Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Suklaasunnuntai – Pirkka Hasselpähkinä-Valkosuklaa
23.5.2021
10.07
Suklaasunnuntain postauksissa on tullut selväksi, ettei valkosuklaa lukeudu suosikkeihini. Silti tasaisin väliajoin maistelen uutuuksia. Tällä kertaa sain syntymäpäivälahjaksi kuplivan kera Pirkan Hasselpähkinä-valkosuklaa levyn.
Rakastan pähkinöitä yksinään, mutta pähkinäsuklaat eivät myöskään ole olleet nuorempana suosikkejani. Olen alkanut vasta vanhemmiten pitämään kunnon rouskuvista sattumista suklaan joukossa. Jos iskee pähkinäsuklaan himo, ostan yleensä Fazerin suklaalevyn, jossa on reilusti kokonaisia hasselpähkinöitä.
Pirkan hasselpähkinä-valkosuklaa on selvästi sukua Fazerin levylle. Eroa vain on se, että suklaa on maitosuklaan sijaan valkosuklaata. Levyssä on erittäin runsaasti kokonaisia hasselpähkinöitä, jotka sopivat loistavasti yhteen hieman mauttoman valkosuklaan kanssa. Levyn valkosuklaa on pehmeän makuista, ei lainkaan kitkerää, kuten jotkut saatttavat olla. Omassa suussani pähkinät korostavat valkosuklaan makua, combo on täydellinen. Tulen ehdottomasti ostamaan tätä vielä uudestaan, kun valkosuklaahammasta alkaa kolottamaan.
Oletko maistanut Pirkan suklaata? Tykkäätkö pähkinöistä suklaassa?
Suklaasunnuntai – Panda Täyssuklaamuna
14.3.2021
9.51
Pääsiäisen herkut ovat olleet kaupoissa jo pitkään esillä, mutta jostain syystä Pandan Täyssuklaamunat eivät olleet osuneet aiemmin silmiini. Tämä oli siihen asti, kunnes puolisoni parisen viikkoa sitten kauppareissultaan toi minulle pussillisen. Tiesin, että näistä on tehtävä juttu Suklaasunnuntaihin.
Innostuin. Mignon on ehdottomasti suosikkisuklaamunani, koska ei tässä iässä enää niitä yllätyksiä kaipaa. Turhaa roinaa. Pääasia, että suklaata on ja PALJON. Pieni täyssuklaamuna ei ole mikään uusi keksintö. Esim. Kinderillä on omansa ja kaikki varmaan tietävät ne eri värisiin sellofaaneihin pakatut "ruohomunat". Niistä en ole koskaan välittänyt, koska suklaa on niissä yksinkertaisesti pahaa.
Koska kyse on Pandan tekemistä täyssuklaamunista, arvasin, että näiden on pakko olla hyviä. Tykkään ostaa vaihteluksi iänikuiselle Fazerin Siniselle toisinaan Pandan suklaalevyjä. Niiden suklaa on aavistuksen makeampaa kuin Fazerin, mutta ei lähellekään niin makeaa kuin Maraboun. Suklaa on suuhuni myös mielestäni laadukkaampaa kuin esim. Maraboussa.
Pandan Täyssuklaamunat maistuvat tietenkin heidän omalta suklaaltaan. Koostumus on kivan jämäkkä. Pinta on sellainen, ettei suklaamuna sula ihan heti sormissa, sellainen aavistuksen kiiltävä. Näihin jää koukkuun ensimmäisestä munasta lähtien. :D Tykkään myös kivan värisestä pussista, josta huokuu pääsiäisen henki. Toivottavasti näistä tulee pysyvä kausituote.
Oletko maistanut Pandan Täyssuklaamunia?
Suklaasunnuntai – M&M's Chocolate Eggs
21.2.2021
10.22
Tänään saatiin herätä täällä etelässä pitkästä aikaa melko lämpimään sunnuntaiaamuun ja koska on sunnuntai, se tietää sitä, että silloin blogissa on toisinaan suklaasunnuntai.
Kävelin viikolla karkkihyllyn kautta ja mitä minun silmäni näkivätkään – M&M's Chocolate Eggs -pussin. Tutustuin karkkeihin ensimmäistä kertaa vasta viime vuoden pääsiäisenä, jonka jälkeen hamstrasimme niitä monta pussillista, kun pääsiäiskarkit olivat pääsiäisen jälkeen -50% alennuksella.
Minun ja M&M'sin historia on pitkä. On kuitenkin sanottava, että klassisista suklaapähkinöistä en välittänyt nuorempana lainkaan, vasta aikuisena olen saattanut ostaa silloin tällöin pussin, mutta ne eivät ole herkkuani. Sen sijaan suklaanapit ovat ehkä parasta mitä tiedän. Suklaa on niissä sopivan makeaa ja se täydellinen rapsahdus hampaissa, kun karkin puraisee halki ja suklaan maku leviää suuhun. Mmm...
Ainoa mikä harmittaa on se, että olisin monesti esim. jouluna halunnut ilahduttaa ystäviäni kustomoiduilla karkeilla, mutta ei edes brändin Euroopan kauppa toimita tuotteita Suomeen, buu! Jos joku tietää mitä kautta Suomeen saisi kustomoituja karkkeja, kertokaa.
Mennään kuitenkin näihin M&M's Chocolate Eggseihin, eli "suklaamuniin", jotka koukuttivat täysin jo viime vuonna. Joten enpä sitten malttanut mieltäni, kun näin nämä pitkän tauon jälkeen kaupassa vaan nappasin itselleni ja puolisolleni omat pussit, tietenkin. ;)
Pussi sisältää liikuttavan rouhean näköisiä sormenpään kokoisia värikkäitä suklaamunia. Näistä tulee vähän viiriäisen munat mieleen, toki nämä ovat värikkäämpiä ja eivät yhtä sileitä.
Sisällä karkeissa on paljon tuttua M&M's suklaata, joten yhdellä puraisulla saa enemmän suklaata suuhunsa kuin perinteisissä litteissä suklaanapeissa. Kuori on kova, mutta silti niin pehmeä, ettei hampaita tarvitse pelätä hajottavansa näiden kanssa. :D Kuori silppuuntuu hetkessä pienellä hampaiden painalluksella. Maku on kokonaisuudessaan ehkä aavistuksen sokerisempi kuin suklaanapeissa. Sokerisuus tulee luultavasti kovasta kuoresta.
