Keyword: Love

HAVU Watches on suomalainen brändi ja sen omistaa suomalainen perheyritys. HAVU:n tarina alkoi vuonna 2019, kun rannekelloon haluttiin yhdistää tyyli, käyttömukavuus ja asenne. Lisäksi haluttiin tehdä jotain uniikkia. Mikä olisi suomalaisille rakkaampaa kuin olla osa luontoa? Siitä lähti ajatus yhdistää kellot ja luonto. Mikä olisikaan suomalaisille kelloille parempi materiaali kuin puu?

Puu on materiaalina kevyt. Talvella se tuntuu ranteessa miellyttävältä, kesän kuumuudessa se ei hiosta. Parissa vuodessa HAVU:n valikoima on kasvanut melkoisen laajaksi. Jokainen varmasti löytää joukosta omaan makuun ja tyyliin sopivan rannekellon. Lisäksi verkkosivulta voi ostaa erilaisia rannekkeita, jotka voi yhdistää kaikkiin kelloihin ja näin luoda vanhasta kellosta esiin uuden persoonan. 

Sain valita HAVU Watchesin valikoimista itselleni kellon. Tällä kertaa halusin kellon, joka toimisi asusteena ja poikkeaisi täysin muista omistamistani kelloista. Sivustoa aikani selailtuani tiesin, että valintani olisi Ruusu -rannekello. Läpimitaltaan isohko yli neljän senttimetrin mittainen kellotaulu, ruusukultaiset yksityiskohdat sekä korkin lämpö tekivät kellosta silmiini uniikin. 

Ruusu -kellon kellotaulu on tehty korkista, mutta hihna on nahkaa joka on kuvioitu siten, että se näyttää korkilta ja sulautuu kellotauluun. Tykkään kellon vähäeleisyydestä, sillä jo pelkästään melko iso koko tuo sille näyttävyyttä. Aikaa mittaa kvartsikoneisto ja sisällä on valmiiksi paristo, jonka ansiosta kellon saa heti käyttöön. Kello on roisketiivis, mutta veteen sitä ei kannata upottaa.

Nahkarannekkeinen kello on aina helppo valinta, koska hihnan pituutta ei tarvitse miettiä, jos ei sitten ole todella ohutranteinen. HAVU:lla tämäkin ongelma on ratkaistu niin, että niissä kelloissa, joissa rannekkeen pituutta pitää säätää, tulee kellorasian mukana rannekkeensäätötyökalu. Lisäksi sivuilta löytyy linkki videoon, jonka avulla jokainen onnistuu rannekkeen lyhentämisessä. Jokaisen kellon kohdalla mainitaan asiasta sivustolla erikseen. 

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ENNI'S COLLECTION

Longchampin Le Pliage on varmasti yksi suosituimpia laukkumalleja. Laukkua saa niin kankaisena kuin nahkaisenakin ja siitä valmistetaan myös paljon Limited Edition -malleja. Olen elämäni aikana omistanut muutamia Le Pliageja, koska ne ovat helppoja arjen laukkuja. Niissäkin tilanteissa, joissa en halua välttämättä kantaa mukanani Vuittonia. Hinta ei nylonisissa Longchampin laukuissa päätä huimaa. Mielestäni Le Pliagessa on kuitenkin ollut aina yksi miinus, mikä on rajoittanut aika paljonkin omien laukkujen käyttöä. Varmasti jokainen laukun omistava arvaa, mikä tämä miinus on. 

Laukussa on sisäpuolella vain yksi ainoa tasku ja sekin on avoin. Lisäksi tasku on suunniteltu hankalasti ihan vetoketjun viereen. L-koon laukussa, mitä omani ovat, välillä tavaroita joutuu jopa epätoivoisesti etsimään laukun pohjalta, vaikka niitä olisi jaotellut omiin pussukoihinsa. Kiireessä erittäin turhauttavaa. 

Moni ei tiedä, mutta tähänkin ongelmaan on keksitty edullinen ratkaisu ja vieläpä suomalaisen yrittäjän voimin. Enni's Collection valmistaa käsityönä ihan mihin tahansa laukkuun linereita. Sen lisäksi, että linerit antavat laukulle aivan uudenlaista käyttömukavuutta, ne myös suojaavat vuorta lialta.

Linerit ovat pestäviä ja tehty huovalta tuntuvasta ja näyttävästä, kestävästä paksusta polyester feltistä. Värejä on saatavana useita, joten sisuksen saa halutessaan sointuvaksi laukun sävyyn. Jos sivuilta ei löydy haluamaasi sävyä, kannattaa laittaa viestiä valmistajalle. 

Linereita on saatavana valmiina useisiin eri laukkumalleihin mm. Chanel, Gucci, Louis Vuitton, Mulberry, Saint Laurent... Parasta on kuitenkin se, että voit teettää kustomoidun linerin ihan mihin tahansa laukkuun. Tällainen kustomoitu tehtiin laukkuuni. Otin laukustani sivuston ohjeiden mukaan mitat. Kerroin millaisia lokeroita haluan ( mm. ison vetoketjutaskun) ja haluamani sävyn. Mahdollisuus on saada liner myös vetoketjullisella kannella, joka on näppärä laukuissa, joissa on vain klipsikiinnitys tai ovat muuten avoimia. Longchampissa on vetoketjukiinnitys, joten koin, että haluan omani ilman sen kummempaa suojaa, jotta tavarat on helppo ottaa. Väriksi valitsin ruskean, koska se sointuu kauniisti laukkuni nahkaosien kanssa yhteen. Viimeisen päälle tehty kustomoitu liner saapui minulle noin reilussa viikossa. Olin saanut mitatkin oikein, sillä sisus istui laukkuuni kuin hansikas, vaikka sitä varauduttiin myös tarvittaessa muokkaamaan.

