Näytetään tekstit, joissa on tunniste nina ricci. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nina ricci. Näytä kaikki tekstit
Tuokaa takaisin!
6.2.2025
11.01
Syytän keski-ikääni, mutta viime aikoina mielessäni on pyörinyt usein muutamia tuoksuja, joista antaisin mitä vain, jos brändit toisivat ne takaisin markkinoilla. Ihmettelen suuresti, etteivät merkit ole vielä tarttuneet suuremmin tähän, nyt kun tuoksut ovat uudelleen pinnalla ja ehkä suositumpia kuin koskaan.
Vaikka oma lähes sadan tuoksun kokoelma on vaihtunut muutamaan tuoksuun, minut saisi luultavasti aika helposti lankeamaan ostoksiin tuomalla kaupan hyllyille nostalgisia tuoksuja.
Tiesitkö, että Nina Ricci oli 90-luvun puolessa välissä brändi, joka teki ihan mielettömiä tuoksuja? Jostain syystä juuri tuon ajan parhaat tuoksut lopetettiin 2000-luvun alkupuolella, eivätkä ne ole enää tehneet paluuta. Sen sijaan brändi myy aika mitäänsanomattomia tuotteita ja toistaa itseään kuten monet muutkin. Ainoa myynnissä oleva Nina Riccin tuoksu mistä todella pidän on Nina. Se on ollut myynnissä pian 20 vuotta, joten siinä on itselleni sellaista tiettyä nostalgisuutta. Se on helppo tuoksu, joka sopii oikeastaan jokaiseen tilanteeseen.
Sen sijaan ne tuoksut joita kaipaan; Deci Dela, jo pelkkä pullo oli pelkkää taidetta. (Linkkaan tuoksut joita kaipaan Fragrantican sivuille, josta pääsette tekin tarkemmin katsomaan niitä, nämä eivät ole mainoslinkkejä.) Tuoksu lanseerattiin vuonna 1994 ja suorastaan uin siinä ammattikouluvuosinani 1996-98. Deci Delaa oli ylläni, kun menin ensimmäisen kerran baariin.Voin edelleen haistaa sen, samalla kun taustalla soi Janne Hurmeen Tinasormus. :D Kun tuoksu jäi pois markkinoilta, tilalle ei ole tullut mitään edes etäisesti sitä muistuttavaa. Hedelmäisen makea, puuterinen ja puinen tuoksu, joka ei ollut helppo, mutta koukuttava. Tuohon aikaan Nina Ricci teki myös hienoimman vihreän hedelmäisen ilmavan tuoksun, mitä on koskaan tehty. Tätä koskee sama kuin Deci Delaakin, mitään tämän kaltaista ei ole enää koskaan nähty tuon jälkeen. Les Belles de Ricci oli pakattu söpöön kirkkaan vaalean vihreään kissapulloon. Täydellinen kesätuoksu, joka on ehkä sellainen tuoksu, jota on eniten ikävä. En käsitä miten tällainen mestariteos lopetettiin, oli vielä aikanaan todella suosittu. Tuohon aikaan kosmetiikasta ja tuoksuista keskusteltiin suomi24-palstalla. Oi niitä aikoja!
Escadan kesätuoksuista edelleen eniten ikävä on Sunny Fruttia. Vuoden 1998 kesätuoksu on tavallaan tyyliltään todella lähellä Nina Riccin Les Belles de Riccia, vaikka ne ovatkin ihan omia tuoksujaan. Nimi kertoo kaiken, hedelmäisen trooppinen cocktail. Elän tämän suhteen aivan pienessä toivossa, sillä Escada tuntuu olevan ainoita brändejä, jotka ovat ymmärtäneet oman ikäisteni nostalgian kaipuun, mutta niin, että ne tuotteet iskevät myös nuorempiin.