Nämä kuuluvat ehdottomasti pääsiäisen lempikarkkeihin ja sopivat ulkonäkönsä puolesta hyvin myös koristeeksi. Näyttävät hauskoilta esim. lasikulhossa.
Tykkäätkö M&M's -karkeista? Oletko maistanut Chocolate Eggsejä?
Suklaasunnuntai – ROX Berry Chocolate Crisp proteiinipatukka
13.9.2020
12.49
En ole koskaan pahemmin välittänyt proteiini- tai energiapatukoista, olen ostanut niitä toisinaan, todeten ne usein yhtä "pahoiksi". Kodin ulkopuolisen työn tultua kuvioon kiinnostukseni heräsi tuotteisiin kuitenkin uudelleen.
Suurimmaksi osaksi työpäiväni koostuvat niin, että minulla on yksi tai kaksi kahdentoista minuutin taukoa, joskus harvoin työpäivä kestää yli seitsemän tuntia, johon kuuluu sitten kunnon puolen tuonnin ruokatauko. Omassa työssäni tauot, eivät tarkoita sitä, että siellä voisi olla tuosta vaan pari minuuttia kauemmin vaan meillä mennään ns. kello kaulassa jatkuvasti. Kun aletaan laskemaan, että tuossa ajassa pitää käydä vessassakin, niin eipä siitä sitten hiveästi aikaa jää syömiseen. Seitsemän tuntia on kuitenkin jo pitkä päivä ja siinä ajassa ehtii kelle tahansa tulla nälkä. Noin pitkä aika syömättä ei ole terveellistä. Syömiseni ovatkin aina jotain nopeaa – banaani, smoothie tai joku proteiinin lähde. En voisi kuvitellakaan, että alkaisin lämmitelemään mitään mikrossa, saatika alkaa syömään salaattia, jota joutuu tökkimään haarukalla moneen kertaan, että saa edes jotain suuhun.
Olen tämän vuoksi toisinaan alkanut syömään tauolla proteiinipatukan. Ei todellakaan mikään terveellisin ratkaisu, mutta olen huomannut, että nälkä pysyy poissa ja mieli yllättävänkin virkeänä. Mikä parasta, sen saa syötyä tarpeeksi nopeasti.
En ole yleensä pitänyt energia- ja proteiinipatukoista, koska niissä on todella usein hirveän sitkeä koostumus ja jauhoinen maku. Niitä joutuu jauhamaan suussa pitkään ja kun aika on rajattu, jopa koostumuksesta tulee tärkeä asia. Niinpä otin pari vuotta sitten missioksi löytää miellyttävän koostumuksen ja hyvän maun omaavan proteiinipatukan. Aika monet kävin läpi, kunnes yhdellä kauppareissulla käteeni osui ROX.
Roxin patukoista ehdoton suosikkini on Berry Chocolate Crisp, joka on eittämättä paras proteiinipatukka, mitä olen koskaan syönyt. Muut mautkin ovat hyviä, mutta Berryssa on mehevin koostumus kaikista. Raikas marjaisa maku yhdistettynä tummaan suklaaseen (30%) toimii loistavasti. Maku ei ole liian esanssinen, millaiseksi nämä marjaisat maut usein tulevat. Proteiinia on peräti 20 grammaa, joten ei ihme, että näläntunnekin pysyy poissa. Roxin tuotteeseen ei ole myöskään lisätty sokeria, mutta se on silti kivan makea. Tykkään myös päällisen crispistä, joka tuo kivaa rapeutta purressa.
Syötkö proteiinipatukoita? Millaisissa tilanteissa? Suosikkeja?
Kreikkalaiset feta-sitruunalihapullat Balsamicon tapaan
30.7.2020
14.41
Tänä vuonna ei päästy Kreikkaan, mutta päätettiin, että Kreikka tulee meidän luokse ruoan osalta. Tapanani on ollut maistella ravintoloissa käydessämme Rodoksella nimenomaan paikan lihapulla-annoksia. Niistä on monia erilaisia variaatioita paikasta riippuen, mutta mikään ei edelleenkään ole vetänyt vertoja Balsamicossa tarjoiluille lihapullille. Niiden raikas maku oli itselleni aikoinaan todella uutta ja annoksesta tulikin sellainen, joka oli syötävä ainakin kerran loman aikana. Ne maistuvat tuulahdukselta Välimerta.
Kaipaan edelleen suuresti jo pari vuotta sitten kuopattua Balsamicoa. Rodokselle ulkona syödessä on oppinut sen, että se ei kerro yhtään mitään ravintolan tasosta, että se on täysi vaan aika usein se tarkoittaa sitä, että paikassa sattuu vain olemaan agressiivisimmat ja parhaat sisäänheittäjät, ruoan ollessa melko ala-arvoista. Ihan muutama paikka tekee tähän poikkeuksen, mutta ne paikat pitää "tietää". Olemmekin oppineet sen, että yleensä helmet ovat piilossa sivukaduilla ja usein niissä ei sen vuoksi istu juuri kukaan. Kannattaa lomalla rohkeasti kokeilla näitä paikkoja, jos ne näyttävät muuten kaikin puolin siisteiltä. Rohkeasti sisään, vaikka olisit paikan ainoa asiakas. Parhaat ruoat ovat myös yleensä paikoissa, jotka eivät käytä sisäänheittäjiä tai jakele flyereita. Itseasiassa tätä kirjoittaessa tajusin, että yhdessäkään suosikkiravintolassani Rodokselle ei ole sisäänheittäjää. Tämän vuoksi sitten niille loistavillekaan ravintoloille ei löydy asiakkaita kilpailun ollessa kovaa vaan ne lopettavat. Tilalle tulee usein uusi yrittäjä. Balsamico oli meille aikoinaan ensimmäinen tällainen takaisku, toivon, ettei uusia ole tulossa. En silti tule koskaan unohtamaan paikkaa, jossa olen syönyt tähän astisen elämäni parhaat kreikkalaiset lihapullat. Onneksi resepti ei ollut salainen, sillä se löytyi paikan käyntikortin takaa, jonka vuoksi se on minulla tallessa.