Kun otin linerin käyttöön, en edes aluksi tajunnut, miten uusi elämä minulle avautui jo hyllyn perukoille unohtuneen laukkuni kanssa. Le Pliage on tyhjänä hivenen muodoton säkki, mutta jämäkän pehmeä liner saa laukun näyttämään välittömästi ryhdikkäämmältä. Sitä on jopa parempi kantaa olalla. Nyt saan jaoteltua kaikki tarvitsemani tavarat laukkuun niin, että näen heti, mitä siellä on, eikä tavaroita tarvitse enää etsiä. Isossa vetoketjullisessa taskussa säilytän osaa meikeistä sekä hygienitarvikkeita. Sivutaskuissa kulkevat niin kurkkupastillit, nenäliinat kuin puhelinkin. Päätytaskuissa löytyy paikka puhelimen laturille ja puuterirasialle. Pohjalle on helppo asettaa lompakko ja aina mukanani kulkeva kangaskassi. Silti L-koon laukku on edelleen puolityhjä. Päälle voisi heittää vielä neuleen ja kauppaostoksia. 

Enni's Collectionin sivuilla myydään myös upeita Laduréen avaimenperiä, jotka kaunistavat halutessasi laukun aivan uudelle tasolle. Jopa peruslaukku sai avaimenperästä ihan uutta särmää. Ihastuin avaimenperääni niin, että Enni lupasi yhden kuvissa näkyvän myös teille arvottavaksi. Avaimenperä tulee kauniissa soikeanmuotoisessa lahjalaatikossa. 

ARVONTA

Arvotaan 1 kpl Ladurée Handbag Keychain Macarons M Réglisse (arvo 44 euroa)

SÄÄNNÖT:

Osallistut arvontaan jättämällä kommenttilaatikkooni kommentin, jossa on toimiva sähköpostiosoitteesi. Osallistumisaikaa on vain su 10.03.2019 asti, joten toimi nopeasti. Voittajaan otan yhteyttä vko:lla 11 sähköpostitse. 

Kaikki varmaan muistavat, että tietoturvakäytöntä kiristyi viime vuonna ja siten pyydän, että luette arvontaohjeet tälläkin kertaa aiempaa tarkemmin. Kaikki jotka eivät ole noudattaneet sääntöjä hylätään. 

*Saadakseni yhteyden voittajaan, arvontaan osallistuvan henkilön on jätettävä osallistumiskommenttiinsa sähköpostiosoitteensa.

*Arvontaan osallistuminen ja sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista. Voit halutessasi ottaa vapaaehtoisesti yhteyttä myös sähköpostitse hakusanarakkaus@gmail.com. Jos otat yhteyttä sähköpostitse, laita viestin otsikoksi Ladurée-arvonta.

*Käytän sähköpostiosoitetta ainoastaan viestiäkseni arvonnan voittaneelle voitosta.

*Annathan osallistumiskommentissasi suostumuksesi siihen, että saan käyttää sähköpostiosoitettasi yllä mainitussa tarkoituksessa. Voit kirjoittaa kommenttiin: ”saat käyttää sähköpostiosoitettani arvontavoitosta tiedottamiseen”.

*Säilytän arvonnan yhteydessä jätettyjä sähköpostiosoitteita 15.04.2019 saakka, minkä jälkeen poistan arvontaan jätetyt kommentit kokonaisuudessaan Blogger-blogipohjasta ja sähköpostistani.

Mikäli haluat peruuttaa suostumuksesi sähköpostiosoitteesi käyttöön, teet sen laittamalla kommentin: ”Peruutan suostumukseni” tämän saman postauksen kommenttilaatikkoon.

Onnea arvontaan!

Arvokkaan merkkilaukun hankinta on ollut minulle aina todella viimeiseen asti harkittu ostos. Ei minulla mitään merkkilaukkukokoelmaa ole, mutta muutamia on aikoinaan vuosien aikana tullut hankittua. Minulle laukut eivät ole keräilykappaleita vaan käyttöesineitä. 

Siksi ajattelin, että monia merkkilaukun hankintaa miettiviä saattaisi kiinnostaa, miltä melkein kahdeksan vuotta kovassa käytössä ollut Louis Vuittonin Delightful PM Monogram näyttää nyt. Tällä hetkellä Vuitton ei mielestäni myy tätä mallia, ei ainakaan verkkokaupassa, en tiedä onko myymälässä, en ole vuosiin käynyt, koska ei ole ollut tarvetta. Katselin verkkokaupan laukkumalleja ja näyttäisi siltä, että tämän korvaajaksi olisi tullut Graceful PM Monogram. 

Muistan miten liikkeessä pitkään mallailin tämän keskikokoisen Delightfulin ja Neverfull MM:n välillä. Päädyin lopulta Delightfuliin sen paksun kantohihnan vuoksi, koska tiesin, että tulisin kantamaan painaviakin asioita laukussani ja ohuemmat hihnat hivenen epäilyttivät. En ole katunut valintaani päivääkään. Siitä kertoo jo se, että hankintani jälkeen kaikki muut laukkuni ovat seisseet kaapissa lähes vailla käyttöä ja tämä on ollut käytössäni 90% ajasta. Kaivoin tätä postausta varten esiin kuitin, paljonko laukusta oli tarvinnut pulittaa vuonna 2011, meinasin lentää selälteen, sillä alle 600 euron ei Vuittonilta tämän kokoisia laukkuja saa vaan hinnat ovat nousseet roimasti. Epäilen, että saisin edelleen jopa tästä käytetystä laukusta silloin maksamani hinnan takaisin. Todellinen sijoitus siis.

Varmasti moni Vuittonien käyttäjä on kanssani samaa mieltä siitä, että uutuuttaan hohkava Monogram Canvas -kuosinen laukku ei todellakaan ole mikään järin kaunis. Laukku kaunistuu minulle vasta siinä vaiheessa, kun vaaleat nahkaosat patinoituvat hunajan värisiksi. Jos laukkua käyttää paljon ja varsinkin kesällä, tämä tapahtuu yllättävänkin nopeasti ja hyvä niin. Sillä kaunein Vuitton on käytetty Vuitton. 

