Siis täh, olet kasvanut Mäntässä vai miten täältä (juu asun Mäntässä tai no melkein :P) löytyisi jostain vintiltä tuo lelu? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Olen syntynyt Mäntässä ja asunut siellä ensimmäiset 19 vuotta. Mun kotikoti on edelleen siellä, kesällä taisin siitä jotain kirjoitellakin. :D

      Poista
    2. haha, mikä sattuma :) jännä juttu, Mänttä kun on vähän tällee... ööh noh sellainen paikka josta monet ei oo ees kuullut ;D

      Poista
    3. No ei tosiaan ole, parempi kuin kertoo sen olevan Jyväskylän ja Tampereen puolessa välissä niin ihmiset hahmottaa. :D

      Poista
  11. Voi miten ihana tuo 1v-kuva on sinusta :) ja suo sininen kala oli varmaan rakasta.
    Muistan itse syntymäpäivistä aina upeat kakut, jotka äiti oli tehnyt ja valtavasti korvapuusteja, joita meillä kotona säilytettiin sellaisesssa Tupperware ämpärissä. Jännä hetki kun sai puhaltaa kynttilät sammuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli tosi rakas! Muistan sen leikeissä mukana olleet vielä vuosia myöhemminkin, siinä taidettiin leikkien ohessa keittä sopat jos toisetkin. :D

      Poista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown

Designed by FlexyCreatives