Sitten voidaankin puhua hetki L'Or de Torrente EdP:sta. Ennen Black Opiumia tämä oli kaikkien kahvituoksujen äiti. Sain tästä näytteen vuonna 2005 ensimmäisellä Karibian reissullani kosmetiikkaliikkeestä, kun ostin muita tuotteita. Palasin ostamaan seuraavana päivänä välittömästi ison pullon. Tätä ei muistaakseni tuohon aikaan saanut Suomesta, mutta silloin oli jo nettikauppoja mistä tilata. L'Or de Torrente oli ehkä ensimmäinen sellainen "aikuisen naisen" tuoksu, johon ihastuin. Tuoksu kesti iholla lähes ikuisesti, mutta se ei ollut hyökkäävä vaan pehmeän voimakas. Näitä pulloja näkee edelleen myynnissä second handina, mutta hinnat ovat kovia, enkä ole oikein valmis maksamaan edes nostalgian vuoksi tuoksusta, josta ei ihan varmaksi tiedä onko se kunnossa.
Versacen Versus Time for Pleasure oli 2000-luvun alkupuolella jokaisen 20-30 ikävuoden välissä olevan ykköstuoksu kesällä. Hedelmäisen makea tuoksu, jota suihkauteltiin ympäri kroppaa useampi suihkauksia, sillä 125 ml:n pullo ei ihan heti loppunut. Versace tekee nykyään makuuni todella tympeitä tuoksuja verrattuna 2000-luvun alkupuoleen. Ainoastaan miesten tuoksuissa ovat onnistuneet viime vuosina.
Toinen samanlainen ympäri kroppaa suihkuteltava jättipullo oli Diorin Sweet Sun. Tämä oli Guerlainin Terracottan ja Estee Lauderin Bronze Goddessin rakkauslapsi. Siinä oli vaan hivenen enemmän sitruksisuutta ja lämmintä mausteisuutta mitä noissa kahdessa. Täydellinen rantatuoksu. Mutta niinkuin kaiken hyvän, tämänkin taival loppui jo aikoja sitten.
Emanuel Ungaron Apparationiin tutustuin myös yhdellä Karibian reissulla. Maailman ehkä rumimmassa pullossa oleva tuoksu on todella uniikki. Samaan aikaan makea, lämpimän mausteinen ja omaan nenään hivenen saippuainen. Tuoksua saa edelleen second handina jopa todella edullisesti, mutta tämänkin lopetuksesta on niin kauan aikaa, ettei niiden laadusta ole varmuutta, jos ei pääse itse haistelemaan. Monissa väri näyttää pulloissa oudon samealta, sillä muistaakseni tuoksunesteen väri oli alkujaan väritön.
Viimeinen mestariteos jota todella kaipaan on Laura Biagiottin Emotion. Tässä oli myös niin uniikki tuoksu, että eipä tullut aikoinaan mieleen, että nykymaailmassa kun kaikki tuoksut toistavat toisiaan, on ollut olemassa tuoksu, jonka hienouteen ei enää tunnuta pääsevän. Vai mitä sanotte makeasta tuoksusta, jossa on todella paljon iriksen puuterisuutta, trooppisuutta ja samalla jotain hyvin maanläheistä. Kielo toi tuoksuun puhtautta. Tämä oli tuoksu johon ei päässyt oikein käsiksi edes useilla käyttökerroilla, muuta kuin sen, että se tuoksui taivaalliselta. Tuoksu kesti iholla seuraavaan päivään.
Mitä tuoksua olet jäänyt kaipaamaan?
Kuvat: Pexels
Suosikkituoksuni 2000-luvulta joita voi ostaa tänä päivänä
10.4.2024
12.16
*Sisältää mainoslinkkejä
Ensinnäkin kiitos vastauksistanne 90-luvun suosikkituoksujani koskevaan postaukseen. Pitkästä aikaa aihe kirvoitti enemmän keskustelua kuin yleensä. Siitä innostuneena ajattelin, että kerron teille vielä viisi suosikkituoksuani 2000-luvulta, siis sellaisia tuoksuja, jotka ovat ilmestyneet vuosien 2000-2009 välillä. Jos minulta kysytään, niin 90-luku ja 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen olivat isojen markkinoiden tuoksujen osalta vielä kulta-aikaa. Silloin luotiin monia klassikkoja, joita myydään tänäkin päivänä. Sen jälkeen tuoksumarkkinat muuttuivat mielestäni radikaalisti. Uusia tuoksuja ja niiden moninaisia flankereita alkoi tulemaan markkinoille sitä tahtia, että oli enää vaikea pysyä perässä. Tuohon asti olin vielä hyvin kartalla jokaisesta tuoksu-uutuudesta.
