Tuoksumuistoja – Gucci Rush 2

Pitkästä aikaa takaisin tuoksumuistojen pariin, sillä olen viime aikoina jälleen innostunut vanhemmista minulle jo vuosia sitten rakkaista tuoksuista. 

Vuosi 2001

Vuosi ennen euroa. Olin kesällä erään työpäivän jälkeen niin kuin usein ennenkin haahuilemassa Tampereen Sokoksen tuoksuosastolla, joka oli tuohon aikaan suurinta rentouttavaa ajanvietettäni. Tuoksuholismini oli tuolloin kuumimillaan ja harvoin lähdin kaupasta ulos ilman uutta tuoksua, eikä niin käynyt tälläkään kertaa. Katseeni kiinnittyi harvinaiseen rumaan ja kömpelöön muoviseen neliskanttiseen tuoksupulloon, jossa kiehtoi minua tuohon aikaan ainoastaan väri, koska se oli pinkki. Ulkopakkaus ei ollut sen nätimpi, ainoastaan läpinäkyvä laminoitu muovi. Voiko enää halvemmalta näyttää? Se miksi väri kuitenkin kiehtoi oli se, että tuohon aikaan jopa suurin osa vaatteistani oli pinkkejä. Annoin ihan värin vuoksi uudelle tuttavuudelle mahdollisuuden. Muistan vieläkin sen hetken, kun nuuhkaisin tuoksulappua... Uniikki, se oli sana, joka Guccin Rush 2 tuli ensimmäisenä mieleeni. Niin uniikki, että tuoksu lähti siltä istumalta mukaani ja vuosien saatossa sain pulloja jopa kaksin kappalein tyhjäksi, joka on harvinaista oman tuoksukokoelman suuruuden tähden. 

Gucci Rush 2 on varmasti uniikein raikas, saippuainen kukkaistuoksu, jota olen koskaan haistanut. Senpä takia onkin todellinen sääli, että Gucci ei ole valmistanut tuoksua enää vuosiin (valmistus lopetettiin 2011), toisin kuin raskaampaa vaniljalla, patsulilla ja korianterilla höystettyä jopa hieman itämaissävytteistä Rushia, joka ei ole oikeastaan lainkaan makuuni, eikä sillä ole lopulta paljonkaan tekemistä tämän kakkosen kanssa. Tämä ei tosin ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen tuoksu jonka valmistuksen lopettaessaan Gucci teki mielestäni virheen. Uudet Guccin lanseeraukset Guiltya lukuunottamatta eivät ole olleet mielestäni mitään verrattuna näihin vanhoihin tuoksuhelmiin. 

Rush 2 on täydellinen kevät/kesätuoksu, se on kuin aurinkoinen päivä kera kasteen peittämän nurmen ja keväisen kukkakedon. Se on tuoksu, joka saa onnelliseksi. Koska tuoksu on keveä, se on tällä hetkellä yksi ainoista, jonka olen hyväksynyt työkäyttöön. Se onkin harvoja kukkaistuoksuja, joka ei ärsytä useimmiten edes migreeniherkkiä. Se on tuoksu, jonka haistan iholtani heti suihkautuksen jälkeen, mutta sitten se tunnin kuluessa muuttuu ihotuoksuksi, eikä leijaile ympäriinsä. Tuoksu on EdT ja kesto iholla reilut seitsemän tuntia. Tosin hiuksissa se kestää kauemminkin.

Hurmaava Rush 2 alkaa viattomalla freesialla, ruusulla ja keväisellä kielolla. Tuoksun sydän on täynnä valkoisia kukkia ja vihreää raikkautta: narsissia, gardeniaa, liljaa ja bambun lehtiä. Pohjalla on yllättävä puraisu marjaisuutta mustaherukan voimin. Pohjan täydentävät myski ja jäkälä.

Nyt kun kirjoittaessani luin noita tuoksunuotteja, on entistäkin helpompi tajuta, miksi aikoinaan rakastuin tähän päätäpahkaa. Se on täynnä tuoksuja lapsuuden kotipihastani: ruusuja, mustaherukoita, narsisseja, kieloja ja kun asuin metsän keskellä niin heti pihan vieressä oli jäkälää silmän kantamattomiin. Vaikka tuoksussa on hyvinkin voimakkaita kukkaisia nuotteja, se onnistuu olemaan silti vain hempeästi kukkainen, ei lainkaan vahvasti. Uskon, että tähän voi ihastua sellaisetkin, jotka eivät yleensä kukkaistuoksuista välitä. Vaikka kuinka yrittäisin, en keksi yhtäkään toista tuoksua jossa kukkaisuus, saippuainen puhtaus sekä vihreys olisivat näin uniikissa ja mielenkiintoisessa balanssissa. Tälläkin hetkellä tuoksua hiuksista haistellessani, minun on pakko hymyillä. 

Tuoksun valmistus on lopetettu ja sitä on erittäin hankala ostaa. Vielä 2-3 vuotta sitten useammassa nettikaupassa oli varastoja jäljellä, mutta viimeisen vuoden aikana olen huomannut tuoksun monen tutun tuoksukaupan valikoimista kadonneen. Omani ostin vuosia sitten (tuoksu itse on valmistettu jo vuonna 2010). Olen koittanut varjella ja säästellä sitä parhaani mukaan, mutta tänä syksynä tuoksua tuli käytettyä melko monena päivänä ja minuun iski piheys, koska tiedän miten vaikea näitä on enää tänä päivänä aitoina saada. Omaani olen säilyttänyt koko ajan pimeässä kaapissa mahdollisimman viileässä ja tasalämpöisessä paikassa, enkä ainakaan haista, että tuoksu olisi näiden vuosien aikana muuttanut mitenkään muotoaan. 

Kuka vielä muistaa miltä Rush 2 tuoksuu?