Tällä kertaa jouduin itse käyttämään lampaan jauhelihan sijasta karitsan jauhelihaa, koska se oli ainoa, mitä pakastealtaasta löytyi tässä pikkukylässä. Tuoreesta on turha haaveilla supermarkettien luvatussa maassa. Maku ei kuitenkaan silläkään poikennut vaan lihapullista tuli oikeanlaisia.
KREIKKALAISET FETA-SITRUUNALIHAPULLAT BALSAMICON TAPAAN
500 g lampaan jauhelihaa
1 kananmuna kevyesti sekoitettuna
1,5 dl vaaleaa leipää pieniksi revittyinä paloina (esim. ranskanleipä käy hyvin)
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tl kuivattua oreganoa
kourallinen tuoretta persiljaa hakattuna pieneksi
2 tl pestyn sitruunan kuorta hienoksi raastettuna, sekä pieni loraus 1-2 tl sitruunan mehua
100 g fetajuustoa haarukalla hienonnettuna
öljyä
(tarvittaessa pieni ripaus suolaa)
TSATZIKI
2 dl kreikkalaistajogurttia
puolikas kurkku raastettuna
1/2 tl suolaa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 tl sokeria
mustapippuria rouhittuna
reilusti kuivattua tai tuoretta minttua
Tarjoile lihapullat tsatzikin kera. Tämän lisäksi kylkeen voi lisätä lankku- tai lohkoperunoita, rapeaa salaattia yms.
Sekoita jauheliha, kananmuna, leipä, valkosipuli, oregano, persilja, sitruuna ja feta kulhossa. Sekoita puutalastalla- tai haarukalla niin kauan, että taikina on tasaista. Fetapaloja voi olla joukossa, ne eivät haittaa vaan ovat hyviä sattumia. Voi halutessasi lisätä aivan pienen ripauksen suolaa, jos haluat fetajuuston lisäksi suolaisuutta enemmän. Pyörittele taikinasta keskikokoisen mansikan kokoisia palloja. Kuumenna iso paistinpannu kuumaksi. Lisää öljy. Paista lihapullia 5-7 minuuttia tasaisesti käännelleen levyn keskilämmöllä, kunnes ne ovat kypsiä. Tarjoile tsatzikin kera. Se kannattaa tehdä jääkaappiin maustumaan ennen lihapullien valmistamista.
Raasta kurkku ja laita siivilään. Sekoita joukkoon suola ja anna nesteen valua pois. Odota n. 10-15 minuuttia. Lisää kreikkalaisen jogurtin joukkoon kurkku ja muut aineet, sekoita. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Anna vetäytyä jääkaapissa ainakin vartin.
Maistuuko kreikkalainen ruoka?
Suklaasunnuntai – Kingis Original Bites
26.7.2020
12.14
*)Sisältää mainoslinkin, karkit omia
Tänään päästään pitkästä aikaa suklaasunnuntain pariin. Minulla oli lapsena kaksi lempijäätelöä – Murueskimot ja Kingispuikot. Mummo raahasi näitä minulle viikottaiselta kauppareissultaan. Nykyään ostan molempia hyvin harvoin. Ne ovat jotenkin tätä nykyä liian makeita makuuni molemmat. Nuorena tämä ei todellakaan haitannut, sillä olin todellinen sokerihiiri, jos ei muuta herkkua kaapista löytynyt, vedin palasokeria. :D Muutoshan on huima, sillä en ole parikymppisestä lähtien käyttänyt sokeria lainkaan esim. kahvissa tai teessä. Eikä todellakaan tulisi enää mieleen vetää makeannälkään palasokeria...
Keväällä kauppojen hyllyyn ilmestyi Kingis Bites -karkkeja, enkä tietenkään voinut vastustaa kiusausta maistaa niitä. Maistuisivatko ne siltä samalta imelältä jäätelöltä? Kingispuikossahan on makeaa kaikki. Vaniljajäätelö on todella imelää, sellaista, että melkein voi tuntea ikenien vetäytyvän ylöspäin, kun haukkaa puikosta ensimmäisen palan. Puhumattakaan suklaan makeudesta, joka sekin on nykyään mielestäni todella imelää.
Bitesit ovat nimensä mukaan pieniä paloja. Ne on kuorrutettu suklaalla ja sisällä on valkoinen pehmeä sisällys. Se ei ole vaahtomaista, mutta se on ilmavaa. Heti ensimmäisestä puraisusta lähtien, aivot tekevät tepposen. Maku on täysin sama kuin jäätelössä, mutta koostumus ei tietenkään ole sama ja kylmyyskin puuttuu. Aivot joutuvat shokkiin – mitä ihmettä täällä tapahtuu?!?
Kyllä, Kingis Original Bitesit maistuvat ihan samalta kuin jäätelö, koostumus vaan on eri. Nämä ovat todella makeita, enkä edes minä suklaahiiri pysty syömään kovin montaa putkeen. Jos kuitenkin rakastat Kingispuikkoa, rakastat varmasti myös näitä.
Oletko maistanut Kingis Biteseja?
Oikein aurinkoista sunnuntaita kaikille!
Helppo varhaiskaalisalaatti
5.7.2020
9.22
Olen lapsesta asti rakastanut erilaisia kaaliruokia, mutta uskokaa tai älkää, ennen tätä kesää en ole koskaan tehnyt varhaiskaalisalaattia. Minun on kyllä pitänyt, mutta aina se on jotenkin jäänyt. Tänä vuonna päätin vihdoin ryhtyä ajatuksesta tekoihin. Tutkailin tietenkin ennen tekemistä monia erilaisia reseptejä, mutta päädyin tekemään kuitenkin ihan omanlaiseni (ilman kermaviiliä tai turkkilaista jogurttia), sillä minulla sattui olemaan kaapissa Maillen Dijonnaise sinappimajoneesia, jonka arvelin sopivan tähän täydellisesti. Sillä pääsisi oikomaan varsinaisista resepteistä monia mutkia. Ehkä tämä on hivenen väärin sanottu, sillä varhaiskaalisalaatin teko on todella helppoa, hankalin vaihe on se, kun pitäisi odottaa hetki tekeytymistä, kun sen haluaisi syödä saman tien mahaansa. Tästä varhaiskaalisalaatista parhaan tekee sen etikkainen, sinappinen kirpeä potku suussa. Sopii hyvin esim. grillimakkaran seuraksi, mutta itse tykkään tästä tosi ohuiden reissumiesten päällä. Rakastuin tähän niin, että söin salaattia heti aluksi kolme päivää putkeen.
