28.7.2016

Parhaat – Heinäkuu`16


APUA! Heinäkuu lähenee loppuaan ja oli aika kerätä yhteen heinäkuussa ihastuttaneet tuotteet. Viisi tuotetta löytyi tällä kertaa helposti. Matkan jälkeen yksinkertaistin ihonhoitoani entisestään, kuulette siitä lisää ensi viikolla. Sen myötä ihastuin hellävaraiseen puhdistustuotteeseen. Monet teistä lukijoista varmaan miettivät, mikä tuoksu minulla oli mukana reissussa tällä kertaa. Monet muistavat varmaan viime kesän tuoksuruletin? Tälläkin kertaa matkalle lähti mukaan vain yksi tuoksu, jota käytin koko viikon, joten tuoksu oli itsestään selvä valinta tähän postaukseen. Viimeistään tänä kesänä Sensai on osoittanut minulle, että on mahdollista tehdä aurinkovoiteita, jotka eivät jätä ihoa valkoiseksi, tunnu rasvaisilta tai tahmeilta. Lancômen Miracle Cushion on ollut meikkipussini vakiovaruste siitä lähtien, kun tuote tuli puolitoista vuotta sitten markkinoille. Olen kokeillut useiden muiden sarjojenkin tyynymeikkivoiteita, mutta ne eivät ole minua vakuuttaneet millään tavalla. Siksi en ole niistä blogissanikaan kirjoittanut, kun ei ole ollut yhtään hyvää sanottavaa. Heinäkuussa kuitenkin löysin hieman edullisemman vaihtoehdon, josta todella pidän ja jota olen käyttänyt melkein aina, kun olen tehnyt meikkipohjan. En silti vaihtaisi Miracle Cushionia pysyvästi tähänkään, syyt selviävät alta. Huulillani on viihtynyt hyvin koko heinäkuun astetta ylellisempi yllättäjä.


SENSAI SILKY BRONZE CELLULAR PROTECTIVE CREAM FOR BODY SPF30

Ajattelin tähän kesään asti, että korkeiden suojakertoimien aurinkovoiteet ovat aina enemmän tai vähemmän tahmeita, hiostavia ja jättävät ihon valkoiseksi. Öljyt eivät ole tahmeita, mutta niiden kanssa olo on sitten itselläni jotenkin liukas, mikä sekään ei ole ideaalitilanne. Olin jotenkin tyytynyt kohtalooni, että niin vain on ja se on kestettävä, jos ihoaan haluaa suojata. Näin uskoin siihen asti, kunnes levitin iholleni ensimmäisen kerran Sensain aurinkosuojaa. Kyllä, Sensain aurinkotuotteet maksavat huikeasti enemmän kuin muut, mutta teknologia jolla täysin tahmaamaton ja kevyt koostumus saadaan aikaiseksi ei ole ilmaista toteuttaa. Muutenhan kaikki muutkin suojavoiteet tuntuisivat Sensailta, koska kuka oikeasti haluaa sitä kamalaa nihkeää tunnetta iholleen, ei kukaan. Itsehän olen käyttänyt elämäni aikana varmaan jätesäkillisen aurinkovoiteita ihan kaikista hintaryhmistä, kun laitoin Sensain tuotetta ensimmäistä kertaa iholleni, en pystynyt muuta kuin ihmettelemään sitä, että onko oikeasti mahdollista, että kerrankin voin käyttää aurinkovoidetta niin, että se tuntuu iholla jopa kevyemmältä kuin kevyinkään levittämäni kosteusemulsio. Vertaisin tunnetta iholla ihaniin kevyisiin after sun -tuotteisiin. Aurinkosuoja jopa viilentää ihoa, kun sitä levittää, mikä on ihastuttava ominaisuus, kun tuotetta lisää päivän aikana vaikkapa rannalla. Ainoa mitä toivoisin, olisi se, että Sensaille tulisi SPF50 tuote myös vartalolle, nyt SPF30 on suurin, sen sijaan kasvoille löytyy myös suurempi kerroin. 


TRUSSARDI MY SCENT

Tällä kertaa ennen matkalle lähtöä arvoin Trussardin My Namen ja My Scentin välillä. Olin jo ottamassa mukaan My Namen, mutta vaihdoin vielä lennossa juuri ennen lähtöä tuoksun My Scentiin. Miehen mielipidettä tietenkin kuunnellen. ^_^ Tuoksu on ihastuttavan erilainen kukkaispommi höystettynä makealla päärynällä. Viikko iltaisin tätä käyttäessämi meni kuin siivillä, enkä pahemmin kyllästynyt tähän, mikä kertoo tuoksun tasapainoisuudesta. Vaikka olinkin lopulta iloinen, kun pääsin kotiin ja valitsemaan eri tuoksuja päivän fiiliksen mukaan. Alkutuoksuna My Scentissä on makeaa päärynää, sydäntuoksussa ihastuttavaa syreeniä ja klassista ruusua. Pohjalla heliotrooppia, myskiä ja lämmintä cashmiria. Tuoksu on todella erilainen ja mieleen jäävä kukkaistuoksu, tässä ei ole mitään tavanomaista. Jos tuntuu, että kukkaistuoksut ovat tylsiä ja kaikki on nähty, niin suosittelen kokeilemaan tätä, voit yllättyä.


GUERLAIN SUPER LIPS

Jos huulituote tuoksuu hyvältä sekä hoitaa ja kosteuttaa huulia, omaa kauniin pakkauksen ja tuntuu hyvältä huulilla, se päätyy käyttööni. Guerlainin Super Lips on kaikkea edellä mainittua. Varsinkin koostumus ihastuttaa, se on todella erilainen kuin missään muussa käyttämässäni huulituotteessa. Super Lips on huulilla liukas, mutta ei liian. Siinä on himmeästi kiiltoa, mutta ei liikaa. Lisäksi tuote pysyy huulilla kiitettävän kauan, joten sitä ei tarvitse heti lisätä. 