Delightful PM:sta on sanottava sen verran, että se on kooltaan täydellinen laukku meille, jotka pidämme, että laukkuun mahtuu paljon tavaraa. Se ei ole silti liian iso, eikä näytä kömpelöltä ja sitä voi myös kantaa käsitaipeessa, mutta itse olen kantanut tätä varmasti 99% ajasta olkapäällä, sillä tukeva hihna asettuu siihen mukavasti myös kesällä, kun on kuuma ja hiostava. Täydellinen laukku myös käsimatkatavaroille lentokoneessa, tänne tunkee helposti shaalin tai pitkähihaisen, juomapullon, tarvittavat asiakirjat ja mukana vietävän kosmetiikan sekä kirjan ja mahdolliset naposteltavat. Olen lentänyt laukun kanssa useasti ja se on helppo sujauttaa istuimen alle.

Miltä sitten laukku näyttää lähes kahdeksan vuoden ahkeran käytön jälkeen, kun laukku ei todellakaan ole majaillut kaapissa dustbagissa vaan sitä on käytetty ahkerasti lähes päivittäin.

Lyhyesti sanottuna: läheltä katsottuna siinä näkyy tietysti pientä kulumaa, mutta ei mitään sellaista mikä häiritsisi. Kaikki Vuittonille tyypilliset keltaiset tikkaukset ovat täysin ehjiä, eikä missään muussa paikassa näy pienintäkään repsotusta kuin laukun sisätaskun nahkareunuksessa on muutama nahkahapsu näkyvissä. 

Omassa laukussani laukun sisus on vaalea, mutta koska olen todella tarkka siitä miten käytän arvokkaita tavaroitani (syy minkä vuoksi en lainaa mielelläni tavaroita toisille, jotka eivät ole yhtä tarkkoja kuin minä :D ), vuori on ainoastaan hivenen tummentunut ja pohjassa on ainoastaan yksi haalea juuri ja juuri silmillä havaittava pikkuruinen värjäymä jotain vihreää. En ole koskaan heittänyt laukkuuni kuulakärkikyniä tai meikkejä, ilman, että ne olisivat olleet omassa pussissaan, sen sijaan esim. kauppatavaroita olen latonut sinne aivan huoletta.

Itselleni uskomattominta on se, miten kantohihna on kestänyt kaikki kantamukseni. Sillä olen raahannut lukemattomia kertoja kaupasta tällä kolme 1,5 l vichy tai limsapulloja tai neljä 1l:n maito- tai mehupurkkia, jotka sopivat loistavasti laukkuun ja olkapäällä painavat tuotteet ovat helpoin kantaa kotiin. Tästä huolimatta hihnan kiinnitys ja hihna itse ovat edelleen täydellisessä kunnossa. Olenkin sanonut miehelleni, että tämä laukku ei varmaan hajoa koskaan. Se onkin pitänyt huolen siitä, ettei minulla ole ollut tarvetta pahemmin käydä arkilaukkuostoksilla. 

Vaikka Delightfulin Monogram Coated Canvas on pehmeämpää ja taipuisampaa kuin Neverfullissa, on pinta sama. Se on myös olalla kevyempi. Siksi se muotoutuu kannettaessa todella kauniisti vartaloon. Tarkistin laukun ulkopinnan sitä kuvatessani, enkä löytänyt edelleenkään laukusta ainuttakaan naarmua, mitä en oikeastaan meinannut uskoa. Tämä kuitenkin vakuutti minut, etten maksanut aikoinaan turhasta vaan laatutuotteesta. Myös sisätaskun vetoketju ja laukun kiinnitysklipsi ovat edelleen priimakunnossa. Kultaiset metalliosat ovat edelleen kultaisia, eivätkä ole edes kahdeksassa vuodessa kuluneet hopeisiksi, mitä olen nähnyt osalla Guccin Sohoissa jo parin vuoden jälkeen. Toki ne eivät yhtä kirkkaan kultaisia ole kuin uutena, vaan hivenen ajan patinoimia, eivät ole kuitenkaan muuttuneet hopeisiksi. Ainoastaa sisätaskun vetoketjun kohdalla on hivenen havaittavissa tätä ongelmaa, mutta se onkin kiinnitysklipsin ohella ainoa kohta laukussa, jossa kaksi metalliosaa hankaa keskenään yhteen.

Kahdeksan vuotta yhteistä taivalta, voisi varmaan sanoa, että olemme kasvaneet laukun kanssa yhteen. Välillä mietin sen myymistä, kun joku uutuuden viehätys iskee päähäni. Varsinkin YSL:n N/S laukkua olen katsellut jo vuosia sillä silmällä, joten luulen, että se tulee olemaan seuraava hankintani sitten joskus tulevaisuudessa. Vuosien aikana olen oppinut sen, että kannattaa panostaa laukkuun, josta tietää, että siitä on iloa pitkään, se kestää aikaa ja käyttöä sekä sopii klassisuutensa vuoksi minkä asun kanssa tahansa. Silloin voikin yhtäkkiä käydä niin, että entisestä laukkuhamstraajasta tuleekin yhden laukun käyttäjä, kuten minusta tuli. En olisi uskonut tätä sinä päivänä kun kannoin Delightfulin kotiini. Laukun nimi kuvastaa sitä täydellisesti! 

"We have spend many delightful years together!"

Käytättekö vain yhtä laukkua vai keräilettekö? Mitä ajattelette merkkilaukuista?

Tuttavani on pitänyt Facebookissa päivittäin pian kuukauden verran Euro- ja Italodiscon kasarikisaa. Päivittäin kappaleita kuunnellessa, mieli on mennyt automaattisesti omaan lapsuuteen sille kultaiselle 80-luvulle. Olen syntynyt vuonna -77, joten 80-luku on aikaa, jonka muistan hyvin, se oli myös sitä aikaa, kun olin lapsi. Lapsuuteni ei ollut todellakaan mikään helppo, kuten olen täällä monesti kertonut, mutta minulla on silti aivan valtavan paljon myös hyviä muistoja juuri 80-luvulta. 