HELPPO VARHAISKAALISALAATTI
(kahdelle)
puolikas pienehköstä varhaiskaalista
2 tl Maille Dijonnaise sinappimajoneesia
n. 1 dl pieneksi hakattu tuoretta tilliä
1-2 tl vastapuristettua sitruunamehua
ripaus suolaa
ripaus sokeria
ripaus rouhittua mustapippuria
Suikaloi kaali ohuiksi suikaleiksi ja lisää joukkoon pieneksi hakattu tilli. Lisää sitruunan mehu, sokeri, suola ja pippuri. Sekoita lopuksi huolellisesti joukkoon sinappimajoneesi, niin, että sitä on tasaisesti kaikkialla. Maista, lisää ripaus sokeria, jos salaatissa on liikaa "potkua" makuusi. Laita tekeytymään jääkaappiin puoleksi tunniksi. Nauti leivän tai makkaran kanssa. Maistuu myös sellaisenaan suolaisen nälkään.
Oletko tehnyt varhaiskaalisalaattia? Pidätkö kaalista?
Kesän paras perunasalaatti
25.6.2020
9.49
Helteinen kesäviikonloppu kolkuttaa ovella ja mikä sen parempaa kuin valmistaa silloin grilliruoan oheen kesän parasta perunasalaattia.
En ole koskaan ollut suuri perinteisen majoneesipohjaisen perunasalaatin ystävä. Majoneesi peittää mielestäni alleen perunan hienostuneen aidon maun.
Tämän perunasalaatin ohjeen kuulin pian kaksikymmentä vuotta sitten radiosta, kun istuin matkalla kotikotiini. Olisikohan Antti Vahtera ollut se, joka tästä vinkkasi. Siitä lähtien perunasalaatti on ollut yksi kesieni suurimpia herkkuja. Mieheni rakastaa tätä ja kyselee usein, milloin tekisin tätä, heti kun ensimmäiset varhaisperunat ilmestyvät. Muuntelen salaattia aina vähän mieleni mukaan, mutta joka kerta se maistuu yhtä hyvältä! Sitruuna on reseptin juju, se tuo perunoihin miellyttävää raikkautta. Raikkaan makuinen perunasalaatti sopii loistavasti lisukkeeksi grilliruokien kanssa tai ihan sellaisenaan nautittavaksi. Maistuu hyvältä vielä seuraavanakin päivänä, kun maut ovat päässeet imeytymään perunoihin, joten kannattaa tehdä isompi satsi kerralla.
Kesän paras perunasalaatti
(3 hengelle)
1 kg kotimaisia varhaisperunoita
1 kevätsipuli varsineen
kourallinen tuoretta basilikaa silputtuna
1 rkl tuoretta rakuunaa silputtuna
suolaa
mustapippuria
puolikkaan sitruunan mehu
2-3 rkl hyvää oliiviöljyä
(rucolaa)
Pese perunat ja keitä kattilassa suolavedessä kypsäksi. Varo etteivät perunat hajoa keitettäessä! Perunat voivat olla keskeltä jopa hieman kovahkoja, mutta ei raakoja.
Huuhtele kypsät perunat kylmällä vedellä ja laita jäähtymään. Isommat perunat voit pilkkoa kahteen tai kolmeen osaan. Odota, että perunut ovat täysin jäähtyneet. Lisää pilkottu kevätsipuli, basilika, rakuuna, hiven suolaa ja mustapippuria, sitruunan mehu ja oliiviöljy. Sekoittele nostelemalla varovasti ja anna vetäytyä hetken aikaa ennen tarjoilua. Jos salaatti tuntuu liian kuivalta, lisää oliiviöljyä. Usein en kyllä malta odottaa vaan tämä uppoaa nopeasti parempiin suihin. Voit halutessasi lisätä joukkoon myös hienonnettua rucolaa.
Syötkö perunasalaattia?
Suolaisen nälkään nopea halloumitorni
28.4.2020
12.00
Yhtä suurimmista kesäisistä herkuistani söin ensimmäistä kertaa häämatkalla Lefkaksella. Tomaatti-halloumi -combossa ei ole mitään uutta, mutta esillepano teki minuun vaikutuksen. Yleensä nämä ladotaan lautasella limittäin, mutta tuolloin eteeni ravintola Pinewoodissa tuotiinkin tornimainen muodostelma. Josta sain sitten inspiraation alkaa tarjoilemaan suosikkiherkkuani vähän eri tavalla. Minulle tulee tästä aina mieleen häämatka Kreikassa, vaikka halloumi onkin alunperin kotoisin Kyprokselta.
Teen halloumitornin usein iltapalaksi, koska se valmistuu nopeasti ja tyydyttää pikaisesti suolan himon. Tämä on myös todellista kesäruokaa silloin, kun kotimaiset tomaatit ovat mehevimmillään.
Halloumitorni
(kahdelle)
250 g halloumia
3 tomaattia
oliiviöljyä
rouhittua mustapippuria
tuoretta basilikaa
Leikkaa halloumi n. 0,5 cm:n paksuisiksi siivuiksi. Paista hieman öljytyllä pannulla siivut molemmin puolin kullanruskeiksi. Leikkaa tomaatit saman paksuisiksi siivuiksi. Kokoa tomaatti- ja halloumisiivuista torni. Pirskottele päälle hyvää oliiviöljyä ja rouhi päälle runsaasti mustapippuria myllystä. Revi lopuksi päälle basilinkanlehtiä. Kokeile tornin kanssa myös pestoa. Nauti heti!
Maistuuko sinulle halloumi?
Lämmittävä kookos-kanakeitto
2.2.2020
8.00
Kalsea ja sateinen talvi, silloin mikään ei ole sen parempaa kuin kääriytyä sohvannurkkaan ja syödä lämmittävää kanakeittoa. Parasta on, että keitto vain paranee, kun sitä lämmittää uudestaan.