ESSE SENSITIVE CLEANSER

Matkan jälkeen ihoni ärsyyntyi Suomen olosuhteista ja päätin yksinkertaistaa ihonhoitoani ja rauhoittaa tilanteen Essen Sensitive-sarjan tuotteilla. Voin kertoa, että onnistuin. Tuloksia tuli jo parissa päivässä, mutta olen jatkanut silti ihonhoitoa jo kohta kolme viikkoa samalla metodilla. Siitä lisää ensi viikolla, nyt puhutaan sarjan puhdistustotteesta, joka tulee jäämään pysyvästi  ihonhoitorutiiniini, vaikka sitä suositellaankin käytettäväksi vain Essen sensitive-linjan tuotteiden kanssa, jotta hoitoprosessi ei vaurioituisi. PH-tasapainotettu voidemainen puhdistaja sopii ihan kaikille ihotyypeille. Puhdistusvoiteen perustana on luomupohjainen aloe veera geeli. Sisältää probioottista uutosta, jossa bakteerit eivät ole eläviä, mutta joka parantaa ihon omaa bakteerikantaa. Puhdistaja rauhoittaa ihon ärsytystä ja poistaa hyvin meikin. Iltaisin, jos olen käyttänyt meikkiä, olen tehnyt tuotteella varmuuden vuoksi tuplapuhdistuksen eli pessyt kasvot kahdesti, että kaikki meikki on varmasti lähtenyt. Aamuisin on riittänyt kevyt kertapesu. Tuote ei oikeastaan vaahtoa, mutta se on iholla miellyttävän liukas ja täyteläisen tuntuinen. Tuoksu on tyypillinen Esselle, hieman makeahko ja koukuttava.  


YVES ROCHER FOUNDATION CUSHION

Kuvassa sitten näkyykin syy, miksi kaikista hyvistä ominaisuuksista huolimatta, en vaihtaisi Miracle Cushionia tähänkään... Isadoran Cushionilla oli ihan sama ongelma kuin tällä. En ymmärrä miksi tuo meikkivoide leviää pitkin poikin rasiaa, vaikka sitä koittaisi säilyttää lappeeltaan. Miracle Cushion on pyörinyt laukussa vaikka miten päin, mutta siitä ei ole koskaan valunut pisaraakaan meikkivoidetta sienen ulkopuolelle. En esim. koskaan uskaltaisi ottaa tätä mukaan käsilaukkuun, jos tämä vaikka sotkisi koko laukkuun. Molempien pakkaukset ovat muovia, mutta YR tuntuu kädessä paljon heppoisemmalta ja sienen päällä oleva kansi ei napsahda yhtä turvallisen tuntuisesti kiinni kuin Miracle Cushionissa. Hirveä teilaus alussa, mutta sitten niihin hyviin ominaisuuksiin. Tämäkään ei ole mikään halpa, hintaa on 27,90€, mutta Yves Rocherilla on niin usein tarjouksia, että tämä on mahdollista saada vaikka ilmaiseksi, kuten minä sain. Jonkin aikaa sitten verkkokaupassa sai ensimmäisen ostoskoriin lisäämänsä tuotteen ilmaiseksi ja minä otin tämän, koska tahdoin uteliaisuudesta kokeilla tämänkin ihan vertailun vuoksi. Foundation Cushionissa on yllättävän samanlainen vippa kuin Miracle Cushionissa. Tuntu on aivan sama, vippa on vain hieman paksumman oloinen. Sienen meikkivoide on jotain järjettömän hyvää, tämä jättää ainakin omalle iholleni aivan samanlaisen jäljen kuin Miracle Cushion, en pystyisi erottamaan omilta kasvoilta kumpaa olen pistänyt. Jälki on kauniin kuultavaa ja iho näyttää heleältä. Puolipeittävää jälkeä saa, kun tuotetta kerrostaa taputellen. Oma sävyni on todella neutraali 200 beige, joka on täydellinen sävy hieman päivettyneelle iholleni. Talvella tämä saattaa olla aavistuksen liian tumma, mutta tällaiset läpikuultavat meikkivoiteet yleensä sulautuu vaaleammallekin iholle nätisti.

Löytyikö joukosta tuttuja tai kiinnostavia tuotteita?

HUOM! Muistattehan Greencosin verkkokaupan tarjouksen. Kun ostat mitkä tahansa kaksi hyaluronic³ -sarjan tuotetta, saat valitsemasi Multi Protection Sun Cream -aurinkovoiteen KAUPAN PÄÄLLE (arvo 28,50-30,50€). Lisää haluamasi être bellen aurinkotuote ostoskoriin ennen kassalle menoa. Tuotteen saat  kaupan päälle, kun syötät kassalla kuponkikoodin AURINKO16, tarjous on voimassa 31.7.2016 asti. Verkkokauppaan pääset tästä.




Yves Rocher oma, muut lehdistönäytteitä. Jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä, alennuskoodin käytöstä en hyödy.





26.7.2016

Parhaat kesäihon heleyttäjät


Tänään esittelen teille viisi suosikkiani, jotka tuovat kesäiholle heleyttä. Näitä tuotteita ei tosin kannata heittää romukoppaan kuukauden päästäkään, kun kesä on ohi. Sillä kaikki nämä ovat niitä tuotteita, joilla kesäihon hehkua voi jatkaa myöhäiseen syksyyn asti, jos ei jopa jouluun. Mutta ollaan nyt ihan hiljaa syksystä ja nautitaan näistä helteistä. ^_^


VITA LIBERATA SELF TANNING ANTI AGE SERUM

Olen nykyään aika onneton käyttämään itseruskettavia tuotteita (ne ovat niin hankalia), mutta yksinkertaiset tuotteet kolahtavat minuun edelleen. Vita Liberatan Anti Age Serum on todellinen monitoimituote. Ohut melkein nestemäinen seerumi kiinteyttää kasvojen ihoa. Sisältää mm. neroli-, ruusu-, kurkku- ja marulauutteita. Seerumi sopii kaikille ihotyypeille ja sitä voi käyttää kahdella tavalla. Hempeän rusketuksen saamiseksi seerumia sekoitetaan 1-3 tippaa kasvovoiteeseen, joka levitetään puhtaalle iholle. Jos haluat intensiivisemmän rusketuksen, seerumia voi käyttää kasvojen iholle yksinään ilman kosteusvoiteeseen sekoitusta. Itse olen lisännyt seerumia aluksi kolme tippaa kosteusvoiteeseen iltaisin, kun parissa päivässä sävyä tuli kivasti, vähensin tipat kahteen, jolla määrällä saa kasvoilla pidettyä kivan päivetyksen. Välillä olen voinut pitää välissä päiviä, etten ole tuotetta käyttänyt. Olen ruskettanut tällä myös kaulan ihon, se kun tahtoo aina jäädä vaaleammaksi kuin muu kroppa.

Jälleenmyyjät löydät täältä.


