Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannus. Näytä kaikki tekstit
Ohitse lipuvat päivät
15.6.2024
11.34
Eikös se yleensä ole niin, että aika menee nopeasti, kun on hauskaa? Kesä tuli yllättäen ja nopeasti. Juhannusruusutkin aloittivat kukintansa jo toukokuussa. Toukokuusta lähtien onkin tuntunut, että päivät ovat vain lipuneet ohitse. Olisin halunnut kirjoitella tännekin paljon enemmän, mutta yhtäkkiä huomaan, että onkin jo ilta ja kirjoittaminen jää.
Toisin kuin monella muulla, itselläni ei ole helteitä ikävä. Kuumuutta kesti taas sen verran kauan putkeen, että se alkoi vaikuttamaan yöuniini. Inhoan sitä oloa, minkä kuumuus omalle kropalle tekee. Olo on saamaton ja vetelä koko ajan. Sieto olisi parempi, jos suomalaiset kerrostalot olisi tehty siten, että myös asunnon viilentäminen rakentaessa olisi otettu huomioon. Tiedän, että toisilla tämä on aivan toisin päin, kroppa oikein herää kuumuudesta eloon.
Vaikka päivät ovat lipuneet vauhdilla ohi, täällä on eletty ihan normaalia arkea. Päivistä paljon aikaa ovat ottaneet pidemmät kävelyt. Monena viikkona on tullut käveltyä reilut 50 kilometriä. Koitan kuitenkin pitää lepopäiviäkin. Onko muita, mutta kun on kesä ja aurinko paistaa, tuntuu suorastaan syntiseltä istua sisällä? :D Itselle tulee sellainen rauhaton olo, että ulos on päästävä.
Olen ihminen joka elää aistiensa kautta. Mikään ei tuoksu paremmalta kuin hivenen kostea metsänpohja. Voisin nuuhkia sitä tuoksua sisuksiini ikuisesti. Haaveilen edelleen siitä, että vielä joskus pystyisin muuttamaan maalle metsän keskelle omaan rauhaan. Ehkä se päivä vielä joskus tulee. Tykkäisin myös kasvattaa osan ruokaani. Lapsuudenkodissani viljeltiin omat perunat ja monena kesänä meillä oli lisäksi sipuleita, herneitä, avomaankurkkuja, porkkanoita, mansikoita, raparperia, salaattia ja retiisejä, joita sitten pystyi syömään suoraan omasta maasta. Meillä oli myös viinimarjapuskia piha täynnä. Muistan, että minulla oli lapsena pienviljelyyn viha-rakkaussuhde, toisaalta rakastin puuhata kasvimaalla mummon kanssa, mutta välillä ei huvittanut yhtään. Porkkanoiden harventaminen oli inhokkipuuhaani. Nyt näen tuon mielettömänä rikkautena ja mitä vanhemmaksi tulen, haluaisin päästä toteuttamaan samaa yksinkertaisempaa elämää. Kun kasvatat ruokasi itse, tiedät mitä syöt.
Vähitellen mieli alkaa asettua myös kesäloman odotukseen, vaikka siihen on vielä muutamia viikkoja aikaa. Viimeiset pari vuotta kesälomani on ollut vasta syyskuussa, joten on ihan mukavaa päästä lomalle hivenen aiemmin. Juhannukseni tulee menemään töissä, kuten edellisetkin. Nyt tosin on sellainen olo, että ensi vuonna voisi juhannuksena tehdä pitkästä aikaa jotain muuta kuin töitä.
Miten kesäsi on alkanut? Mistä haaveilet?
Juhannusmuistoja
26.6.2021
8.12
Juhannukseni kului tänäkin vuonna suurimmaksi osin töissä ja ihan vapaaehtoisesti. Ehkäpä vielä joku vuosi innostun pitämään juhannuksen vapaana, jos puolisollekin sattuu vapaa. Jos toinen on töissä, niin ihan sama, vaikka itsekin olisi töissä.
Tästä huolimatta juhannus on aina ollut itselleni rakkain juhlapyhä joulun jälkeen, vaikka sen merkitys onkin vaihdellut vuosien saatossa melkoisesti.