Lämmittävä kookos-kanakeitto
3-4 hengelle kahdeksi päiväksi
1 kg kiinteitä perunoita
600 g kanan maustamatonta rintafilettä
4 porkkanaa
1 keltasipuli
reilusti curryjauhetta
1 limen mehu
1/2 purkkia kookosmaitoa
2 dl kuohukermaa
1,5 l vettä
kanafondia tai 1 kanaliemikuutio
1 tl kuivattua rakuunaa
1/2-1 mieto tuore chili (maun mukaan!)
suolaa
ripaus sokeria
Kuori ja pilko porkkana sekä perunat. Kuori ja silppua sipuli. Paloittele kanafileet. Pilko chili pieniksi paloiksi ja purista limen mehu talteen. Freesaa sipuli, chili ja kanafileet pannulla. Lisää reilusti curryjauhetta. Kaada isoon kattilaan. Pyörittele pannulla myös porkkanat ja perunat sekä lisää hiven curryjauhetta. Kaada muiden ainesten joukkoon. Kaada pannulle vettä n. 0,5 l ja kiehauta. Kaada maustunut vesi kattilaan. Lisää loppu vesi, limemehu ja fondi/kanaliemikuutio, rakuuna sekä ripaus sokeria. Anna kiehua n. 30 min. kunnes juurekset ovat kypsiä. Lisää lopuksi kookosmaito ja kerma. Kiehauta. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa.
Mikä on lempikeittosi?
Coffee eggnog – Kahvinen munatoti
28.11.2019
18.00
Tämän viikon kun on katsellut ulos ikkunasta pimeyteen, on huomannut hyvin, että nyt on se aika, kun tekee mieli jouda kaikkea mahdollista lämmintä. Usein olen saanut glögikiintiöni täyteen hyvissä ajoin ennen joulua, mutta tänä vuonna ajattelin välttää tuon karikon.
En tiedä monelleko teistä on munatoti tuttu? Meillä Suomessa tämä on hivenen harvinaisempi pimeän talvi-illan herkku, mutta rapakon takana taitaa olla yksi suosituimpia talvijuomia. Munatotin nauttimiseen kuuluu kuitenkin yksi sääntö – silloin ei lasketa kaloreita!
Munatoti on parhaimmillaan ulkoilun jälkeen tai muuten vain rauhallisena koti-iltana sohvalla makoillessa villasukat jalassa nautittuna. Sen voi nautti yksin tai kaksin, rommilla tai ilman. Koska rakastan kahvia, oma suosikkitotini maustuu tietenkin kahville.
Kahvinen munatoti
2:lle
1 rkl fariinisokeria
1 munankeltuainen
2,5 dl kuohukermaa
2,5 dl espressoa
2 kanelitankoa
4 cl tummaa rommia
Vatkaa keltuainen ja sokeri sakeaksi vaahdoksi. Kuumenna kerma melkein kiehuvaksi. Kaada sitten kuuma kerma ja kahvi munaseokseen koko ajan vatkaten.
Kaada seos mukeihin ja tiputa kanelitanko mukaan mausteeksi. Lisää halutessasi rommi.
Mikä on sinun lempijuomasi talvella?
Punajuuririsotto
24.10.2019
7.30
Näin syksyllä minulla on yksi lempiruoka ylitse muiden, voisin syödä sitä monta kertaa viikossa, enkä kyllästyisi. Onko teillä jokin lemppariruoka, jota voisitte syödä jatkuvasti?
Punajuuririsotto
( 2 hengelle)
3-4 pientä punajuurta raastettuna
puolikas keltasipuli hienonnettuna
1 dl risottoriisiä
kasvislientä (1 kasvisliemikuutio 1 l vettä)
1,5 dl raastettua parmesaania
mustapippuria rouhittuna
persiljaa
rakuunaa
(suolaa)
Kuullota hienoksi hakatut sipulit oliiviöljyssä, lisää punajuuriraaste. Kuullota hetki. Lisää riisit ja pyörittele niitä pannulla 3-4 min. Lisää joukkoon hieman kasvislientä. Säädä liesi keskilämmölle. Sekoittele risottoa rauhallisesti ja anna liemen imeytyä. Tämän jälkeen lisää taas hiukan nestettä, kun neste on haihtunut, lisää nestettä hieman lisää. Jatka näin niin kauan (n. 15-20 min), kunnes riisit ovat päältä pehmeitä, mutta sisältä edelleen hieman kovia. (Riisistä riippuen, et välttämättä tarvitse kokonaista litraa kasvislientä.) Lisää joukkoon parmesaaniraaste ja mausteet. Sekoita huolellisesti. Lisää suolaa tarvittaessa. Risotto on sopivan kosteaa, kun se tarjoiltaessa leviää lautaselle. Nauti heti.
Oikein ihanaa viikonlopun odotusta kaikille!
Kahvin ystävän makutestissä Arcaffé
21.10.2018
8.00
*Arcaffén kahvit saatu Cremalta. Sisältää mainoslinkkejä.
Kahvi on ollut minulle tärkeää lapsesta asti. Mummon hoivissa kasvaneena, sain nautiskella koko nuoruuteni ajan aidosta pannukahvista. Sellaiset minut opetettiin keittämään jo ihan pikku tyttönä. Pannukahvi on edelleen suosikkejani ja varsinkin ulkoillessa nuotiolla tehtynä, on vaikea löytää mitään sen veroista. Olen sen ikäinen, ettei lapsuudessani vielä puhuttu kofeiinipitoisten juomien antamisesta lapsille mitään, vaan itse olen varmasti jounut ensimmäiset kahvini jo reilusti alle kouluikäisenä. Nykyäänhän kahvia ei kait suositella alle 15-vuotiaille. Tästä alustuksesta voi ehkä päätellä, että olen elänyt kahvin kanssa pienessä symbioosissa melkein koko elämäni.