ELLA BACHÈ ELIXIR D`ECLAT TOMATÈ

Elixir D`Eclat Tomatè on ihoa kirkastava ja hoitava kevyt emulsio kaikille ihotyypeille. Tuote on helmiäishohtoista ja se antaa iholle aivan mielettömän kauniin hehkun. Tuote sopii erityisesti meikin alle, mutta sitä voi jopa taputella halutessaan meikin päälle tai sekoittaa tipan meikkivoiteeseen. Ella Bachèn valikoimassa on tapahtunut viime aikoina aika paljon muutoksia. Joista en välttämättä ole kaikista pitänyt... Ostin oman elixiirini pari vuotta sitten ja otin sen vasta tänä keväänä käyttöön ja nyt näyttää silti, että ainakaan maahantuojan sivuilta ei tuotetta ei tällaisenaan enää löydy. Voi olla, että tuote on uudistunut tai muuttanut nimeään. Kyselyä voi laittaa maahantuojalle. Itken kyllä verisesti, jos tämä on jäänyt valikoimista kokonaan pois. :( Tämä ei ole ensimmäinen tuote jota jäisin kaipaamaan vaan muitakin huippuja on poistettu valikoimista, kuten Actimix-tehotiiviste

Ella Bachèn tuotteita voi ostaa maahantuojan omasta verkkokaupasta täältä.


SENSAI BRONZING GEL SPF6

Sensain sävyttävä geeli on ollut tämän kesän eniten käyttämäni kosmetiikkatuote, ei mene kovin montaa päivää viikossa, etten tätä johonkin pistäisi. Viime aikoina tämä on toiminut jopa ainoana meikkipohjanani. Kun iho on hyvässä kunnossa, en tarvitse pinnalle kuin hieman päivettävää ohutta tuotetta. Käytän tätä myös primerinä, jos meikkaan pitkän kaavan mukaan. Levitän sääriin, että ne saavat lisää hehkua. Voisin vaikka kylpeä tässä, jos joku pyytäisi. Iso tuubi on todella riittoisa ja tiedän, että tästä on itselleni iloa vielä ensi kesänäkin. Kirjoittelin tuotteesta aiemmin täällä.


JANE IREDALE BRONZER REFILL - HOHDEVÄRI

Kesällä monitoimituotteet ovat parhaita ja myös Jane Iredalen mineraali hohdeväri on sellainen. Sävyjä on saatavilla kolmea erilaista ja jokainen niistä sisältää neljä erilaista sävyä. Itselläni on lämpimän kullan sävyinen Moonglow, lisäksi kaksi muuta ovat: kylmä pinkki/pronssi Rose Dawn ja kuultava pinkki/kupari Sunbeam. Kolmikosta juurikin Moonglow on se täydellinen kesätuote. Hohdevärissä raaka-aineina on käytetty mm. männyn kuoriuutetta andioksidanttina sekä granaattiomenauutetta, joka toimii myös luonnollisena säilöntäaineena. Tämän tuotteen kanssa vain mielikuvitus on rajana. Tuotetta voi käyttää poskiin, luomille, huulille, varjostuksiin ja korostuksiin. Itse olen käyttänyt kahta vaaleinta sävyä yhteen sekoitettuna highlighterina ja kahta alempaa yhdessä aurinkopuuterina. Olenpa tehnyt hohdevärillä silmämeikinkin, neljällä sävyllä saa toteutettua tosi kauniin luonnollisen lookin nopeasti. Tuotteista Moonglow ja Sunbeam sopivat myös vegaaneille, Rose Dawnissa on karmiinia.

Jälleenmyyjät löydät täältä.


SENSAI SILKY BRONZE SOOTHING AFTER SUN REPAIR MASK

Helteisen ja paahtavan päivän jälkeen mikään ei ole ihanampaa kuin huolellinen kasvojen puhdistus. Jos kasvot ovat joutuneet olemaan paljon auringossa, ne todellakin kaipaavat hemmottelua. Se ruskettunut pinta on vain hämäystä. ;) Sensain rauhoittava geelinaamio on juuri sitä, mitä iho aurinkoisten päivien jälkeen kaipaa. Naamiota suositellaan käytettäväksi aina auringonottopäivinä iltaisin puhtaalle iholle ja jättää muhimaan kasvoille yön ajaksi. Naamion koostumus on ohuen geelimäistä ja se tuntuu kasvoilla raikkaalta. Aamulla iho tuntuu hyvin kosteutetulta ja rauhoittuneelta. Itse levitän naamiota myös decolteen iholle, koska se on se osa kehostani, jota selvästi aurinko ulkona ollessa koviten koettelee. Vaikka tuote onkin tarkoitettu juuri tehohoitona iltaisin auringonoton jälkeen, en näe mitään syytä miksi tätä ei voisi käyttää ympäri vuoden. 

Jälleenmyyjät löydät täältä.

Löytyikö joukosta tuttuja tuotteita? Millä luotte heleyttä kasvoille?

Ella Bachè ja Sensai Bronzing Gel omiani, muut lehdistönäytteitä. Jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä.










25.7.2016

Ainola


Meillä on ollut miehen kanssa aikomuksena käydä muutaman junapysäkin päässä kotoamme Ainolassa siitä lähtien, kun muutimme tähän nykyiseen asuntoon seitsemän vuotta sitten. Ihan hävettää sanoa, että seitsemän vuotta joka kesä kyllä ahkeraan puhuimme tästä vierailusta, mutta vasta vihdoin tänä kesänä pääsimme toteutusasteelle. Reissun jälkeen harmitti, että miksi ihmeessä ei menty aiemmin. Mutta turha sitä on nyt itkeä, ehkäpä teemme tästä kesäinen perinteen tästä lähtien. Tosin minua hieman kutkuttaisi käydä paikassa myös syksyllä, sillä silloin tunnelma on varmasti erilainen kuin kesäpäivänä. Postauksen kuvat on tällä kertaa otettu kännykällä, joten pahoittelen niiden normaalia hiukan heikompaa laatua.

Ainola sijaitsee Järvenpäässä ja se on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo. Talo valmistui 1904 Jean ja Aino Sibeliuksen kodiksi, jossa molemat elivät aina kuolemaansa asti. Jean Sibeliuksen osalta taivalta kesti vuoteen 1957 ja Ainon osalta vuoteen 1969. Museo avattiin jo vuonna 1974. On ollut upea kulttuuriteko, että Sibeliuksen tyttäret myivät Ainolan jo vuonna 1972 valtiolle, jonka jälkeen talosta alettiin puuhaamaan museota. Tämä mahdollisti sen, että talossa on säilynyt oikeasti uniikki ja alkuperäinen tunnelma. Tunnelma on jopa hivenen aavemainen, ihan kuin kukaan ei olisi talosta koskaan lähtenytkään. Kuin kävisit kylässä aikahypyn tehneenä ja omistajat ovat vain käymässä jossakin. Itselläni oli kuitenkin Ainolassa käydessä todella hyvä ja lämmin tervetullut fiilis koko käynnin ajan.