Kun asuu lapsuutensa ja nuoruutensa maalla maisemissa, joita voi täysin verrata kesämökillä asumiseen, juhannuksen merkitys ei ole kovin suuri. En osaa selittää, onko sillä merkitystä, että elät arkeasi keskellä maisemia, jotka voisivat olla toisille lomaa, mutta sinulle arkea. Olen miettinyt tätä myöhemmin usein. Ei ole tarvettaa enää lähteä mökkeilemään, koska asut periaatteessa mökillä. Lapsuudessani juhannusta ei sen kummemmin vietetty, se oli vain yksi kesäviikonloppu muiden joukossa.
Nuorena aikuisena tilanne muuttui, kun muutin omaan kotiin ja lapsuuden idylliset maisemat muuttuivat kaupungin betoniin. Silloin sitä halusi lähteä juhannukseksi luonnon keskelle kavereiden kanssa. Juhannus sai uuden merkityksen. Tällöin tuli vietettyä juhannusta usein saaressa, mökeillä ja milloin missäkin lähempänä luontoa. Myöhemmin työt alkoivat tulla esteeksi ja juhannuksena siihen aikaan joutui olemaan silloin tällöin töissä, vaikka mieli olisi halajanut muualle. Olenkin aina ollut työpaikoissa, joissa myös juhlapyhinä tehdään töitä. Välillä vuosien saatossa on tuntunut oudolta elää elämää, jossa elät täysin eri rytmissä kuin iso osa muita ihmisiä. Joulu on kuitenkin aina ollut sitten se, josta olen halunnut pitää kiinni tiukasti, enkä ole suostunut silloin olemaan töissä. Luultavasti sen vuoksi joululla on juhlapyhistä edelleen isoin merkitys elämässäni.
Viimeisinä vuosina tilanne on ollut se, että pari kertaa ollaan oltu puolison kanssa juhannuksena ulkomailla, muutamia kertoja ystävien mökillä. Kerran taidettiin olla ihan kotona, vaikka olimme juhannuksen vapaalla, koska olimme lähdössä seuraavalla viikolla reissuun ja ajattelimme, että on vain kiva rentoutua ennen sitä kotona. Viime vuosille on kuitenkin osunut juuri juhannukseksi töitä ja juhlapyhä ei ole eronnut muista viikonlopuista oikeastaan mitenkään.
Miten sinun juhannus meni? Juhliessa vai kotona rentoutuessa?
Tinahäät
21.6.2020
10.22
Kymmenen vuotta sitten oli aurinkoinen päivä kuten tänäänkin. Ei mikään todella kuuma, mutta kuitenkin kesäinen. Päivä oli maanantai. Meidän kahden lisäksi asiasta tiesi vain kaksi ystäväämme, jotka olimme kutsuneet todistajiksi. Muille ilmoitimme jälkeenpäin.
Meille oli ollut aina selvää, että juuri tällaiset meidän häät tulisi olemaan – maistraatissa intiimisti. Itselläni oli yhdet "prinsessahäät" takana ja mieheni ei ole mitenkään kovin innostunut olemaan huomion keskipisteenä, joten tämä oli aina meidän juttu. Asia, josta ei tarvinnut keskustella tai tehdä kompromissejä.
Asunani tuona päivänä oli yksinkertainen musta mekko – kyllä, menin mustissa naimisiin. Olin ostanut mekon 20 eurolla alesta. Hiukset olivat poninhännällä, kuten usein muutenkin. Tyyli, jossa tunnen itseni kotoisaksi. Tuoksuna toimi tietenkin Guerlainin L' Instant. Sulhasen asuna olivat farkut ja valkoinen rento kauluspaita.
Itse toimitus kesti varmaan alle viisi minuuttia, todisteena tilanteesta on vähemmän kuin kymmenen valokuvaa. Tämän jälkeen menimme todistajien kanssa syömään ja ilmoitimme perheenjäsenille menneemme naimisiin.
Tuo päivä kymmenen vuotta sitten on edelleen yksi elämäni parhaimpia. Menin naimisiin parhaan ystäväni kanssa, jonka kanssa ei ole koskaan tylsää. Hän ymmärtää oudot vitsini ja jopa nauraa niille. Todellista rakkautta on se, että joku antaa sinulle palan sinua. Sen palan, jota et koskaan tiennyt edes kaipaavasi, mutta vasta sen saatuasi, tajuat olevasi täydellinen.
Ihanaa sunnuntaita kaikille!