Lapsuus on siitä ihanaa aikaa, että sinulla ei pahemmin ole velvotteita, mutta se on aikaa, jolloin opit havannoimaan maailmaa ja kaikki mitä silloin tapahtui, vaikuttaa sinuun tänäkin päivänä. Maailma on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa paljon, tilalle on tullut valtavasti hyvää, mutta myös huonoa. Se on tietenkin selvää, että nyt myöhemmin juuri ne hyvät asiat ovat niitä, jotka muistaa parhaiten. Ne ovat juuri niitä asioita, jotka tekevät itselle nostalgisen olon. Voin jonkun sen aikaisen kappaleen kuullessani, olla välittömästi ala-asteen discossa ja huomaan, että silmääni on joutunut "roska". Koska minulle on tullut tästä tutun kasarikisasta niin nostalginen olo, niin ajattelin täällä bloginkin puolella muistella niitä asioita, mitkä olivat silloin lapsuudessani hyvää ja mitä kaipaan. Sekä niitä asioita, joista olen todella onnellinen, että olen saanut kokea ne. 

Kiinantossut ja puukengät

Lapsena käytin kesällä tasan kolmia kenkiä: kiinantossuja, puukenkiä tai sellaisia muovisia sandaaleita, jotka olivat silloin niin muodikkaita. Muistan vieläkin miten puukenkien ääni kaikui rappukäytävässä, kun juostiin portaissa. Kengät olivat siitä huonot, ettei niillä voinut hyppiä twistiä, joten silloin piti vaihtaa jalkaan matalammat kiinantossut. Hypin kesän aikana kengät puhki.

80-luvun kasvatus

Maailma oli tuolloin hyvin erilainen. Se tietenkin tiesi sitä, että 80-luvulla lapsuutensa kokeneet saivat varmasti viettää nykymittakaavassa todella vapaan lapsuuden. Oli tiukkoja sääntöjä, mutta oli valtavasti vapautta, mutta toisinaan myös yllättävän paljon vastuuta. Ei ollut kännyköitä, niin meillä kotona seurattiin vain ruoka-ajoista, että ollaan "hengissä". Suurin osa päivästä meni niin talvella kuin kesälläkin ulkona. Muistan, että aamupalan jälkeen seuraavan kerran piti näyttää naamaansa ruoka-aikaan, sitten taas mentiin, kunnes piti ilmaantua illalla sovittuun aikaan takaisin. Vanhemmat lapset pitivät huolta nuoremmista. (järjetön vastuu!) Noissa väleissä ei kukaan kysellyt perään. Olen tänä päivänä joka päivä ihan äärettömän onnellinen siitä, että olen voinut viettää lapsuuteni ilman sosiaalistamediaa ja kännykkää, niin älyttömältä kuin se kuulostaakin blogia pitävän suusta.

Yksi asia oli tuohon aikaan vahva ja se oli vanhempien kunnioitus. Koska työttömyys oli vähäistä, en oikeasti muista lapsuudestani lähipiiristäni juuri lainkaan työttömiä, kaikki olivat jossakin töissä. Tämä kertoo melkoisesta yhteiskunnan rakenteen muutoksesta. Joulut olivatkin yltäkylläisiä, ei turhaan sanota, että 80-luku oli yhtä kulutusjuhlaa. 

C-kasetit

Minulla on vieläkin pino kotona itse nauhoitettuja C-kasetteja. Muistan, että musiikkiohjelmista nauhoittaessa piti olla tarkkana, että katkaisee nauhoituksen oikeaan kohtaan, ettei puhetta tule nauhalle. Edelleen kun kuuntelen niitä, niin se napin painalluksen ääni mikä lopettaa nauhoituksen ja rahiseva kasetin pyörimisen äänet taustalla saavat hymyilemään. Kasetilta pystyi kuuntelemaan vaikka tuhat kertaa putkeen halutessaan tuon ajan hittejä mm. Trollin Jimmy Deania, kunhan jaksoi kelata kappaleen joka kerran takaisin alkuun.

Kiinankaali

Tekeekö tästä enää nykyään kukaan mitään? Kaupan hyllyltä sitä sinnikkäästi löytyy ja itsellä on monta kertaa ollut mielessä tuunata aito kasarisalaatti nykypäivään. :D Alkuperäiseen tietenkin tuli kiinankaalia ja ananasmurskaa, juhlavampaan versioon heitettiin sekaan myös kurkut ja tomaatit.

Pinkki

Muistatteko sen Superin mallisen vaaleanpunaisen jäätelön, missä oli suussa poksuva kuori? Kunpa saisi sitä vielä kerran syödä.

Mitä en sitten halua muistella?

Muotia, kenkiä ja hoopseja lukuunottamatta. Vieläkin menee vilunväreet pelkästä ajatuksesta, vaikka taisin välttää itse pahimmat karikot, koska kasvattajana toimi aika konservatiivinen mummo. :D Oletteko muuten huomanneet, että kasarista vaikutteita saaneita vaatteita on juuri nyt aika paljon tarjolla? 

Mitkä ovat lapsuutesi nostalgisimmat muistot?

Tiedän, tiedän... nyt moni vakkarilukija hieraisi silmiään luettuaan otsikon. Sehän sanoi, ettei sen blogista tule ikinä muoti/tyyliblogia. Ei tulekaan, koska en koe, että ihmisellä joka kuluttaa t-paidatkin reikäiseksi asti loppuun, olisi aiheeseen paljoakaan sanottavaa. :D Sen sijaan kun puhutaan vaatteiden mukavuudesta, siihen minulla voisi olla paljonkin sanomista. Monta vuotta on virrannut siitä kun käytin vaatteita tai kenkiä, jotka kyllä näyttivät hyviltä, mutta eivät tuntuneet sitten kovinkaan hyviltä päällä. Tässä iässä mukavuus, laatu ja kestävyys ovat vaatteissa niitä ykkösjuttuja. 

Minulla on ollut farkkuihin ihan lapsesta asti viha/rakkaussuhde. Yhtä paljon kuin olen rakastanut käyttää niitä ikuisesti ajattomina vaatekappaleina kodin ulkopuolella, olen vähintään saman verran vihannut käyttää niitä kotona. Farkun napin painallus mahamakkaran kohdalla on ajatuksena täysi kauhistus kotisohvalla löhötessä. Farkut jalassa ei ole yksinkertaisesti ollut mahdollista rentoutua.