Alkuperäisessä asussaan säilytetyssä Ainolassa käynti oli valtava elämys. Se oli ihastuttava aikamatka menneiden vuosien kotikulttuuriin ja taiteeseen. Valitettavasti talon sisällä ei saanut kuvata ja minua kiinnostanut yläkerta oli suljettu yleisöltä. Alakerran huoneissa taide oli vahvasti läsnä, kiitos Albert Edefeltin, Eero Järnefeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Tyko Sallisen, Pekka Halosen ja monien muiden taiteilijoiden teosten vuoksi. Lempihuoneekseni nousi talon kirjasto, jonka kauniin valon antavista ikkunoista virtasi viileä kesätuuli ja avautui huikea näkymä kauempana siintävälle Tuusulanjärvelle. Pystyin kuvittelemaan itseni istuskelemaan houkuttelevaan lukunurkkaukseen lukemaan päivän lehteä. En ihmettele, että paikka oli Jean Sibeliuksen lempipaikka. Kirjastossa on oma pieni hyllynsä myös Ainon kirjoille, jota myös "Ainon hyllyksi" kutsutaan. Hyllyssä on lähinnä käsitöitä ja puutarhanhoitoa koskevia kirjoja. Toinen vaikuttava paikka oli alakerrassa sijaitseva Sibeliuksen työhuone, joka toimi hänen viimeisinä vuosinaan myös makuuhuoneena, koska hän ei pystynyt enää kapuamaan portaita pitkin yläkertaan. Huoneen ovensuussa roikkui Sibeliuksen valkoinen kesäpuku, joka on varmasti syöpynyt kaikille Sibeliuksesta kiinnostuneille mieleen. Oli kova työ, että pystyin olemaan koskettamatta oven suussa olevaa puvun hihaa. 

Kun talosta poistutaan takakautta pihalle, saavutaan polkua pitkin Sibeliusten haudalle, joka on omenapuiden ympäröimä. Hieman tuulisena puolipilvisenä kesäpäivänä haudan vieressä sijaitsevat muutamat haavat soittelivat tuulessa omia kaihoisia säveliään. Haudalta lähtee polku alas saunalle, jossa sitten saikin kuvata vapaasti. Saunan erikoisuuksiin kuuluu todella kekseliäs vesihuoltojärjestelmä. Kourua pitkin vesi johdettiin suoraan saunan pesutupaan, jonka nurkassa oli toinen kouru, joka johtaa veden saunakammarissa olevaan kylpyammeeseen. Ammeen päällä on Sauna-Ilo -suihkulaite. Saunalta pois kulkiessa alkaa Ainon valtakunta: puutarha, kasvimaa ja kukkaistutukset. Puutarhassa kävellessämme meille tuli miehen kanssa yhtäkkiä todella kummallinen tunne ja mieheni katsoi ylöspäin, sieltä männyn oksalta meitä tervehti kyyhky, joka katseli tarkkaavaisena ympäristöä. Antoi ottaa itsestään pari kuvaakin, kunnes lehahti pois.

Ennen lähtöä kävimme vielä juomassa uudisrakennuksessa sijaisevassa kahviossa kahvit Janne-leivosten kera tietenkin. 










Ainola on avoinna 3.5-2.10.2016 ti-su, klo 10-17. Pääsymaksu on aikuisilta kahdeksan euroa, opiskelijoilta neljä ja lapsilta 7-16v. kaksi euroa. Museokortilla sisään pääsee maksutta.

Oletteko käyneet Ainolassa? Herättääkö Sibelius tunteita?










21.7.2016

Marc Jacobs Honey


Keltainen väri on jännä. Olen aina vierastanut sitä. Meillä ei ole kotona mitään keltaista, en omista yhtään keltaista vaatetta, varastostani löytyy ehkä 1-2 keltaista kynsilakkaa, mutta silti, kun näin Marc Jacobsin Honeyn pullon ensimmäistä kertaa, hymyilin. Keltainen on väri, joka saa hymyilemään. Siinä on aina jotain riemastuttavan iloista ja voimaannuttavaa.


Honey julkaistiin vuonna 2013 ja sitä myydään tänäkin päivänä. Pullo on nerokas: hienostunut, mutta leikkisä. Mikä sopisikaan paremmin hunajapullon koristeeksi kuin hieman mehiläistä muistuttava perhonen? Ehkä Nalle Puh? Perhonen on kuitenkin aavistuksen tyylikkäämpi valinta. ^_^ Itse tuoksu on yhtä aurinkoinen kuin ulkonäkönsäkin. Se on eloisa, rohkea ja spontaani, juuri sellainen kuin parhaat kesäpäivät. Pullon lasisen pinnan läpi hohkaa tuoksunesteen kaunis aurinkoinen sävy. Jopa sen pyöreä muoto muistuttaa tuosta isosta lämmittävästä möhkäleestä.


Alkutuoksuna energistä päärynää, hedelmäcocktailia ja mehukasta mandariinia. Sydäntuoksussa naisellista appelsiininkukkaa, kielen mennessään vievää persikkanektaria ja kuusamaa. Pohjatuoksu on lämmin ja siinä valloittavat makea hunaja, vanilja sekä pehmeät puun vivahteet. 

Omaan nenääni tuoksu on makea, mutta ei liian, sillä appelsiininkukka tasapainottaa tuoksun makeutta ja tuo siihen kaivattua aikuismaista vivahdetta. Selviten aistin tuoksusta juurikin pohjan hunajan ja vaniljan, alkutuoksun päärynän ja sydäntuoksun persikkanektarin sekä appelsiininkukan. Honey on tuoksu, jonka valitsen juuri sinä päivänä, kun aamulla ei tunnu mikään menevän putkeen. Heti ensimmäisestä suihkaisusta lähtien, tuoksu luo ympärilleen paremman mielen ja nostaa suupielet hieman ylöspäin. Hymyilen nytkin, kun katselen näitä aurinkoisia kuvia voimaannuttavan värisestä pullosta. Tuoksu on tyttömäinen, mutta ainakin minä melkein neljäkymppisenä koen tämän täysin omakseni tietyissä tilanteissa. Tuoksut eivät onneksi tunne ikärajoja.


Onko Honey teille tuttu? Iskeekö keltainen väri?

Suositushinta:
Marc Jacobs Honey 30ml, 50€
Marc Jacobs Honey 50ml, 69€

Tuoksu lehdistönäyte.