Vuosituhannen alussa tuoksujen laatu pysyi samanlaisena kuin 90-luvulla. Ne kestivät pääsäntöisesti iholla pitkään ja tuoksupyramidit olivat moninaisia. Sen sijaan 90-luvun loppupuolella suosittuja olleet raikkaat vesituoksut joutuivat vuosikymmenen edetessä antamaan vähitellen sijaan toisenlaisille trendeille. Vuosituhannen alun tuoksuista, moni tuoksu on tänäkin päivänä varsin edullinen, jos vertaa niiden hintoja nykyiseen hintatrendiin, joka on jyrkästi nouseva.
VERA WANG PRINCESS (21,70 €) – Henkilökohtaisesti todella tärkeä tuoksu, sillä tätä tuoksua oli ylläni, kun tapasin ensimmäisen kerran puolisoni. Muistan, että mietin tuolloin tuoksuni todella tarkasti ja jostain syystä tämä tuntui sopivan tilanteeseen parhaiten. Rakastan tuoksua edelleen, sillä se on todella uniikki, eikä tämänkaltaista ole toista markkinoilla. Hinta on jatkuvasti naurettavalla tasolla tuoksun laatuun nähden. En voi käsittää, että tällä hetkellä halvimman hinnan löysin Sokoksen verkkokaupasta reilut 20 euroa. Normaalistikin pullon saa kolmella kympillä monista paikoista. Princess lanseerattiin vuonna 2006. Tuoksu on kukkainen, mutta siinä on ambrasta ja suklaasta johtuva todella makea vivahde. Kuvailisin tuoksua hedelmäiseksi, vaniljaiseksi ja suklaiseksi, ripauksella kukkaisuutta. Tuoksu alkaa lumpeella, aprikoosilla, vihreällä omenalla ja mandariinilla. Sydän on vähintäänkin mielenkiintoinen tummaa suklaata, guavaa, tiarekukkaa ja tuberosaa. Pohjalla vaniljaa, ambraa ja puisia vivahteita. Kestää iholla kymmenisen tuntia. Princess on siitä jännä tuoksu, että vaikka siinä on gourmand-vivahteita, se ei ole silti liian makea. Toimii hyvin varsinkin lämpimässä ilmastossa, mutta sopii myös Suomen talveen pehmeytensä vuoksi. Tämä on mielestäni yksi aliarvostetuimpia tuoksuja, mistä puhutaan aivan liian vähän. Toisaalta tällaiset tuoksut on kivaa pitää omana salaisuutena, ainakin tähän asti. ^_^
GIVENCHY ANGE OU DÉMON LE SECRET (45,92 €) – Toinen henkilökohtaisesti erittäin tärkeä tuoksu on Givenchyn Ange Ou Démon Le Secret, sillä tämän ostin häämatkatuoksukseni vuonna 2010 lentokentältä. Olin aiemmin löytänyt tästä lehden välistä näytteen ja tiesin, että tämä on se tuoksu, josta haluan häämatkani muistaa. Tuoksu julkaistiin vuonna 2009. Se on todella mielenkiintoinen. Aluksi iholle laitettaessa siinä on raikkautta, mutta se muuttuu nopeasti kukkaisen hedelmäiseksi ripauksella puun vivahteita. Tämä on myös niitä tuoksuja, että tämä on juuri siitä hieno, koska tässä ei ole selkeästi mitään vaan vähän kaikkea, joka tekee siitä täysin omanlaisensa. Tuoksu alkaa teellä, karpaloilla ja sitruunalla. Sydän on kukkainen; pionia, jasmiinia ja lummetta. Pohjalla patsulia ja puisia vivahteita. Ehdottomasti kevät -ja kesätuoksu kukkaisen raikkautensa vuoksi. Ihollani tässä on kuitenkin pieni ripaus makeutta ja saippuaisuutta. Kestää iholla yli 10 tuntia, joten päivän aikana tuoksua ei tarvitse lisätä.