Keskikesän pikafiilikset
18.6.2020
9.44
Kuva: Teemu Helle
Se olisi taas se aika vuodesta, kun juhannus kolkuttelee ihan kulman takana. Tänä vuonna ei ole ohjelmassa mitään ihmeellistä, koska olemme mieheni kanssa molemmat juhannusaattona töissä. Pääsemme kuitenkin hivenen fiilistelemään keskikesän juhlaa viikonloppuna.
Kesälomatkin lähestyvät vauhdilla. Vielä kolmisen viikkoa paiskotaan hommia ja sitten vaihdetaankin täysin vapaalle. Tuntuu hurjalta ajatella, että palaan lomalta lähes samoihin aikoihin, kun koulut jälleen alkavat. Mihin aika taas menee? Hyvin se aika menee täällä Suomessakin, mutta varmasti lomalla tulee olemaan outoa, kun perinteinen kesälomareissu jää välistä. Olen hivenen haikeana katsellut edellisten kesien reissukuvia. Onneksi on edes ne muistot!
Kipeä jalkanikin alkaa vähitellen ottamaan parantumisessa aimo harppauksia eteenpäin. Alku oli kyllä niin hidasta, että meinasi hermot pettää totaalisesti. Viime viikonloppuna kävin kokeilemassa jalkaa ensimmäistä kertaa tapaturman jälkeen töissä. Hyvin jaksoi, vaikka kävely oli hivenen hidasta, sekä melkoinen turvotus päivän päätteeksi. Onneksi turvotus kuitenkin laskee nopeaan kylmähoidolla ja nostamalla jalan ylös. Pääasia, ettei kipeytynyt siitä lisää. Hyvä puoli on se, että pyöräily sujuu täysin normaalisti, joten työmatkat menevät sujuvasti. Toki pitää olla koko ajan extravarovainen, ettei satuta jalkaa uudestaan. Se olisi pahinta, mitä voisi nyt sattua, kun parantuminen on parhaassa vauhdissaan.
Mitä sinä aiot tehdä juhannuksena?
Oikein ihanaa juhannusta kaikille!
Juhannus on taikaa ja rakkauden aikaa
21.6.2019
7.00
Vuoden aikana olevista juhlapyhistä joulu on aina ollut suosikkini, mutta vahvalta kakkossijalta löytyy juhannus. Jos totta puhutaan muilla juhlapyhillä ei ole minulle mitään merkitystä, enkä edes vietä niitä. Siinä missä joulua on tullut vietettyä aina toisinaan enemmän, toisiaan vähemmän, on juhannuksen kanssa ollut vuosien saatossa erilaisia variaatioita. Olen viettänyt useamman juhannuksen saaressa telttaillessa, mökillä, kotona ja kaupungissa.
Tämän vuoden juhannuksesta erityisen tekee se, että tänään minulla ja miehelläni on yhdeksäs hääpäivä, joten ensi vuonna päästään viettämään tinahäitä. Vaikka miten päin laskisin, en voi uskoa, että häistämme on kulunut noin kauan aikaa. Hyvässä seurassa aika kuluu ilmeisen nopeaan. ^_^
Juhannus on siitä jännä juhla, että toisin kuin muut juhlapyhät. Se ei ole mitenkään uskonnollinen samalla tavalla. Toki juhannukseen liittyy erittäin paljon uskomuksia ja taikoja, mutta jostain syystä itselle se on aina ollut keskikesän juhla, höystettynä ripauksella lempeä ja rakkautta. Liekö tuosta lemmestä ja rakkaudesta kertoo jotain sekin, että maaliskuu on pitänyt vuodesta toiseen tiukasti kärkisijoja yleisimpänä suomalaisten syntymäkuukautena.
Myönnän itsekin sortuneeni nuorempana muutamaan juhannustaikaan, hauskaahan tänne on tultu pitämään. Kaivoon on katsottu ja kukkia kerätty, mutta en kyllä muista näiden lopputulosta. Puoliso löytyi lopulta rinnalle kuitenkin.
Seuraavaksi sinkuille ja muillekin iltaviihdettä täksi illaksi, jos juhannusaattoilta meinaa käydä liian tylsäksi.
Apua rohtuneille käsille – Kun juhannuksena pesee kolmessa lähteessä kätensä, eivät kädet rohdu.