20.7.2016

Kulinaristin Rodos


Ihan ensiksi on pakko sanoa, että minusta ei tulisi koskaan ruokabloggaajaa, vaikka syöminen on matkoilla lempipuuhaani heti historiallisten kohteiden kiertelyn jälkeen. Ennen matkaa itselläni oli hienot suunnitelmat siitä kuinka kuvailisin kaikkia ihania annoksia, mitä matkalla tulee syötyä. Tuota noin... Ei tullut kuvattua ei. Kännykkä oli usein tallelokerossa päivät ja kameraa en jaksanut raahata rannalla mukana, joten lounaat jäivät kuvaamatta oikeastaan kokonaan. Miehellä olisi saattanut jotain kuvia olla. Iltaisin kännykkä saattoi olla käsilaukussa mukana, mutta muistin kuvaamisen siinä vaiheessa, kun ruoat olivat jo mahan pohjalla. En vain osaa. Sentään muutama kuva kertyi (joista niistäkin kaksi on lainattu mieheltä), jotta sain jotain kuvitusta tähän postaukseen. ^_^

Rodoksella saa mielestäni erinomaista ruokaa, mutta huonoakin voi tulla vastaan. Ainakaan Vanhassa Kaupungissa syömistä en suosittele muutamaa paikkaa lukuunottamatta. Ruoka on siellä ravintoloissa usein kalliimpaa kuin muualla kaupungissa ja taso voi olla jopa huonompi. Toki Vanhasta Kaupungistakin löytyy erinomaisia paikkoja ja vinkkejä kannattaa ruokailuun katsoa myös TripAdvisorista. Arvostelujen kanssa kannattaa kuitenkin olla aina realisti, ainakin joissain paikoissa jo ruokakuvista ravintolan kohdalla näkee, että tarjonta ei kuitenkaan ihan vastaa sitä hehkutusta, mitä jotkut asiakkaat ovat paikalle antaneet. Itse söimme vain Rodoksen kaupungissa, joten ravintolakokemukset ovat sieltä. 



Hotellissamme oli todella hyvä ja monipuolinen aamupala, ei mitään tyypillistä kreikkalaista tyyliin mehua, kahvia ja pari makeaa leipäpalaa vaan erilaisia hedelmiä, kreikkalaista jogurttia, fetaa, makkaroita, muroja, vohveleita, leikkeleitä, tomaattia, kurkkua jne. Joten söimme aamuisin aina hotellilla. Oma aamupalani koostuu aina Kreikassa ollessa kreikkalaisesta jogurtissa, johon laitan vähän hunajaa ja oheen kerään hieman hedelmiä. Sillä satsilla jaksoi hyvin aina 13-14 asti, johon aikaan menimme yleensä lounaalle. 

Meillä oli tarkoitus aluksi käydä lounaalla eri paikoissa, mutta eksyimme ihan sattumalta heti ensimmäisenä päivänä niin hyvään paikkaan Tuulisen rannan puolella rantakadulla, että emme kokeneet enää tarpeelliseksi vaihtaa vaan kävimme koko viikon uskollisesti samassa paikassa lounastamassa. Ihastuimme paikan ilmapiiriin, palveluun ja raikkaan makuiseen ja näköiseen ruokaan, jonka hintakaan ei päätä huimannut. Tiedän, että monet käyvät kyseisessä ravintolassa illallisella, koska paikasta voi ihailla suoraan upeaa auringonlaskua, mutta itse koin paikan enemmän lounaspaikaksi. Viikon aikana oli hauska seurata, kuinka monet muutkin ensikertalaiset ilmestyivät paikkaan aina vain uudestaan ja uudestaan syömään, se kertoo minusta paljon. Balsamicon sisustus oli ihan omaa luokkaansa. Koko lounasajan olisi voinut käyttää sisustuksen ihailuun, joka poikkesi kaikista muista paikoista. Suosittelen ainakin uunifetaa, jossa oli poikkeuksellisesti hieman potkua, tietenkin kreikkalaisia lihapullia, jotka olivat täydellisyyttä hipovan raikkaan makuisia tuoreine yrtteineen, munakoiso- ja viininlehtikääryleitä, joiden syömistä ei meinannut pystyä lopettamaan, sekä tietenkin kreikkalaista salaattia, jota on ainakin pakko syödä kerran Kreikassa ollessa. Paikasta saa myös kaupungin parasta suodatinkahvia, suosittelen tilaamaan jälkkäriksi, jos kahvihammasta pakottaa. Palvelu oli aina todella ystävällistä ja liikuttavinta oli se, että meille oli viimeisenä päivänä varattu pyytämättämme meidän suosikkipöytämme. 


Romanttisin paikka, missä olen koskaan Kreikassa syönyt, on aivan Vanhan Kaupungin laidalla sijaitseva Wonder. Viime kesänä kävelimme paikan ohi viikon aikana useita kertoja, tajuamatta minkä helmen jätimme huomaamatta, mutta tänä vuonna jostain syystä kiinnitimme seinässä olevaan ruokalistaan ohi kävellessämme huomiota. Mainitsimme asiasta tarjoilijalle ja hän sanoi, että ovat tehneet tänä vuonna joitain pieniä muutoksia ulkopuolelle. Hyvin toimittu, koska tämä selvästi auttoi. 

Koska ravintolan hintataso oli hieman normaalia korkeampi, luimme ennen paikalle menoa TripAdvisorin arvosteluja, joiden vuoksi päätimme, että Wonder voisi olla meidän paikkamme. Ylläolevassa kuvassa Wonder ja oviaukko, jonka takaa paljastuu se, mikä on tämän ravintolan juttu. Kun oviaukosta astutaan sisään ja kävellään portaat alas, saavutaan suojaiselle sisäpihalle, mikä on mitä tunnelmallisin paikka. Se sai melkein henkäisemään ihastuksesta. Wonderin ruokaa voi kutsua jo fine diningiksi, mikä oli mukavaa vaihtelua kaiken tavernaruoan keskellä. Palvelu ainakin täytti täysin fine diningin tunnusmerkit. Täällä ei istuta pöydässä yksikseen vaan tarjoilija pitää huolen siitä, että kaikki on pöydässä koko ajan viimeisen päälle tiptop kunnossa. Myönnän nauttivani tällaisesta ja olen siitä myös valmis maksamaan. Se antaa kivan romanttisen fiiliksen ja aikaa puolison kanssa jutusteluun ja tunnelmointiin. Ei varmaan tarvitse sanoa, että paikan palvelu saa minulta täydet pisteet. Sunnuntai-iltana ravintolassa ei ollut kuin pari muuta paria ja yksi isompi seurue ja saimme todella ensiluokkaista palvelua. Toisen kerran söimme paikassa keskiviikkona ja silloin ravintola oli niin täysi, että ihmisiä käännytettiin jatkuvana jonona ovelta. Siitä huolimatta palvelu ei paljoakaan kärsinyt, ainoastaan ympärillä oli enemmän hälinää. Myönnän ihan surutta, että itse nautin hiljaisesta sunnuntai-illasta enemmän kuin vilkkaasta keskiviikosta. Suosittelen paikan varaamista, sillä ravintola on sen verran suosittu, että ex-tempore sinne ei välttämättä kannata lähteä kokeilemaan onneaan. Omaksi suosikiksi nousi kananrinta pinaatilla ja ricottalla täytettyjen raviolien kanssa kera tryffelikastikkeen. Kana oli mehukasta ja raviolit suussa sulavia. Kielen vei mennessään myös paikan lime crème brulee.