Kahviharrastukseni kuitenkin alkoi vasta muutettuani pois kotoa parikymppisenä. Monet kaupoissa myytävät perussuodatinkahvit eivät maistuneet pannukahviin tottuneen suussa miltään ja aloin miettimään ja tutkimaan, että mitähän sitä voisi juoda, jos ei pannukahveja viitsisi aina keittää. Aloitin harrastukseni pienestä, ensimmäinen askel oli vaihtaa suodatinjauhatus papuihin. Ostin kahvipapujauhimen ja huomasin kahvin maussa välittömästi eron parempaan. Se, että maistoin eron, oli alkusysäys kahviharrastukselleni. Tosiasia on se, että kahviharrastus ei itseasiassa eroa mitenkään viiniharrastuksesta. Vähitellen alat oppimaan erottamaan kahvista helposti erilaisia vivahteita niin tuoksusta kuin maustakin. Makuun vaikuttaa tietenkin myös se, mitä laatua pavut ovat. Yleisimmin käytetyt ovat Robusta ja Arabica. Usein hyvissä espressokahveissa on ripaus Robustaa Arabican seassa, koska se antaa sille ryhdikkyyttä ja kauniin creman. Varsinkin espressoa juodessa myös se miltä lopputulos näyttää, on tärkeää.
Kahviharrastuksessa on vain yksi huono puoli, mitä enemmän kahveja maistelet, sen nirsommaksi suusi käy, sille ei kelpaa enää mikä tahansa vaan vain paras. Olen valitettavasti jo vuosikausia sitten lopettanut julkisissa paikoissa normaalin suodatinkahvin juomisen, koska kahvin laatu, saatika tuoreus ei ole sitä tasoa, että makuhermoni sanoisivat, että siitä kannattaa maksaa. Ihmettelen tätä, koska, jos tarjoat hyvää kahvia niin sana siitä kuuluu kauas. Olin aikoinani yhden kesän leirintäalueella töissä, ihmettelin, kun monet asiakkaat kertoivat tulevansa sinne tuoreen ja hyvän kahvin vuoksi mieluummin kuin menevänsä isompiin paikkoihin tauolle. Silloin tajusin, mikä vaikutus sillä oli, kun ensimmäisenä työpäivänäni omistaja sanoi, että jos et saa myytyä pannullista kahvia tunnissa, joko juot sen itse tai kaadat pois, mutta sen jälkeen on keitettävä uutta. Kuulostaa melkoiselta hävikiltä, mutta niin vaan tuore kahvi oli pienen vain kesäisin olevan paikan myyntivaltti. Yleensä erikoiskahvit ovatkin varmempi valinta, käytetyt raaka-aineet ovat selvästi laadukkaampia ja kahvi on ainakin tuoretta, vaikka hinta kirpaisee, tietää saavansa jotain parempaa. Kotona juon edelleen suodatinkahviakin toisinaan, tietenkin hyvistä pavuista itse jauhettuna.
Pienessä kaupungissa ei ole kovin helppoa olla kahviharrastaja, olen koittanut saada esim. paikkakuntani isot marketit asiakaspalautteen kautta ottamaan valikoimiin pientuottajien papukahveja, mutta aika laihoin tuloksin. Ymmärrän tämän hyvin, sillä suomalaiset tykkäävät juoda paljon niitä tuttuja turvallisia suosikkejaan, vaikka tämäkin kulttuuri on pikkuhiljaa muuttumassa. Tämän vuoksi olen tilannut omat kahvini jo vuosia verkkokaupoista. Suosin suomalaisia, jo edesmennyt Kuppikuumaa ja Crema, ovat olleet jo vuosia suosikkejani. Molemmista kahvilähetykset ovat tulleet aina parissa päivässä perille.
Cremalla on todella kattava valikoima kahveja ja olen niistä vuosien saatossa tullut maistelleeksi monia, mutta monta on vielä testaamattakin. Sillä jos löydän jonkun mielestäni todella hyvän kahvin, jämähdän siihen helposti, mutta tilaan sitten kyllä aina toisen paketin itselleni jotakin uutta laatua. Sen verran olen makuani oppinut vuosien saatossa tuntemaan, että syystä tai toisesta todella hedelmäisen makuiset kahvit eivät oikein iske, mutta tiedän, että näilläkin on kannattajansa. Tämä osaksi johtuu siitä, että en pistä kahviini lainkaan sokeria, joten haluan, että kahvissa itsessään on pyöreyttä. Tykkään enemmän, jos kahvissa on makeahkoja vivahteita, tykkään myös pehmeästä mausta, enkä ole karvaan perään.
Muistan kun teimme mieheni kanssa ensimmäisen tilauksemme Cremaan, huomasin heti kahvien joukosta italiaisen Arcaffén. En ole törmännyt merkkiin muualla, joten se on ollut yksi syy, miksi meidän perheemme päätyy aina Creman sivuille.
Sain Cremalta testattavaksi kolmea erilaista Arcaffén espressokahvia. Olin maistanut niistä ainoastaan yhtä Romaa aiemmin, sen sijaan muista myynnistä olevista Margo* on todella hyvä perusespresso: pehmeä, kermainen ja aavistuksen suklainen. Sopii loistavasti maitokahveihin, mutta tykkään juoda sitä paljon espressonakin.
Roma* – On hieman poikkeuksellinen, sillä se on 100% Arabicaa. Se onkin tästä syystä aivan äärettömän pehmeän makuinen, ihan kuin karkkia. Usein jos nautiskelen tätä espressona, en tarvitse rinnalle kuin pari palaa suklaata ja maittava jälkiruoka on valmis. Maussa on kaakaota ja karamelliä.
Meloria* – On perinteisempi espresso-sekoitus 75% Arabicaa ja 25% Robusta. Meloria on saanut nimensä Livornon edustalla sijaitsevan kivikon mukaan. Meloria on pehmeän kermaista, mutta se on selvästi ryhdikkämpää kuin Roma. Jälkimaku on suklainen ja se viipyy suussa pitkään.
Mokacrema* – Ehkä pienen hymyn kareen huulille nostattava nimi, joka ei nimestään huolimatta todellaan ole moka. Mokacrema on myös 100% Arabicaa. Tämä on selvästi kolmikosta mehukkain, ilman hedelmäisyyttä. Maku on todella tasapainoinen. Hyvä valinta kun haluaa juoda jotain perinteisempää ilman selkeitä voimakkaita makuja. Sopii loistavasti makuuni maitokahveihin, pelkkänä espressona en itse tätä joisi, koska tässä ei ole niin selviä makeita makuvivahteita kuin kahdessa edellä mainitussa.