Kun olin 90-luvun alussa silloisella ylä-asteella, oli ainoastaan yhdet ainoat oikeat farkut, jotka piti olla kaikilla, Levi's 501:t. Klassisissa 501:ssä on suorat lahkeet ja korkeahko vyötärö. Nehän sitten tietenkin vedettiin niin korkealle kuin ikinä pystyttiin vyön kera ja paita tungettiin aina housujen sisään. Olisi ollut ihan järkyttävä tyylivirhe jättää paidan helmasta pätkääkään roikkumaan ulkopuolella. Vanhoja kuvia katsellessa ei voi muuta kuin nauraa. Toisaalta olisi kait voinut olla huonomminkin, hieman myöhemmin teini-ikänsä kokeneet kulkivat matalavyötäröisissä farkuissa stringien narut vilkkuen. :D Muistan elävästi edelleen miten jouduin kinuamaan ensimmäisiä merkkifarkkujani mummoltani pitkään. Voi sitä onnen päivää kun kävin ostamassa ensimmäiset. Sen jälkeen koulussa ei tietenkään voinut pitää muita farkkuja kuin niitä. 

Muistan kun monesti iltaisin pesin farkut käsin, meillä kotona ei nimittäin olisi ollut puhettakaan, että pesukoneessa olisi pyöräytelty vajaita koneellisia, joten kone kävi ehkä vain kerran viikossa. Jos halusin saada puhtaat farkut, niin nyrkkipyykillä mentiin. Vaikeinta oli saada puristettua farkut kuivaksi, jonka jälkeen asettelin ne patterin päälle kuivumaan (todella paloturvallista). Monesti muistan pukeneeni aamulla vielä märällä vyötärönauhalla varustetut farkut jalkaan, koska muissa ei tietenkään voinut kouluun lähteä. Vasta myöhemmin tilanne helpotti, kun sain kesätyörahoillani ostettua varakappaleet.

Teini-iän jälkeen en edes vilkaissut Leviksen farkkuihin, kait niihin tuli jonkinlainen yliannostus. Käytin paljon Dieseliä ja Freesoulia. Silti farkuista ei tullut lempivaatettani ja aloin pukeutua yhä enemmän mekkoihin. Kunnes kaikki muuttui muutamia vuosia sitten, kun pillifarkut (mitkä muuten ovat menossa taas muodista pois) nousivat pinnalle. Vetäisin ensimmäiset jalkaani ja ihastuin. Kapeat farkut ovat usein tehty joustavammasta materiaalista, joten ne tuntuivat heti ihanan pehmoisilta verrattuina tönkköihin viisinollaykkösiin. 

Muiden kokeilujen jälkeen lopulta sattumien kautta reilut pari vuotta sitten, ostin ensimmäiset Levikseni vuosiin, ne olivat 710 Super Skinnyt joissain paikoissa kulkevat myös nimellä Innovation Super Skinny. Heti ensimmäisen kerran farkut jalkaan vetäessäni tiesin, että tässä tulee olemaan ensimmäiset farkut, jotka saattavat edes jonain päivinä ohittaa pieruverkkarini kotioloissa, sen verran mukavalta ne tuntuivat jalassa. Farkkukangas on ohuehkoa ja joustavaa, malli hivelee kroppaa juuri oikeista kohdin, taskut ovat aseteltu niin, että jopa tällainen lattanan ahterin omaava näyttää omistavan jonkinlaisen takapuolen. Parasta on se, että vyötärö nousee napaan asti, jolloin ne myös imartelevat keskivartaloa. Näissä housuissa on myös hyvä istua ilman ahdistavaa tunnetta. Farkkujen koot imartelevat käyttäjän itsetuntoa, jos sellaisesta on puutetta. Joustavuutensa vuoksi käytän näistä yhtä kokoa pienempää kuin normaalisti, vaaleimmissa sävyissä, jotka ovat aavistuksen tummia sävyjä vieläkin joustavampia jopa kahta tuumakokoa pienempää kokoa. Super Skinnyja löytyy muuten myös Plus-kokoisille. 

Vuosien aikana onkin käynyt niin, että olen hävittänyt kaikki muut farkkuni ja ostanut kaappiini vähitellen eri sävyisiä seiskakymppejä. Vaikka pillifarkut ovatkin menossa tai menneet jo muodista, minusta ne ovat silti ajaton klassikko, menevät minkä kanssa tahansa. Varsinkin koroilla ja juhlavammalla yläosalla niistä saa helposti myös juhlavaatteen. Itse en muotivirtausten perässä kulje vaan tärkeintä on se mukavuus ja kun kerrankin olen löytänyt maailman mukavimmat farkut, niin miksi luopuisin niistä vain siksi, että ne eivät ole muodissa? Laatu on näissä enemmän kuin kohdillaan, sillä sattumana ostetut ensimmäisetkin housut ovat edelleen käytössä. Olen ostanut farkkuni tarjouksista esim. Zalandolta tai sitten ihan brändin omasta verkkokaupasta.

Käytättekö farkkuja? Herättävätkö ne tunteita? Suosikkeja?

Minulle on tulossa hieman kiireinen viikon alku, joten huomenna ei poikkeuksellisesti tule postausta vaan seuraava ilmestyy vasta torstaina. Menoani voitte kuitenkin seurata vaikkapa Instagramista, sillä kaikkea kivaa on tiedossa. ^_^

Olen täällä useampaan otteeseen sanonut, että tästä ei kuunaan tulisi muotiblogia. Syy on siinä, että minua ei kiinnosta muoti loppujen lopuksi paljoakaan, enkä todellakaan pukeudu viimeisen muodin mukaisesti. Vaatteitakin ostan aniharvoin. Olen se tyyppi joka käyttää t-paidatkin reikäiseen loppuun asti. Tästä huolimatta minulla on melko vahva oma tyyli ja veikkaan, että monet minut tuntevat voisivat helposti luetella asioita, jotka toistuvat pukeutumisessani: kukkamekot, nahkatakki, pillifarkut ja Converset. 

