Keyword: Love

Vielä ehtii leipoa vuoden parhaat joulutortut. Katselin Instagramissa, kun monet tutut leipoivat niin herkulliselta kuulostavia joulutorttuja, että niitä oli tietenkin kokeiltava myös itse. Tortut ovat ehkä enemmän aikuiseen makuun. Ne vievät kirsikan ystäviltä suorastaan kielen mennessään. Joulutortut piti leipoa tällä kertaa tietenkin sellaisella tyylillä, että jokaisella haukkauksella saa herkullista sisältöä suuhun, ilman kuivia sakaroita. Harvoin jaksan tehdä torttutaikinaa itse. Pidän kuitenkin aina huolen, että se on voilla leivottua, jolloin tortuista ei tule kuivia. 

Joulutortut rommi-kirsikkamarmeladilla ja vaniljakreemillä 

Myllyn Paras Voitorttutaikinalevyjä

Pirkka paistonkestävä rommi-kirsikkamarmeladi

Valio paistonkestävä vaniljakreemi

Kananmuna

Tomusokeria

Sulata ja leikkaa valmiit torttutaikinalevyt kahteen osaan. Laita keskelle puoli teelusikallista vaniljakreemiä ja päälle puoli teelusikallista rommi-kirsikkamarmeladia. Taita sen jälkeen neliön reunat yhteen, niin että taikinasta tulee tiivis nyytti. Painele reunat tiukasti kiinni. Käännä nyytti niin, että tasainen puoli tulee ylöspäin. Leikkaa terävällä veitselle jokaiseen ilmansuuntaan yksi vekki, niin, että syntyy kahdeksan sakaraa. Nipistä varovasti sakarojen päistä, jolloin nyyteistä tulee lumihiutaleen näköisiä. Voitele kanamunalla ja paista uunin keskitasolla 220 asteessa 10-13 minuuttia, kunnes tortut ovat kauniin kullan ruskeita. Anna jäähtyä ja koristele tomusokerilla.

Torttujen taitteluun voit katsoa ohjeen täältä.

Herkullista joulua kaikille!

Jos juhlapyhinä jää aikaa, niin käykäähän lukaisemassa Kauneusbloggaajien joulukalenteria. Kaikki luukut löytyy täältä.

Lisäksi tämän blogin Evolve-arvontaan voi osallistua su 26.12. asti.

Oletko maistanut Maraboun Bubblya?

Taas on se aika vuodesta, kun on aika tehdä raparperipiirakka, joka lukeutuu lempileivonnaisiini. Kirpeä raparperi ja kaneli, siinäpä yhdistelmä, mitä ei voi vain ohittaa. 

Yhdessä vaiheessa elämääni leipominen oli minulle eräänlaista rentoutumista ja terapiaa, mutta nykyään kahden työn vuoksi aikaa jää vähän vähemmän ja vaikka leipomisesta edelleen tykkäänkin, en koe sitä enää niin terapeuttisena puuhana kuin vielä muutama vuosi sitten. Sen vuoksi vaivattomuus ja nopeus ovat nykyään tärkeitä asioita, kun alan leipomaan. 

Tänä vuonna tein muunnelman täällä blogissakin muutama vuosi sitten esiintyneestä Helposta ja nopeasta raparperi-rahkapiirikasta. Tällä kertaa korvasin rahkan vaniljaisella tuorejuustolla. Tavoittelin piirakkaan sellaista pehmeän vaniljaista makua, höystettynä kirpeällä raparperilla ja kanelilla. Piirakasta tuli todella mehevä. Syötiin puolison kanssa kanssa piirakka kahdestaan kahdessa päivässä, koska syömistä ei vain pystynyt lopettamaan. Tuorejuustoversiosta taisikin tulla uusi suosikkini. Laitan piirakkaan aina tuon vähemmän määrän sokeria, koska haluan, että raparperi maistuu kunnolla. Jos tykkäät pehmeämmästä raparperin mausta, laita sokeria isompi määrä.