HERMÈS UN JARDIN SUR LE NIL (75,95 €) – Luulen, että pidempään blogiani seuranneet olisivat olleet yllättyneitä, jos tämä raikkaiden tuoksujen aatelinen ei olisi päässyt tälle listalle. Olen varmaan sanonut vuosien saatossa kaikki tästä tuoksusta täällä, sillä en varmasti ikinä kyllästy tähän. Siinä missä Issey Miyaken tuoksujen raikkaus saa minulle sellaisen äklön olon, tämä ei tee sitä koskaan. Johtuu siitä, että Un Jardin Sur Le Nil tuoksuu luonnollisen raikkaalle, kun taas Miyaken tuoksujen raikkaus on jollakin tavalla esanssisen epäaito ja hyökkäävä. Hermésin tuoksun raikkaus on taas kuin aamukasteinen niitty. Tuoksu julkaistiin vuonna 2005 ja löysin tämän Pariisin lentokentältä vaihtolaskun aikana. Siitä asti tuoksu on ollut tuoksukaappini kulmakiviä. Tuoksun alussa greippiä, vihreää mangoa, tomaattia ja porkkanaa. Sydämessä lootusta, osmankäämiä, appelsiinia, hyasinttia ja pionia. Pohjalla myskiä, iiristä, suitsuketta, karhunputkea ja kanelia. Kesto on ihollani 6-8 tuntia ja tätä voi suihkutella aika huoletta päivän aikana lisää, koska tämä ei ole tuoksuna lainkaan hyökkäävä. Käytän tätä toisinaan myös töissä.
*NINA RICCI NINA EDT (38,90-57,90 €) – Tuoksu julkaistiin vuonna 2006. Ostin ensimmäisen pulloni laivalta, jonka jälkeen tämä on ollut harvoja tuoksuja, joita minulta löytyy oikeastaan jatkuvasti. Ostan uuden, kun edellinen loppuu. Nina on sitruksisen makea, mutta siinä on myös hedelmäisiä, vihreitä ja kukkaisia vivahteita. Tuoksussa raikkaus, makeus ja vihreys ovat täydellisessä tasapainossa. Tämä on helppo tuoksu niinäkin päivinä, kun ei ole ihan varma, mitä tuoksua haluaisi pistää. Nina alkaa sitruunalla ja limellä. Sydämessä Granny Smith omenaa, praliinia, pionia ja hulluruohoa. Pohjalla puisena vivahteena omenapuuta ja seetriä, näiden lisäksi puuterista myskiä. Kesto ihollani kahdeksisen tuntia.
*LANCÔME MIRACLE EDP (59,90-91,90 €) – Olisin voinut ottaa tähän juttuun mukaan myös *Dolce & Gabbanan Light Bluen (41,90-108,50 €), mutta se olisi ollut vanhan toistoa, joten puhutaan tänään enemmän Lancômen Miraclesta. Tuoksu lanseerattiin vuonna 2000 ja se olikin vuosituhannen alun yksi suurimpia tuoksulanseerauksia. Edelleen aina tätä laittaessa, mietin, miten erityisiä tuoksuja ennen tehtiin, muutkin kuin niche-brändit. Tuntuu, että vuosien saatossa sarjatuotanto voitti laadun, eikä ihme, että yhä useampi etsii tuoksunsa niche-tuoksujen maailmasta. Ennen siihen ei ollut edes tarvetta. Miracle on kukkaistuoksu, jossa on mausteisuutta, kirpeyttä ja hedelmäisyyttä. Omaan nenääni jopa ripaus trooppisuutta ja saippuaisuutta, joka tekee siitä täydellisen kesätuoksun. Miracle alkaa litsillä ja freesialla. Keskustassa magnoliaa, pippuria, inkivääriä, mandariinia ja jasmiinia. Pohjalla jasmiinia, myskiä ja makeutta tuovaa ambraa. Tämä vie minut aikaan, kun olin parikymppinen. Silloin kaikki oli hauskaa ja huoletonta. Tämä on tuoksu, joka tekee mielen onnelliseksi. Kestää ihollani kymmenisen tuntia.