Kun Crema tarjosi kahveja heidän valikoimistaan maisteltavakseni, he ystävällisesti kysyivät, että voisivatko antaa myös alekoodin lukijoilleni. Tietenkin! Joten jos ruudun sieltä puolen löytyy muitakin kahvin ystäviä niin koodilla KEYWORDLOVE, saatte kaikista normaalihintaisista kahveista -15% 31.10.2018 asti. Kaupan kahvitarjonnan löydätte täältä.
Millaista kahvia tykkäät juoda? Perus vai löytyykö sieltä muitakin hifistelijöitä joille kahvi on intohimo?
*Kahvit saatu Cremalta. En saa käytetystä alekoodista rahallista hyötyä.
Nopea ja helppo salviapasta
3.7.2018
7.10
Jos haluan nopeasti ja helposti jotain hyvää, teen pastaa. Olen vuosien aikana huomannut, että mitä simppelimmät ja puhtaat raaka-aineet, sen parempi lopputulos. Tätä pastaa kauhoo lautaselta leveä hymy huulilla.
Nopea ja helppo salviapasta
(4 annosta)
400 g spaghettia
50 g voita
1 sitruunan mehu ja sen raastettu kuori
puoli ruukkua salviaa hienonnettuna
50 g raastettua parmesaania
suolaa ja mustapippuria
Keitä spaghettia reilusti suolalla maustetussa vedessä n. 7-8 minuuttia tai kunnes se on al dente.
Valuta spaghetti ja ota talteen pari kauhallista keitinvettä. Kaada pasta kattilaan ja laita se miedolle lämmölle. Lisää loput ainekset, sekoita joukkoon runsaasti rouhittua mustapippuria ja sekoita kunnes voi on sulanut ja levinnyt tasaisesti joukkoon. Jos koostumus tuntuu "kuivalta", lisää kattilaan hieman talteen otettua keitinvettä. Lisää tarvittaessa suolaa, tarjoa heti.
Maistuuko pasta?
Ei niin perinteiset joulutortut
3.12.2017
8.00
Tämän syksyn hittihän ovat olleet Vihreä kuula -joulutortut. Itse en ole innostunut tekemään niitä, koska jotenkin ajatuksena ne tuntuvat minusta "kuivilta". Voiko yksi puolikas Vihreä kuula saada tortusta makuuni tarpeeksi mehevän? Itsehän nimittäin laitan joulutorttuihini varmasti tuplamäärän täytettä mitä muut normaalisti pistävät, koska itse torttutaikinahan ei pahemmin miltään omaan suuhuni maistu.
Yksi lemppareitani joulun aikaan ja muulloinkin ovat suklaataskut. Teen näistä erilaisia variaatioita erilaisilla marmeladeilla, nämä ovat sellaisten herkkua, jotka haluavat mehevän täytteen. Tällä kertaa kokeilin sisälle suklaapalan lisäksi omenamarmeladin ja sitruunan yhdistelmää. Sitruuna toikin tosi kivaa raikkautta muuten todella tuhtiin torttuun. Jo yhdellä lähtee makeannälkä varmasti. :)
Omena-sitruuna-suklaataskut
(10kpl)
500g torttutaikinalevyjä
paistonkestävää omenamarmeladia
Dronningholmin Sitruuna Täyttistä
Fazer Premium leivontasuklaata 70%
1 kananmuna
tomusokeria koristeluun
Leikkaa torttutaikinalevyt puoliksi neliön muotoisiksi kappaleiksi. Levitä pohjalle hivenen Täyttistä, varo reunoja. Lisää päälle pieni nokare vajaa teelusikallinen omenamarmeladia. Laita lopuksi päälle yksi pala leivontasuklaata. Taita kolmion muotoiseksi ja puristele reunat sormin tiukasta kiinni. (tässä ei kannata höntyillä, sillä täytteet tulevat helposti ulos paistaessa, jos et ole huolellinen). Vatkaa kananmuna kupissa ja voitele taskut. Paistan uunin keskitasolla 220°C n. 15 minuuttia tai kunnes taskut ovat kauniin kullanruskeita. Jäähdytä ja ripottele päälle tomusokeria. Nauti! Suklaa pysyy taskujen sisällä todella kauan kuumana, joten ole ensimmäisen haukun kanssa varovainen, ettet polta suutasi.
Mikä on joulun suosikkileivonnaisesi?
Oikein makeaa sunnuntaita kaikille!
TOP5 Parhaat karkkipussit
11.7.2017
7.30
En tiedä miksi, mutta nämä karkkipostaukset ovat jostain syystä nousseet koko blogin luetuimmiksi postauksiksi. Ne tuntuvat keikkuvan joka kerran julkaisun jälkeen luetuimpien listalla. Olen tästä suosiosta jopa hieman hämilläni. Tästä itseasiassa hyvin huomaa sen, että koskaan ei voi bloggaaja varmaksi tietää, mistä postauksista tulee hittejä. En kuvitellut, että ihmisiä kiinnostaisi karkkimakuni tai testailuni näin paljon. Bloggaajana tietenkin seuraan postausten tilannetta ja toisinaan haluan tarjota lukijoille sisältöä, mikä tuntuu kiinnostavan, niinpä tänään jatketaankin sitten samalla aiheella, mutta jälleen kerran hieman eri näkökulmasta. Aikaisemmat äitelän makeat postauksethan olivat Suuri yllätysmunatesti, TOP5 parhaat suklaapatukat ja Suuri Classic-jäätelötesti.
Tällä kertaa juttua karkkipusseista. En tiedä kehtaanko aloittaa tämän heti paasauksella, mutta aloitanpa kuitenkin. Lapsuudessani 80-luvulla ei myyty perhekokoisia yli 300g:n karkkipusseja, vaan kaikki taisivat olla maltillista 150g:n kokoa. Viime vuosinahan kauppoihin on alkanut ilmestymään myös pienempiä pusseja, mutta edelleen hyllyjä hallitsevat nämä minun mielestäni perhekooksi lueteltavat pussit. Olen todella perso karkille, mutta jopa minä pidän noita isoja säkkejä ihan naurettavan kokoisina. Omassa unelmamaailmassani pienet karkkipussit olisivat siellä kauppojen hyllyillä hallitsevia ja isoja pusseja myytäisiin jossain lattian rajassa pientä valikoimaa niitä haluaville. Luulen, että tämä olisi jo kansanterveydellinen tekokin. ^_^
Sitten niihin lemppareihin. Jos ostan tai pyydän miestäni tuomaan minulle kaupasta karkkipussin, se on oikeastaan aina joku näistä viidestä, en juurikaan syö muita. Suosikeistani hyvin huomaa, etten ole salmiakin tai lakun ystävä, en ole koskaan ollutkaan. Ainoat salmiakit mitä pidän hyvinä, ovat Salmixit, joita löytyykin yhdestä lempparipussistani. Sen sijaan rakastan suklaata ja hedelmäkarkkeja, tämä ei liene yllätys kenellekään.