HELPPO JA NOPEA RAPARPERI-TUOREJUUSTOPIIRAKKA

Suklaasunnuntain postauksissa on tullut selväksi, ettei valkosuklaa lukeudu suosikkeihini. Silti tasaisin väliajoin maistelen uutuuksia. Tällä kertaa sain syntymäpäivälahjaksi kuplivan kera Pirkan Hasselpähkinä-valkosuklaa levyn. 

Rakastan pähkinöitä yksinään, mutta pähkinäsuklaat eivät myöskään ole olleet nuorempana suosikkejani. Olen alkanut vasta vanhemmiten pitämään kunnon rouskuvista sattumista suklaan joukossa. Jos iskee pähkinäsuklaan himo, ostan yleensä Fazerin suklaalevyn, jossa on reilusti kokonaisia hasselpähkinöitä.

Pirkan hasselpähkinä-valkosuklaa on selvästi sukua Fazerin levylle. Eroa vain on se, että suklaa on maitosuklaan sijaan valkosuklaata. Levyssä on erittäin runsaasti kokonaisia hasselpähkinöitä, jotka sopivat loistavasti yhteen hieman mauttoman valkosuklaan kanssa. Levyn valkosuklaa on pehmeän makuista, ei lainkaan kitkerää, kuten jotkut saatttavat olla. Omassa suussani pähkinät korostavat valkosuklaan makua, combo on täydellinen. Tulen ehdottomasti ostamaan tätä vielä uudestaan, kun valkosuklaahammasta alkaa kolottamaan.

Oletko maistanut Pirkan suklaata? Tykkäätkö pähkinöistä suklaassa?

Koska kyse on Pandan tekemistä täyssuklaamunista, arvasin, että näiden on pakko olla hyviä. Tykkään ostaa vaihteluksi iänikuiselle Fazerin Siniselle toisinaan Pandan suklaalevyjä. Niiden suklaa on aavistuksen makeampaa kuin Fazerin, mutta ei lähellekään niin makeaa kuin Maraboun. Suklaa on suuhuni myös mielestäni laadukkaampaa kuin esim. Maraboussa.

Pandan Täyssuklaamunat maistuvat tietenkin heidän omalta suklaaltaan. Koostumus on kivan jämäkkä. Pinta on sellainen, ettei suklaamuna sula ihan heti sormissa, sellainen aavistuksen kiiltävä. Näihin jää koukkuun ensimmäisestä munasta lähtien. :D Tykkään myös kivan värisestä pussista, josta huokuu pääsiäisen henki. Toivottavasti näistä tulee pysyvä kausituote.

Oletko maistanut Pandan Täyssuklaamunia?

Tänään saatiin herätä täällä etelässä pitkästä aikaa melko lämpimään sunnuntaiaamuun ja koska on sunnuntai, se tietää sitä, että silloin blogissa on toisinaan suklaasunnuntai.

Kävelin viikolla karkkihyllyn kautta ja mitä minun silmäni näkivätkään – M&M's Chocolate Eggs -pussin. Tutustuin karkkeihin ensimmäistä kertaa vasta viime vuoden pääsiäisenä, jonka jälkeen hamstrasimme niitä monta pussillista, kun pääsiäiskarkit olivat pääsiäisen jälkeen -50% alennuksella. 

Minun ja M&M'sin historia on pitkä. On kuitenkin sanottava, että klassisista suklaapähkinöistä en välittänyt nuorempana lainkaan, vasta aikuisena olen saattanut ostaa silloin tällöin pussin, mutta ne eivät ole herkkuani. Sen sijaan suklaanapit ovat ehkä parasta mitä tiedän. Suklaa on niissä sopivan makeaa ja se täydellinen rapsahdus hampaissa, kun karkin puraisee halki ja suklaan maku leviää suuhun. Mmm... 

Ainoa mikä harmittaa on se, että olisin monesti esim. jouluna halunnut ilahduttaa ystäviäni kustomoiduilla karkeilla, mutta ei edes brändin Euroopan kauppa toimita tuotteita Suomeen, buu! Jos joku tietää mitä kautta Suomeen saisi kustomoituja karkkeja, kertokaa. 

Pussi sisältää liikuttavan rouhean näköisiä sormenpään kokoisia värikkäitä suklaamunia. Näistä tulee vähän viiriäisen munat mieleen, toki nämä ovat värikkäämpiä ja eivät yhtä sileitä.