Jos Suomessa ei olisi talvisin lunta, pärjäisin vuoden ympäri kaksilla kengillä Converseilla ja Havaianaseilla. Converseja käytän siihen asti, kunnes mittari kohoaa +20°C joilloin alkaa tarkenemaan flipflopeilla. Molempia kenkiä löytyy kaapistani useampi pari. Lisäksi omistan yhdet ainoat talvikengät ja parit korkkarit, jotka laitan jalkaani, jos on pakko. Converseja käytän niin mekkojen kuin farkkujenkin kanssa. Vaikka pukeutumiseni on aika tylsää, mustaa, harmaata ja tummansinistä, joitain kukkakuoseja lukuunottamatta ovat kenkäni aina värikkäitä. Onkin jännää kuinka usein saan kommenttia hauskan värisistä kengistäni.

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Tämä viikko on mennyt tutustuessa Michael Korsin kolmeen Gold Collectionin tuoksuun, jotka tulivat myyntiin lokakuussa. Lupaan, että ensi viikolla on sitten luvassa muuta kuin tuoksujuttuja. 

Korsin tarkoituksena on ollut luoda erilaisia tuoksuja erilaisiin tunnelmiin, mitä me naiset tunnemme eri päivinä. Ruusukulta romanttiseen tunnelmaan sopivaksi, kun taas klassinen keltakulta on heille, jotka haluavat pitää hauskaa. Valkokulta sopii silloin, kun haluat tulla huomatuksi. 

Tuoksut ovat itsellenikin pitkälle erilaisia fiiliksiä. Haen niistä itselleni tiettyä tunnelmaa tai jopa oman mielialan muutosta. Tuoksun valinta onkin yksi tärkeimpiä valintoja, mitä teen joka aamu. Tuoksua pitää olla juuri sopivasti, ei koskaan liikaa. Useita voimakkaita tuoksuja saatan käyttää niin, että suihkautan tuoksua ilmaan ja kävelen alta. Miedompia suihkautan myös ranteisiini. Itse en halua tuoksua liian lähelle kasvoja, joten en koskaan suihkauta niitä esimerkiksi kaulalle, se tuntuisi täystyrmäykseltä. Korsin kolmen koplasta löytyykin tuoksuja hyvinkin erilaisiin fiiliksiin. Rose Radiant Gold on ehdottomasti treffituoksu tai oikea tuoksu silloin, kun kaipaa jotain lämpöisen lohduttavaa. 24K Brilliant Gold on taas tunnelman nostattaja, jonka hedelmäinen pirskahtelevuus saa hymyn ainakin omille kasvoille. White Luminous Gold on iltatuoksu, joka sopii loistavasti yökerhon hämärään nurkkaan vodkamartinin seuraksi. 

Tänään sinun on aika valita omasi.

Arvonta:

Arvotaan 1 kpl Michael Kors Gold Collection tuoksuja. Osallistut arvontaan kertomalla kommenttilaatikkooni mikä esitellyistä kolmesta tuoksusta on suosikkisi. Voit voittaa valitsemasi tuoksun itsellesi. Lisää mukaan myös sähköpostiosoitteesi, että saan voiton sattuessa sinuun yhteyden. Jos et halua jättää sähköpostiasi näkyviin, voit osallistua myös sähköpostitse. Kerro minulle suosikkisi laittamalla sähköpostia osoitteeseen hakusanarakkaus@gmail.com. Laitathan viestin otsikoksi Kors-arvonta. Jos olet blogini seuraaja Facebookissa, mainitse asiasta kommentin/viestin yhteydessä, sillä saat kaksi arpaa. Osallistumisaikaa on su 22.11 klo 23.59 asti. Arvonnan suorittaa tuttuun tapaan tapaan random.org. Voittajaan otan yhteyttä sähköpostitse viikolla 48. Onnea kaikille tasapuolisesti!

Muistattehan myös Keskisen kellon alennuskoodin lukijoilleni. Syöttämällä kassalla koodin KEYWORDLOVE saatte kaikista normaalihintaisista kelloista ja koruista -20% 27.11 asti. 

Michael Kors -korut kuvauslainassa Keskisen kellon verkkokaupalta. Alennuskoodin käytöstä en hyödy rahallisesti. Arvonnan sponsoroi Estèe Lauder Finland Oy/Success Story Oy.

Se on sitten keskiviikko ja tämän viikon viimeisen tuoksuesittelyn aika. Huomenna on luvassa lupaamani arvonta, joten pysykäähän kuulossa. Hännänhuippuna tutustutaan Michael Kors Gold Collectionin 24K Brilliant Gold -tuoksuun. Jos White Luminous Gold oli itsevarman naisen tuoksu ja Rose Radiant Gold houkutteli lämpöisyydellään kääriytymään vilttiin niin 24K Brilliant Gold on joukon glamourpommi ja viettelevän naisellinen tuoksu. 

Kun tutustuin tuoksuihin niiden saavuttua, minulla oli ennakko-odotukseni siitä, mistä tuoksusta näistä kolmesta pitäisin eniten. Tuoksujututhan ovat aina makuasioita ja olenkin oppinut vuosien saatossa aika hyvin tietämään makuni. Paljastankin teille jutun lopussa, mikä näistä kolmesta oli se oma suosikkini ja miksi. 

24K Brilliant Goldia kuvaillaan kukkaishedelmäiseksi tuoksuksi. Tuoksun alun muodostaa mehevä mandariini. Tuoksun sydämessä on muiden tuoksujen tapaan kukkia, valkoisia kukkia. Jasmiini on jälleen läsnä, mutta olen haistavinani tässä myös ripauksen gardeniaa?. Pohjalla kermaisen puisia sävyjä. Tämä on porukan hedelmäisin tuoksu, sillä mandariini on niin selkeästi läsnä. Jasmiinista ei tälläkään kertaa voi erehtyä, mutta miellyttävimmän vivahteen tuoksuun tekee kuitenkin lopun puinen vivahde, joka on kermainen ja se pehmentää koko tuoksun sellaiseksi utuisen lämpöiseksi. Ihan kuin haukkaisi palan raikasta hedelmää kuumana keskikesän päivänä rannalla. 

Naisellinen tuoksu on puettu klassiseen keltakultaan. Tämäkin tuoksu on EdP ja sen kesto ihollani on yli kahdeksan tuntia. 