Olimme tälläkin kertaa samassa hotellissa kuin viime kesänä ja jo tuolloin katselimme hotellimme vieressä sijaitsevaa pientä, ulkopäin vaatimattoman näköistä ravintolaa vähän epäillen, että mikähän paikka tuokin on. Ravintolan terassilla näytti kuitenkin olevan joka ilta koko ajan paljon ihmisiä syömässä, joka yleensä on merkki siitä, että paikka on suosittu. Laitoimme uteliaana ravintolan eräs ilta TripAdvisoriin hakuun, kun olimme aivan uuvahtaneita päivän kävelyistä ja halusimme raahautua viimeisillä voimillamme syömään mahdollisimman lähelle hotellia. Yllättäen Capricci oli arvostelujen mukaan Rodoksen kaupungin kymmenen parhaan ravintolan joukossa ja sieltä saattaa saada koko saaren parasta italiaista ruokaa. Ei muuta kuin sinne sitten. 

Hintataso oli Suomeen verrattuna alhainen. Alkupaloja irtosi alle kuudella eurolla, pasta-annokset n. seitsemällä ja pizzoista ei yksikään maksanut yli yhdeksää euroa. Sattuikin niin, että ihastuimme ja kävimme syömässä ravintolassa peräti kolmena iltana, koska ruoka oli yksinkertaisesti niin hyvää. Yhtään huonoa annosta en paikassa syönyt, vaikka joka ilta otin eri annoksen. Olimme Kreikassa, muttta söimme usein iltaisin italialaista ruokaa, mutta lounaat sitten pyhitimme kreikkalaisesta ruoasta nautiskeluun, ettei matka mennyt ihan plörinäksi. ^_^ Ensimmäisenä iltana söin pinaatilla, ricottalla ja buffalon maito mozzarellalla täytettyjä juuri oikean kypsyisiä ravioleja, niiden kanssa oli jotain kermaista kastiketta, jota syödessä pystyin vain miettimään, että kunpa itsekin saisin kastikkeeseen joskus näin tasapainoisen maun. Mieheni otti Hellenic-pizzan, joka oli aikamoinen yllätysveto lihansyöjältä, sillä pizza oli täysin kasvispizza tuoreine tomaatteineen, mustine- ja vihreine oliiveineen, feta- ja mozzarellajuustoineen sekä vihreine paprikoineen. Miehen kommentti oli, että se oli parasta pizzaa mitä hän on koskaan syönyt ja uskokaa, hän on syönyt niitä paljon. :D Tämän kommentin jälkeen minun oli pakko varastaa pieni pala hänen pizzaansa ja oikeassa hän oli, maut olivat ihan älyttömän hyvin tasapainossa keskenään. Herkuttelimme myös suklaa soufflèlla, joka vei kielen mennessään, vaikka oheen olikin laitettu överisti suklaakastiketta. Kysyimme eräänä iltana tarjoilijalta, mitä valkoviiniä hän suosittelisi, kun emme osanneet itse päättää. Tarjoilija kertoi, ettei tykkää valkoviinistä eikä yleensä juo sitä vaan on punaviinin ystävä, mutta on yksi valkoviini mistä hän pitää. Niinpä tilasimme hänen suosituksestaan pullon paikallista Domain Biblia Choraa ja voi pojat, hän oli oikeassa. En muista milloin olisin viimeksi juonut yhtä raikkaan makuista valkoviiniä, suutuntuma oli niin iloisen pirskahteleva, että jo yhdestä huikasta huulilleni levisi hymy ja ihan olkapäissä asti tuntui sellainen hyvä iloinen fiilis. Yritimme etsiä viiniä lentokentältäkin, mutta siellä sitä ei valitettavasti ollut.


Kävimme syömässä parissa muussakin paikassa, mutta tästä jutusta olisi tullut liian pitkä, joten halusin nostaa esille nämä kolme paikkaa, joita kaikkia voin suositella sydämestäni Rodoksen kävijöille. Sen verran on vielä sanottava, että näitä kolmea paikkaa yhdistää myös eräs jännä juttu ja tajusin sen vasta kotona. Yhdessäkään paikassa ei ollut sisäänheittäjää, joka on yleensä Kreikassa enemmän sääntö kuin poikkeus. Ajattelen sen niin, että hyvissä paikoissa sisäänheittäjiä ei välttämättä tarvita, ruoka puhuu puolestaan ja kerran paikan löytäneet palaavat sinne aina takaisin. 

Parina iltana kävelimme juomaan jälkkäridrinkit Hotelli Amarylliksen baarissa, jossa on edelleen Rodoksen kaupungin parhaat drinkit, ne olivat sitä jo kymmenen vuotta sitten, kun kävin ensi kertaa Rodoksella. Ainakin Strawberry Daiquiria ja Bombaa kannattaa iltapalaksi testata. ^_^  Drinkit juoma- ja tähtisadetikkuineen tuovat mieleen Ruotsin laivan, mutta sisältö onkin sitten jotain ihan muuta, koska drinkeissä käytetään vain tuoreita marjoja ja hedelmiä. Myös alkoholittomia drinkkejä on tarjolla, sekä lapsille ja aikuisille jäätävän kokoisia jäätelöannoksia.

Nautitteko ruokaseikkailusta?









19.7.2016

Hämmentävän hyvä Naturativ


Menen aika harvoin sanottomaksi, kun testailen tuotteita, mutta tällä kertaa vaadittiin vain yksi puolalainen ja minäkin olin hetken sanaton. Olen kirjoitellut blogissani usein silmänympärystuotteista, koska monet kokevat juuri niiden löytämisen vaikeaksi. Itsekin etsin aina vain parempia ja parempia tuotteita, vaikka olen muutaman vakkarituotteen löytänytkin. Etsintäni on kuitenkin kestänyt vuosia ja suurin osa  kokeilemistani tuotteista ei ole herättänyt minussa oikeastaan minkäänlaisia tunteita. Siksi olenkin joka kerran todella innoissani, kun löydän tuotteen, jota pidän niin hyvänä, että se ansaitsee palstatilaa blogissani.