Sisällä karkeissa on paljon tuttua M&M's suklaata, joten yhdellä puraisulla saa enemmän suklaata suuhunsa kuin perinteisissä litteissä suklaanapeissa. Kuori on kova, mutta silti niin pehmeä, ettei hampaita tarvitse pelätä hajottavansa näiden kanssa. :D Kuori silppuuntuu hetkessä pienellä hampaiden painalluksella. Maku on kokonaisuudessaan ehkä aavistuksen sokerisempi kuin suklaanapeissa. Sokerisuus tulee luultavasti kovasta kuoresta.

Nämä kuuluvat ehdottomasti pääsiäisen lempikarkkeihin ja sopivat ulkonäkönsä puolesta hyvin myös koristeeksi. Näyttävät hauskoilta esim. lasikulhossa.

Tykkäätkö M&M's -karkeista? Oletko maistanut Chocolate Eggsejä?

Tämän vuoden ensimmäisessä suklaasunnuntaissa, maistellaan ehkä tämän hetken puhutuinta herkkua. Taidan olla tämän kanssa vähän myöhässä, sillä Instagramini perusteella vaikuttaa siltä, että jo puoli Suomea on ehtinyt maistelemaan Fazerin uutuusherkkua Kismet Islantia.

Kismetin uusin maku on saanut vaikutteensa meidän kaikkien tuntemasta "jääkarhukarkista", joita on ollut kautta aikain Fazerin Parhain -karkkipussissa. Luulen, että lapsena meistä lähes kaikki söivät ensiksi pussista Kiss Kiss ja Islanti -karkit. Tosin pidin Islanti-karkkeja enemmän Laktoista.

Islanti-karkit ovat minulle aina ja ikuisesti jääkarhukarkkeja. Nostalgisia karkkeja on valmistettu jo vuodesta 1910! Epäilin kyllä heti vahvasti, miten tämä päärynäinen maku sopii yhteen Kismet-suklaan kanssa. Maistaahan se silti piti. 

Porkkanakakku on siinä jännä kakku, koska ainakin minun mielestäni se sopii loistavasti joulunaikaan, jo ihan mausteisen tuoksunsa ja makunsa vuoksi. Päälle voi lisätä jouluisia koristeita ja joulukakku on valmis. Syön sitä kyllä ympäri vuoden, sillä porkkanakakku on yksi lempikakkujani. Kahvilassa ollessakin valitsen usein juuri porkkanakakun. Niitä on kiva vertailla ja ne ovat harvoin epäonnistuneen makuisia. Muutamia hyvin kuivahkoja versioita on tullut vastaan, mutta ei mitään sen kummenpaa, mutta porkkanakakuissakin on eroja. 

Kotona porkkanakakkua tehdessä käytän silti aina samaa reseptiä, koska sillä saa aikaiseksi maailman parhaan porkkanakakun, mille ei ole vielä mikään muu maistamani vetänyt vertoja. Resepti ei ole helpoin ja siihen pitää nähdä hivenen vaivaa. Ainesosia on useita, mutta juuri ne inkiväärin kanssa tekevät tästä parhaan. Jauhoja sen sijaan käytetään erittäin vähän. 

Reseptissä käytetään lisäksi maustemittana hyppysellistä, joka voi kuulostaa hankalalta. Se ei kuitenkaan lopulta sitä ole, koska se ei ole niin justiinsa. Hyppysellisen tarkka määritelmä on, että se on enemmän kuin ripaus, mutta kuitenkin vähemmän kuin lusikan kärjellinen. Hyppysellisen ottamiseen käytetään kolmea sormea. (peukalo, etu- ja keskisormi) Mittaamista ei kannata ottaa ihan tosissaan, eikä se ole mausteiden osalta niin tarkkaa. Tässä kakussa vähän enemmän maustetta on parempi kuin liian vähän. Lisäksi ohjeeseen sisältyy toisten mielestä jännittävää vesihauteessa vatkaamista, mutta uskokaa, kaikki vaiva kannattaa. Tajuatte, miksi olet nähnyt kaiken vaivan, kun laitat kakku ensimmäisen palan suuhun.