Mikä kolmesta tuoksusta oli sitten oma henkilökohtainen suosikkini? Ennakkoasetelmissa ennakkosuosikin viittaa piti harteillaan juurikin tämä 24K Brilliant Gold, koska kukkaishedelmäiset tuoksut ovat vain niin "mun juttu", muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Silti suosikkia oli vaikea päättää. White Luminous Gold oli ensimmäinen tippuja, koska miellän sen itselläni täysin iltatuoksuksi. Sitten tulikin tiukkaa. Rose Radiant Goldissa oli hirveästi asioita joista pidän: pehmeyttä, lämpöisyyttä ja iso annos jasmiinia. Varsinkin tuoksun lämpöisyys istuu tähän vuoden aikaan kuin se kuuluisa nenä päähän Mutta kyllä se oma suosikki näistä on silti tämä 25K Brilliant Gold. Tämä on tuoksu, jota voin kuvitella käyttäväni ympäri vuoden. Tuoksussa on tarpeeksi lämpöisyyttä ja tiettyä kermaisuutta talveen, mutta siinä on myös mandariinin raikkautta, joka sopii kesään. Lisäksi tuoksu toimii niin päivä- kuin iltamenoissakin. Ei ole välttämättä ole se porukan uniikein, jota viittaa mielestäni kantaa Rose Radiant Gold, mutta tämä on itselläni toimivin. 

Toivottavasti teille on selvinnyt, mikä näistä kolmesta tuoksusta voisi olla eniten sinun juttusi, sillä huomenna alkaa arvonta, jossa yksi onnekas voi voittaa oman suosikkinsa itselleen. 

Houkuttiko 24K Brilliant Gold?

Tuoksu lehdistönäyte. Michael Kors -korut kuvauslainassa Suomen suurimmalta rannekellojen verkkokaupalta, Keskisen Kellolta.

Jos eilen tutustuttiin pehmeään ja lämpöiseen tuttavuutteen Rose Radiant Goldiin niin tänään on vuorossa jotain avain muuta. Tämän juhlakauden muotiväriin valkokultaan puettu Michael Kors White Luminous Gold on tuoksuna täysin erilainen kuin ruusukultainen sisarensa. Näissä kolmessa Gold Collectionin tuoksussa mielestäni hienointa juuri onkin se, että varmasti hyvinkin erilaisista tuoksuista pitäville löytyy joukosta melko varmasti jokin oma suosikki. 

Säkenöivä, aistillinen ja päihdyttävän pelkistetty White Luminous Gold on tuoksu, jota kantaa vain itsevarma ja itsenäinen nainen. Voisin kuvitella, että jos vastaani kävelee nainen mustassa YSL:n housupuvussa, piikkikoroissa ja punaisissa huulissa, niin tämä on tuoksu istuu kuin hansikas hänen ylleen. Juuri tällaiselta kuvittelisin tuon vastaan tulevan naisen tuoksuvan. Tästä tulee mieleen vintage ja Narciso Rodriguezin puuteriset tuoksut. Jos tykkäät Narcison tuoksuista, pidät tästäkin. Nehän ovat tuoksuja jotka eivät välttämättä ole ihan kaikille, niitä joko rakastaa tai sitten ei. White Luminous Gold kuuluu samaan sarjaan.

Alkutuoksussa on päärynää, jonka makeus minusta sekoittuu sellaiseen hieman jopa savuisen mausteiseen huntuun. Fiilis on sama kuin savuista hieman kalliimman puoleista single malt -viskiä haistellessa. (tykkään hyvistä viskeistä) Sydäntuoksussa on jälleen suosikkiani jasmiinia, joka ei ole tässä yhtä kukkaisena esillä kuin Rose Radiant Goldissa, vaan päärynän makeus ja tietty puuterisuus vie siltä kukkaisimman terän pois. Pohjatuoksuna on itämaisen makean vivahteen tuovaa ambraa. 

Minulle tämä on ehdottomasti iltatuoksu, mutta rohkeampien tuoksujen ystävä voi käyttää tätä myös päivällä. Tuoksu on EdP ja kesto iholla kuutisen tuntia. 

Kuulostiko White Luminous Gold houkuttelevalta?

Korsin tuoksuja voi ostaa Stockmann- ja Sokos -tavarataloista.

Suositushinta:

Michael Kors White Luminous Gold 30ml, 69€

Tuoksu lehdistönäyte. Korut kuvauslainassa yhteistyössä Michael Kors/Keskisen Kello Oy.

Lupauksieni mukaan tästä viikosta tulee hieman erilainen. Ma-ke postauksissa perehdytään Michael Korsin tämän syksyn kolmeen uutuustuoksuun, jotka henkivät juhlakauden tyyliä. Gold Fragrance Collection sisältää kolme hyvin erityylistä tuoksua, mutta ne ovat kaikki Korsin tuoksujen tapaan simppeleitä ja ne ovat luotu tukemaan merkin muita tuotteita asusteita, meikkejä... ne sulautuvatkin kaikki tyylikkääksi kokonaisuudeksi, mitä kaikki Fragrantican "tuoksufanit" eivät kaikki välttämättä ole ymmärtäneet. Korsin ei ole ikinä ollut tarkoitus luoda tuoksuistaan 30 erilaista tuoksunuottia sisältäviä jännittäviä syvällisiä ihmeellisyyksiä vaan elegantteja, yksinkertaisin tyylikkäitä tuoksuja, jotka istuvat niin arkeen kuin juhlaankin. Tuoksut henkivät samaa vähäeleistä tyyliä kuin kaikki muutkin Korsin luomukset. Gold Fragrance Collectionin kolme tuoksua ovat keskenään hyvin erilaisia ja niiden joukosta jokainen varmasti löytää oman suosikkinsa, ehkäpä joku superfani kerää ne kaikki. Kannattaa lukea tämän viikon postaukset huolella. Niistä voitte muodostaa sitten mielessänne oman suosikkinne, jos ette ole jo ehtineet käydä tuoksuja livenä haistelemassa. Suosikin tietäminen helpottaa torstaina alkavaan arvontaan osallistumista.