Ennustus lapsista – Kun juhannuksena tyttö läiskii reisiään vieraan pohjan vihdalla, he saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin.
Puolison etsintä – Jos kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa, puoliso ilmaantuu elämään kuluvana vuonna.
Savusta ennustaminen – Pysy kokon lähellä ja mielellään siinä suunnassa, mihin savu leviää. Savu osoittaa siihen, joka pääsee pian naimisiin.
Lemmen nostatus – Kun kokko on palanut, hyppää kokon yli nostattaaksesi lempeä.
Tarkasti kuuntelu – Kun kuulet käen kukkuvan juhannusyönä, niin monta vuotta kuluu puolison löytämiseen kuin käki kukkuu.
Kukkiva saniainen – Jos törmäät kukkivaan saniaiseen juhannusyönä, kerää oksa talteen, sillä kukalla uskotaan olevan taikavoimia.
Tinder-taikaa – Pyyhkäise seitsemän kertaa vasemmalle ja kahdeksas oikealle, hän on tuleva kumppanisi.
Hyvää juhannusta!
Juhannustaikoja ja uskomuksia
22.6.2017
7.30
On ollut koko viikon ihan kummallinen fiilis valmistautua juhannukseen, sillä tänä vuonna emme lähde viettämään sitä perinteikkäästi "maalle" vaan jäämme osin mieheni töiden vuoksi kaupunkiin. Tämä tuntuu vieläkin haikeammalta siksi, että viime juhannus oli kuin suoraan postikorteista. Jos pitäisi kuvata täydellinen juhannus, se olisi sellainen kuin viime vuonna viimeistä piirtoa myöden. Olen tainnut elämässäni viettää ennen tätä juhannusta vain kaksi juhannusta kaupungissa, joten tästä tulee elämäni kolmas. Meillä ei ole miehen kanssa mitään ihmeellisiä suunnitelmia, kunhan vaan ollaan ja ihmetellään.
Juhannus on siitä jännä juhla, että siihen liittyy paljon uskomuksia ja taikoja. Varsinkin sinkuille löytyy vaikka minkälaista kikkaa, millä saa selville asioita tulevasta puolisostaan. ;)
Uskomuksia
Vanha kansa mm. uskoi, että jos juhannuksena tuulee, tulee huono puolukkavuosi ja mansikkasato. Jos taas juhannusyönä sataa, se tietää sateista loppukesää. (joten toivokaamme poutaa...) Sitten jos näette juhannusaamuna kastetta maassa niin sillä uskottiin olevan suotuisia vaikutuksia näköön. Kasteella koitettiin jopa parantaa korvakipua hieromalla sitä korvakäytävään. Kasteella yritettiin poistaa myös tuolloin ei niin muodissa olleita minun mielestäni ihania pisamia, joita silloin kutsuttiin kesakoiksi. Ei muuten myöskään ihme, minkä takia suomalaiset ryyppää ja rellestää juhannuksena, silläkin on hyvin pitkät perinteet. Sillä ennen vanhaa uskottiin meluamisen ja juopottelun tuovan hyvän sadon ja karkoittavan pahoja henkiä.
Taikoja
Kun juhannusaattoyöksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.
Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.
Hyvän naimaonnen saa, jos juhannusyönä kierittelee alastomana kasteisella niityllä.
Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin.
Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle, toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen jälkeen saa puhua mitään.
Kun tyttö halusi tietää onko hänen tuleva miehensä poikamies vaiko leskimies, niin hänen oli juhannussaunasta “lähettävä palijain persein takaperin kävelemään halakopinoon päin”. Hän ei saanut katsoa taaksepäin olkansa yli. Se “halako, joka perseeseen pökkäsi”, oli tarkastettava. Jos se oli halkaistu, niin oli leskimies, mutta jos se oli pyöreä, niin oli poikamies.
Kun menee nukkumaan sellaiseen paikkaan, jossa ei ole ennen nukkunut, pitää ottaa kolmesta eri puusta oksa, panna tyynyn alle ja silloin näkee tulevia asioita.
Miten vietätte juhannusta? Oletteko tehneet juhannustaikoja? Miltä vanhan kansan uskomukset kuulosti?
OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA KAIKILLE!
Ps. Poikkeuksellisesti seuraava postaus ilmestyy vasta maanantaina.