Naturativ on puolalainen luonnonkosmetiikkasarja, joka on perustettu vuonna 2008. Sarja on yhdistelmä perinteistä ja modernia luonnonkosmetiikkaa, joka ainakin omiin korviini kuulosti hyvältä. Naturativ pyrkii siihen, että sen tuotteissa on vähintään yhtä paljon vaikuttavia ainesosia kuin normaalissa kosmetiikassakin. Tuoteissa on käytetty ainesosina kylmäpuristettuja öljyjä, voiteita, kukkaisvesiä, sokeria, kasvi- ja mehiläisvahoja, kasviperäisiä alkoholeja ja biologisesti hajoavia kasviuutteita. Tuotteet valmistetaan NaTrue-sertifikaatin stantardin mukaisesti. 


Oma sy-alueeni on ajoittain kuiva ja kuivuus aiheuttaa valitettavasti ihon veltostumista ja ryppyjä. Silmäni ovat todella herkät, joten ihan mitä tahansa tuotetta en voi viedä lähelle sy-aluetta. Naturativin Silmänympärysseerumi ecoAMPOULE 5 on pakattu näppärään lasiseen pipettipulloon. Pullon suuaukossa on kuminen tiiviste, joka pitää tuotteen pullossa mahdollisimman tuoreena, koska pipetin joutuu vetämään pullosta ihan kunnon kiskaisulla ulos. Pipetti on tuollainen jännän näköinen tynkä ja ensiksi katselin, että tuo ei vaan voi toimia. Olin totaalisen väärässä, pipetti annostelee ohuehkoa seerumia vain pieniä tippoja kerrallaan, kerrankin silmänympärystuote, josta ei joudu loppuja levittämään ympäri kasvoja, vaikka tälle kyllä tekisi mieli tehdä niin, mutta ihan muista syistä. Seerumissa on todella mieto tuoksu, se on jännä ja hyvin omanlaisensa, en osaa edes kuvata sitä, mutta ei missään nimessä mikään tyypillinen luonnonkosmetiikan yrttituoksu. Sanoisin sitä maanläheiseksi. Sy-iholle tuotetta levittäessä en haista tuoksua ollenkaan niin mieto se on. 

Koostumus on maitomaista seerumia, joka tuntuu jännästi jopa geelimäiseltä. Pari tippaa riittää koko sy-alueelle: ylä- ja alaluomelle, sekä silmien ulkonurkkiin. Tuotetta voidaan käyttää yksinään tai tehotuotteena voiteen alla. Seerumi lupaa häivyttää tummia silmäpusseja, parantaa pintaverisuonten verenkiertoa, kosteuttaa, kiinteyttää ja elvyttää ihoa. Sisältää kosteuttavaa helokkiöjyä, ihoa rauhoittavaa ja vahvistavaa kultaleväuutetta, hyaluronihappoa, luonnon kofeiinia, E-vitamiinia sekä ruiskukkavettä. 

Seerumi tuntuu levittäessä hieman viileältä, mikä virkistää varsinkin aamuisin mukavasti. Kosteuttava vaikutus on aivan välitön ja silmin havaittava, tämä oli asia, joka sai minut innostumaan tästä. Ohuen koostumuksen vuoksi tuote imeytyy nopeasti ja jättää sy-ihon kivan napakan tuntuiseksi, ei kuitenkaan kiristäväksi. Kun laitoin tätä ensimmäistä kertaa illalla sy-ihoni oli melkein hilseilevän kuiva, kun heräsin aamulla, kuivuus oli poissa ja iho näytti virkistyneeltä ja napakalta, eikä turvotuksesta ollut tietoakaan. Tuote on pitänyt herkän silmänympärysihoni loistokunnossa ja tuote on riittänyt yksinään kosteuttamaan vaativaa ihoani tarpeeksi, enkä ole tarvinnut koko käytön aikana päälle paksumpia voiteita. Sopii hyvin myös meikin alle, koska ei jätä rasvaista pintaa. Suosittelen lämpimästi kaikille jotka hakevat silmänympärystuotteelta kevyttä koostumusta, mutta kunnollisia kosteustehoja. Yleensä näissä tuotteissa nämä kaksi asiaa eivät kohtaa, mutta tämä on poikkeus. Kerrankin ohuen koostumuksen omaava tuote, joka kosteuttaa yhtä hyvin kuin paksummat voiteet. 


Onko Naturativ tuttu? Millainen silmänympärysvoide on suosikkinne?

Naturativin tuotteita voi ostaa mm. Biodellyltä, seerumin hinta on 48,60 euroa. 


Tuote lehdistönäyte. Jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä.



18.7.2016

Acropolis of Rhodes


Rodos-postaukset jatkuvat vielä parin postauksen verran, sitten lupaan, että palataan normaalisti kosmetiikan pariin. Tiedän, että lukijoissani on niitäkin, jotka eivät lue kosmetiikkapostauksiani ollenkaan, joten tämä on ollut teille varmasti mukavaa vaihtelua. ^_^

Tällä kertaa tutustutaan ehdottomasti omaan lempipaikkaani hieman Rodoksen kaupungin ulkopuolella Monte Smithin kukkulalla sijaitsevaan Rodoksen Akropolisiin. Jostain syystä kun olemme käyneet paikalla mieheni kanssa joskus 15-16 aikaan, muita turisteja on ollut vain sormilla laskettava määrä, joten täällä voi tuntea olevansa melkein yksin maailmassa, vaikka kyseessä on todella näkemisen arvoinen turistikohde. Jos olette Rodoksella reissussa ja hotellinne sijaitsee Tuulisella rannalla ja ihan heti sen alkupäässä, kun lentokentältä päin tullaan niin Akropolisille pääsee ihan jalan. Käveltävää on vajaat pari kilometriä suuntaansa. Paikalle pääsee myös kaksikerrosbussilla tai kaupunkia kiertävällä junalla, mutta jos pidätte omin päin kiertelystä ja kävelemisestä niin suosittelen kävelemään, siten näkee paljon enemmän. Paahtavassa helteessä kannattaa varata pari litraa henkeä kohti juotavaa mukaan, koska jano yllättää nopeasti. Lisäksi itse paikka on tietenkin rakennettu kaupungin korkeimmalle kohdalle ja se on yhtä laajaa aukeaa aluetta, eikä varjopaikkoja ole tarjolla. Joten suosittelen paikalle menemistä aikaisin aamulla, myöhään iltapäivällä tai illalla juuri ennen auringonlaskua, jolloin ylhäältä saisi varmasti huikeita kuvia merelle päin, sillä Rodoksen auringonlaskut ovat ihan omaa luokkaansa. Hattu ja paksu aurinkorasvakerros ovat suositeltavia. Japanilaiset turistit ovat yleensä varustautuneet päivänvarjoilla, mutta sellaista meillä ei ole ollut. Parastahan tässä kohteessa on se, että sisäänpääsymaksua ei ole, eli tänne pääsee ihailemaan paikkoja aivan ilmaiseksi. Ihan käsittämätöntä. Siksi ihmettelenkin, että miten täällä ei ole koskaan enempää ihmisiä. 