FAZER AMERIKAN PASTILLEJA – Ensinnäkin koko on juuri oikea. Rakastan näiden hampaissa rapsahtavaa pintaa ja maitosuklaasydäntä. Onhan siinä joku taika, jos nämä ovat olleet jo 50 vuotta myynnissä. Erityisen ihania yhdessä kahvin kanssa. Rouskis.
MALACO HEDELMÄAAKKOSET – Nämä ovat edelleen lemppareitani, vaikka on pakko sanoa, etten tykkää tästä uudestä kosteammasta koostumuksesta ja pulleammasta tyynymäisestä muodosta niin paljon kuin niistä vanhoista, joissa pinta ei ollut koholla ja minusta ne ei olleet näin "limaisia" päältä kuin nämä. No yhtä kaikki, jos mieleni tekee hedelmäkarkkeja, nämä ovat parasta mitä tiedän.
CLOETTA POLLY – Näissäkin on vähän hillitympi koko, mikä on hyvä juttu. Ainoa karkkipussi joka aiheuttaa minulle sellaisen "lappomeiningin", että en osaa lopettaa ennen kuin käsi hamuaa viimeisen karkin pussin pohjalta. Syy, miksi näitä ei osteta kovin usein. :D Näitähän on muitakin versioita, mutta nämä siniset ovat parhaita.
PANDA SUKLAAMIX – Tämän kanssa on koettu kyllä tuotekehittämöllä oikea älynväläys, kaikki suklaalempparit samaan pussiin? Kyllä kiitos! Aloitan tämän pussin aina syömällä ensin sydämenmuotoiset Vadelmamarmeladit pois, tykkään niistä, mutta ne on vähiten hyviä mielestäni. Pussin helmi on isot neliskanttiset Mansikkanougatit, voittavat jopa Suklaa Crispit. Slurps.
MALACO TV MIX – Tähänkin pussiin tehtiin muutos, josta en ole ollut järin innoissani, siitä huolimatta tämä on edelleen markkinoilla olevista sekalaisista pusseista paras. Ennen kiikutin ainoastaan tassut miehen syötäviksi, mutta sen jälkeen kun osa Helmixeistä korvattiin jollain löllöillä pahanmakuisilla (mauttomilla) hedelmäkarkeilla, olen kiikuttanut myös ne mieheni jätemyllyyn. Helmixit ovat tässä pussissa lemppareitani ja olen vielä nyt vuosienkin jälkeen pyöristynyt, että jonkun typerästä älynväläyksestä piti mennä lisäämään pahoja hedelmäkarkkeja joukkoon Helmixien kustannuksella. Öyh. Tässä pussissa minulla on tarkka syöntijärjestys. Mies siis hoitelee tassut ja ne pahat hedelmät. Aloitan aina sienistä, jonka jälkeen siirryn liitulakuihin. Liitulakujen jälkeen tuhoan ne vaaleansinisillä nonparelleilla koristellut karkit, joiden jälkeen on vuorossa Helmixit. Salmixit jäävät yleensä pussin pohjalle ja ne nautin kahvin kera parina seuraavana päivänä.
Mikä on teidän lemppari karkkipussi? Onko teillä outoja tai pakonomaisia tapoja missä järjestyksessä syötte karkit niistä?
Helppo ja nopea kesäkurpitsakastike pennen kera
27.6.2017
7.30
Rakastan helppoa ja nopeaa kotiruokaa. Viime vuosina olen huomannut, että tämä helppo ja nopea tarkoittaa yhä useammin lihatonta ruokaa, mikä on tietenkin ihan kiva juttu, vaikka kyllä minä sekasyöjänä edelleen pysyn.
Kesäkurpitsat ovat juuri nyt parhaimmillaan ja eilen olikin hyvä aika syödä pitkästä aikaa penneä ja kesäkurpitsaa. Ruoka valmistuu kymmenessä minuutissa, joten aikaa tähän ei paljoa kulu.
Kesäkurpitsakastike pennen kera
(2-3 hengelle)
n. 350 g kesäkurpitsaa pilkottuna
2,5 dl Flora Kuohua
1 iso valkosipulinkynsi hienonnettuna
suolaa
chilijauhetta
mustapippuria
provencelaista yrttiseosta
nokare voita ja tilkka öljyä paistamiseen
keitettyä penneä
(raastettua parmesaania)
Laita tilkka öljyä sekä voinokare pannulle ja anna kuumeta. Kun pannu on kuuma, lisää kesäkurpitsan palat ja paista niitä hetki pannulla, ei haittaa, jos ne vähän ruskistuvat. Mausta suolalla ja provencelaiselle yrttiseoksella. Lisää joukkoon hienonnettu valkosipuli, laske hieman levyn lämpötilaa, ettei valkosipuli ja yrittiseos pala. Kääntele hetki ja lisää joukkoon kerma. Mausta rouhitulla mustapippurilla ja chilijauheella. Anna kastikkeen kiehua miedolla lämmöllä kokoon n. 5 minuuttia. Lisää joukkoon keitetyt pennet ja sekoita. Nauti heti. Päälle voit halutessasi lisätä raastettua parmesaania.
HUOM! On tärkeää, että lisäät yrttiseoksen joukkoon ennen kerman lisäämistä, sillä sen pyörittäminen hetken aikaa pannulla antaa ruoalle erilaista makua. Jos lisäät yrttiseoksen kerman joukkoon, lopputulos on "vaisumpi".
Mitä ruokaa teette, kun pitää saada nopeasti vatsan täytettä?