Mitä 2000-luvun tuoksuja sinä käytät edelleen?
Kuvat: Freepik ja Pixabay
Nina Ricci Les Sorbets de Bella, Luna ja Nina
8.6.2019
8.00
Olen aina rakastanut *Nina Riccin tuoksuja. Niistä Nina on ollut jo vuosia suosikkini. Se on yksi harvoista tuoksuista, joita isohkosta kokoelmastani huolimatta käytän säännöllisesti.
*Tuotteet PR-näytteitä saatu blogin kautta.
Keväällä Nina Riccin Bella, Luna ja Nina tuoksuista tuli markkinoille jotain uutta ja erilaista. Jopa legendaarista omppupulloa on muokattu tätä varten uuteen uskoon. Les Sorbets -versiot ovat Limited Edition, joten jos himoitsee näitä karkkisia mattapinnan omaavia pakkauksia, joista on haukuttu palanen, niin on toimittava nopeasti. Kaikissa tuoksuissa on mukana "ompputuoksuille" tyypillistä jälkkärimäistä makeutta, mutta jokaisessa sitä on taitettu jäisellä ja raikkaalla vivahteella. Juurikin tuo ominaisuus tekee tuoksut sopiviksi kesään. Käytän alkuperäistä Ninaa ympäri vuoden, se sopii tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Lähdinkin nuuhkimaan tuoksuja sillä mielellä, että josko näistä löytyisi lisää suosikkeja kesäpäiviin.
Les Sorbets de Bella
Frappé-cocktailiksi kuvailtu *Les Sorbets de Bella on hedelmäisen poreileva nektari, raikas ja kupliva. Tuoksu avautuu kirpeällä greipillä, mandariinilla, raparperilla sekä granaattiomenalla. Sydämessä ruusuhyytelöä, orvokkia ja kähäräverigreippiä. Pohjalla puisia vivahteita. Voin heti aluksi tunnustaa, että vaikka odotin triosta eniten Ninalta, niin tällä kertaa jäinen Bella nousi suosikikseni. Luulen, että suosikin asema johtuu raparperista, sen kirpeys on omaan nenääni selvästi läsnä. Tuoksussa on samaa makeutta kuin alkuperäisessä Bellassa, mutta nenääni se on tasapainoisempi. Täydellinen tuoksu kesän kuumiin päiviin. Tuoksu on EdT, mutta se kesto iholla on pitkä yli kahdeksan tuntia.
Les Sorbets de Luna
Päärynä-granita *Les Sorbets de Luna on varmasti kolmikosta se tuoksu, joka on alkuperäiseen Lunaan verrattuna erilaisin. Siinä missä alkuperäinen on tumma kuin tähtikirkas yö, höystettynä ripauksella eksotiikkaa. On Limited Edition -versio on hienostunut kukkakimppu, koristeltuna makeudella. Tuoksu alkaa mehukkaalla päärynällä ja kirpeällä bergamotilla. Sydän koostuu pioniasta, magnoliasta ja jasmiinista. Pohja on tumma – seetriä ja myskiä. Kukkaistuoksujen ystävänä tykkään tästä enemmän kuin alkuperäisestä Lunasta, varsinkin pioni tuoksuu nenääni selvästi. Päärynä tuo kukkaisuuteen kivaa mehevyyttä. Tuoksu on EdT ja kesto ihollani reilut kuusi tuntia.
Les Sorbets de Nina
*Les Sorbets de Nina on hyvinkin uskollinen alkuperäiselle Ninalle. Karamellimäinen elämys, johon sitruuna tuo uudenlaista raikkautta. Alkuperäisessäkin Ninassa on sitruunaa, mutta Limited Edition -versiossa se tulee paljon selkeämmin esille. Tuoksu raikkaalla pirskahduksella vadelmaa, sitruunaa ja mandariinia. Sydämessä gardeniaa ja jasmiinia. Pohjalla herkullista makeaa praliinia. Sitruunan lisäksi vadelma ja praliini ovat selkeiten aistittavissa. Nina onkin jokaisen makean nälkäisen unelma. Se miksi tämä ei noussut kolmikosta suosikikseni, vaikka tykkäänkin tuoksusta paljon, oli se, että olisin toivonut tuoksuun enemmän jotain, mikä erottaisi sen vieläkin selkeämmin alkuperäisestä Ninasta. Te joilla alkuperäistä Ninaa ei ole, Limited Edition -versio kannattaa laittaa harkintaan, koska ero on niin pieni. Les Sorbets de Nina on ikäänkuin jäähdytetty versio alkuperäisestä. Tuoksu on EdT ja kestä iholla kahdeksan tuntia.