Koska Korsin tuoksut ovat juhlavan yksinkertaisia, sain ajatuksen, että haluan kuvata niiden kanssa jotain yhtä vähäeleisen tyylikästä ja niihin sopivaa. Niinpä otin yhteyttä Keskisen Kello Oy:n, jolla on varmasti netin kattavimpia, jos ei kattavin Michael Kors korut -valikoima. Sainkin heiltä tämän viikon postauksiini valitsemiani koruja kuvasulainaan. Kauppa halusi tarjota lukijoilleni lisäksi hyvän alekoodin, jos postauksien korut alkavat houkuttaa. Koodista lisää postauksen lopussa.

Viikko aloitetaan Gold Fragrance Collectionin tuoksulla Rose Radiant Gold. Nimensä mukaisesti tuoksupullo on puettu ruusukultaiseen neliskanttiseen metallinhohtoiseen pakkaukseen, joka henkii joka solullaan korsmaisuutta. Houkuttelevan hypnoottinen tuoksu on mielestäni joukon kukkaisin. Tuoksussa on kolme tuoksukerrosta: mausteinen alkutuoksu, kukkainen sydän ja pohjalla vaikuttaa klassinen myski. Tuoksua kuvaillaan kukkais-puu-myski -tuoksuksi. Jännintä on se, että missään ei oikeastaan kerrota, mitä nuo mausteiset tai kukkaiset nuotit ovat, ne jäävät jokaisen oman nenän pääteltäviksi. Rose Radiant Gold on minusta kauniin pyöreänpehmeä tuoksu, enkä havaitse tässä kovinkaan vahvasti mitään selkeää mausteisuutta. Sen sijaan siinä on aavistus sellaista täydellisen puhdasta raikkautta, jota on ihana tuoksutella iholta suihkun jälkeen. Kukista erotan selkeimmin jasmiinin, sen tuoksusta ei voi vaan erehtyä, varsinkin, kun se kuuluu lempituoksuihini. Tämä on tuoksusarjan tuoksuista se, josta kuvittelen suurimman osan pitävän, sillä se on miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Eikä siinä ole mitään, mikä saisi helposti perääntymään tai miettimään, että onkohan tämä ihan minun juttuni. Silti se uniikki, mielestäni ehkäpä koko porukan uniikein tapaus. Koitin miettimällä miettiä tulisiko minulle tästä mikään toinen tuoksu mieleen, mutta eipä tullut. 

Tuoksu sopii mielestäni yhtä hyvin töihin kuin iltamenoihinkin. Tuoksu on EdP ja kesto ihollani on kiitettävät kahdeksan tuntia. 

Onko Korsin tuoksut tuttuja?

Alekoodi:

Michael Kors -korut kuvauslainaan antanut Keskisen Kello Oy halusi tarjota lukijoilleni alekoodin. Syöttämällä kassalla koodin KEYWORDLOVE saa -20% kaikista normaalihintaisista koruista ja kelloista 27.11 asti. Kaupan tuotteilla on 60 päivän palautusoikeus.

Pakko muuten sanoa, että näissä kuvissa näkyi kuvauslainasta olleista tuotteista ihan ehdoton oma lempparini, tuo zirkoneilla koristeltu rannerengas. Se oli kertakaikkisen upea! 

Tuoksu lehdistönäyte. Korut kuvauslainassa yhteistyössä Michael Kors -korut/Keskisen Kello Oy. Jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä, enkä saa niistä rahallista korvausta. Alekoodin käytöstä en hyödy rahallisesti.

Myönnän, minä olin varmasti ensimmäisten joukossa ihmettelemässä, kun OnePiecet tulivat markkinoille. Mietin, että pukeutuuko noihin joku oikeasti. Saatoinpa naureskella huvittuneena tälle uudelle ilmiölle.

Vuosien saatossa ajatukset kuitenkin pehmentyivät. Voisihan se olla käteväkin, varsinkin kotona. Itsehän en todellakaan käytä kotona ollessani samoja vaatteita kuin silloin, kun astun ovesta ulos. Suorastaan inhottaa ajatuskin, että istuskelin samoilla farkkujen takamuksilla kotisohvallani, millä olen istunut junan penkissä, jossa kuka lienee on istunut ennen minua. Kyllä, olen tässä asiassa hieman hysteerinen, mutta meillä vaihdetaan kotiin tullessa "kotivaatteet" päälle. 

Tähän asti suosiossani ovat olleet eräät froteiset valkoiset olohousut, jotka ovat perheessämme jo käsite. Olen saanut jopa lempinimen mieheltäni housuihin liittyen. Housujen kanssa minulla on ollut löysä t-paita tai muu mukava yläosa. Ei missään nimessä mitään kiristävää. Tosin tahtoi ne froteetkin vyötäröltä alkaa hieman kiristämään syömismaratonin jälkeen...

Reilu vuosi sitten olin lämmennyt OnePiecelle niin paljon, että ostin miehelleni sellaisen lahjaksi. Olen ilmeisesti liian hyvä lahjojen ostaja, sillä tästä aikuisten "potkupuvusta" tuli välittömästi mieheni kotivaate suosikki ja voin sanoa, että kipristelin vuoden päivät kokien melkoista vaatekateutta. 

Pienimuotoinen vihjailu ilmeisesti auttoi tai sitten mies vain kyllästyi marinaani totaalisesti ja tilasi minulle oman OnePiecen. Voi sitä onnenpäivää!

Lopun varmaan osaatte arvatakin. Viimeiset kaksi viikkoa olen kulkenut kotona yhdessä asussa. Välissä piti laittaa puku pesuun ja vakuutan, että laskin minuutteja, milloin se olisi kuiva ja saisin vaatteen takaisin päälleni.

Mitä etuja tässä sitten on verratuna niihin froteepöksyihin? Tämä on aivan älyttömän lämmin, nyt pakkasilla ei ole tarvinnut juoda kymmentä litraa teetä ja kuutta kupillista kahvia päivässä pysyäkseni lämpöisenä. Voin olla vaikka millaisella mutkalla, selkä ei ole koskaan paljaana, eikä kylmää ilmaa pääse virtaamaan paljaalle iholle. Miinuspuoli on tietenkin ne vessareissut, mutta ei puhuta niistä mitään...

Muita hurahtaneita?