Alueella sijaitsee muinainen stadion, "pieni" jopa 800 paikkainen amfiteatteri ja itse Apollonin temppeli, josta on pystyssä jäljellä kolme pylvästä, jotka olivat tällä kertaa tukirakenteiden peitossa, sekä muinaiset rauniot. Tässä postauksessa kuvat ovat siinä järjestyksessä, miten itse paikan näin. On vaikuttavaa nähdä pylväät jo kaukaa hiostavan kuumaa ja väreilevää hiekkakenttää kävellessä. Ensimmäisenä alhaalla on Diagoran stadioni, joka 200 metrin pituuksineen on vaikuttavan kokoinen. Siellä järjestettiin muinoin Helios-jumalan kunniaksi kisoja. Toisessa päässä sijaitsee marmorinen teatteri, sen portaille voi kuvitella itsensä istuskelemaan. Sitten lähdetään kapuamaan portaita ylöspäin kohti temppeliä. Portaita saa juosta liskojen kanssa kilpaa, sirkkojen siritystä kuunnellen, mutta vihdoin eteen aukeaa upea näkymä Rodoksen kaupungin yli merelle. Hyvällä selkeällä säällä horisontissa siintää myös Turkki. Temppelille johtavilla viimeisillä leveillä portailla on aina pakko ottaa varjokuva, kun aurinko kuumottaa suorastaan polttavasti selkään. Oikeasti tuossa kohtaa ei huvita kovin kauaa seisoskella. Itse Athinan ja Zeuksen -temppeleiden rauniot ovat vaikuttavat, yhteen kiveen on työmies työn touhussa jättänyt jalan jälkensä. Hiekasta päätellen moni on kokeillut kenkänsä sopivuutta valmiiseen muottiin. Minulla on aina täällä jotenkin rauhallinen ja hyvä fiilis, sillä paikka henkii historiaa, joten suosittelen aluetta lämpimästi, jos olette Rodoksen kaupungissa lomailemassa.














Herättääkö rauniot tunteita?
















14.7.2016

Kuin kaksi marjaa osa 4


Muistatte varmaan vielä Kuin kaksi marjaa -sarjan? Taas löytyi tällä hetkellä käyttämistäni tuotteista parivaljakko, joidenka tajusin sopivan sarjaan paremmin kuin hyvin. Tällä kertaa kyse on kesäisistä bronzing geeleistä, jotka ainakin itselleni ovat todellisia must-tuotteita kesällä. Ymmärrän, jos joku pitää näitä ihan turhina, mutta omaa kesämeikkiä ei synny ilman näitä. Bronzing geelit ovat monikäyttöisiä. Niitä voi sekoittaa meikkivoiteeseen, jolloin niillä saa väri ja hehkua normaaliin meikkipohjaan. Niitä voi levittää yksinään kasvoille tuomaan kaunista päivetystä tai sitten jättää kerroksen meikkivoiteen alle saadaksesi hehkuvan hieman päivettyneen lopputuloksen. Tuotteilla voi viimeistellä meikkiin beach-lookin laittamalla tuotetta kämmenselälle, josta ottaa tuotetta kevyesti skunk-siveltimeen ja sutia kasvojen korkeimpiin kohtiin meikin päälle tuomaan päivettynyttä hehkua. Itse olen viime aikoina jättänyt primerit oikeastaan kokonaan pois ja käyttänyt bronzing geelejä meikkivoiteen alla koko kasvoilla. Tykkään ihan mielettömästi siitä kevyen päivettävästä lookista, jonka nämä kasvoille antavat. Koska kyse ei ole itseruskettavasta, nämä lähtevät pesemällä pois. Olenpa minä levittänyt näitä ulos lähtiessä myös pikkaisen sääriin, jolloin jalat ovat saaneet nopeasti sävyä.


SENSAI BRONZING GEL SPF6 50ML, 36€

Sensain sävyttävä geeli sisältää peräti 70% vettä, joten sen koostumus on kasvoilla ihastuttavan kevyttä ja ohutta. Tuotteessa on todella mieto sensaimaisen tyylikäs puhdas tuoksu, ihan tuoksuttomaksi en voi tätä sanoa, vaikka tuoksua on vain aavistus. Väri on kaunis neutraali ruskea, joka pukee varmasti kaikkia. Lopputulos on läpikuultava ja iho tuntuu levityksen jälkeen kosteutetulta. Sisältää myös pienen aurinkosuojan mikä on kiva juttu.


THE BODY SHOP HONEY BRONZE FACE GEL 25ML, 18,90€

Myös The Body Shopin sävyttävässä geelissä on vesi inci-listalla ensimmäisenä ja koostumus on ohuen geelimäistä. Tuote tuntuu iholle levittäessä raikkaalta. Sävy on voimakkaampi kuin Sensaissa. Kasvoille levitettynä lopputulos on kuitenkin aika sama, ehkä aavistuksen päivettyneempi. Tuoksu on melko voimakas, hieman kukkainen ja siitä tulee täydelliset kesäfiilikset. Ihoa kosteuttavana aineena on käytetty glyseriiniä. 


Kummasta sitten itse pidän enemmän? The The Body Shopin geelissä on ihastuttava tuoksu, mutta itselläni on tosi lämmin ihon sävy ja omilla kasvoilla hämmentävää kyllä, tämä on ehkä aavistuksen kylmän sävyinen, hassua, vaikka kyse on ruskeasta geelistä. Kuvailisin sävyä kylmäksi pronssiksi. Kun taas Sensai tekee juuri sellaisen upean kauniin ja luonnollisen päivettyneen lookin, jollaista haen. Myönnän käyttäväni Sensaita useammin, koska sävy on aavistuksen sopivampi minulle, mutta jos sinulla on kylmemmän sävyinen iho, niin TBS on varmasti hyvä valinta. 

Näissä kaksi marjaa postauksissa olen usein verrannut myös tuotteiden hintoja, joten pitäähän se tehdä nytkin. Voitteko uskoa, mutta Sensai on tällä kertaa näistä tuotteista edullisempi, tosin litrahinta menee melkein yksiin. Tämä johtuu siitä, että Sensaissa on tuplamäärä tuotetta verrattuna The Body Shopin geeliin. 

Käytättekö sävyttäviä geelejä? Jos ette, niin kiinnostuitteko?

TBS lehdistönäyte, Sensai oma.