Suositushinta 59,90€/30ml.
Mitä pidät Nina Riccin "ompputuoksuista"? Suosikki?
EDIT: Muistakaahan käydä osallistumassa KESÄARVONTAAN, vielä ehtii tämän ja huomisen päivän ajan!
Viimeisin tuoksuihastus – Nina Ricci Bella
5.8.2018
8.00
Kirjoittelin lähes tarkalleen kaksi vuotta sitten siitä, miten jo klassikoksi tituleerattava Nina Riccin Nina tuoksu sai itselleen uuden kaverin Lunan. Nina on ollut minulle aina rakas tuoksu, siinä on jotain todella lohduttavaa. Olen käyttänyt sitä tänä kesänä enemmän kuin vuosiin. Jotenkin sen raikas puraisu yhdistettynä toffeemaiseen makeuteen on istunut iholleni loistavasti helteisinä päivinä.
Nyt edellä mainitun kaksikon seuraksi on kuitenkin astunut uusi sankaritar raikkaan vihreä Bella*, joka jatkaa modernien prinsessojen saagaa. Ensimmäiseksi on pakko todeta, että Granny Smithit ovat suosikkiomenoitani ja markkinoilla on aivan liian vähän vihreitä tuoksupulloja, joten olin todella ihastunut uutuuden mehukkaaseen ulkonäköön, kun se saapui minulle testattavaksi alkukesästä maahantuojalta.
Bella on tuoreen raikas kukkais-hedelmäinen tuoksu. Alkutuoksussa yhdistyy lempeän kirpeä raparperi ja mehevä mandariini. Sydän on hyvin klassinen: ruusua ja freesiaa. Pohjalla vaniljaa ja myskiä. Tuoksun alku on nenääni pirskahtelevan hapan, mutta se pehmenee ja makeutuu iholla ihan muutamassa minuutissa nektarisen makeaksi ja pehmeäksi. Tiedättekö, että on olemassa tuoksuja, jotka saavat automaattisesti hymyn huulille? Bella on juuri sellainen. Olenkin varma, että kun syksyn pimeys iskee päälle, tulen käyttämään tuoksua paljon juuri niinä aamuina, kun tuntuu, ettei päivä meinaa lähteä käyntiin millään. Sillä Bella saa aikaan heti paremman mielen ja hymyn huulille hivenen ankeampanakin päivänä. Se on tuoksuna iätön ja mielestäni se taipuu melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen. Siinä on tarpeeksi raikkautta kesään, mutta vastaavasti tarpeeksi makeutta talveen. Toimistotuoksuna en usko Bellan ärsyttävän ketään. Tuoksu on EdT ja kesto ihollani hyvät n. seitsemisen tuntia.
Tykkäättekö Nina Riccin ompputuoksuista? Mitä tuoksua olet käyttänyt helteillä?
*Tuoksu PR-näyte saatu blogin kautta.
Long lost parfumes
4.9.2017
7.30
En ole ollut pitkään aikaan mistään haasteesta niin innoissani kuin tästä, jonka kaimani Nonnulasta heitti minulle eteenpäin viime viikolla. Suorastaan ahmin postauksen ja sitä lukiessa mieleeni putkahteli tasaisin väliajoin tuoksuja, joita olen todella jäänyt todella kaipaamaan. Osaa tuoksuista ei saa enää mistään, osaa voi ostaa isolla rahalla, ilman varmuutta siitä onko tuote vielä kurantti, mutta ainakin yksi on helposti saatavilla ja olenkin usein suunnitellut liittäväni sen takaisin tuoksukokoelmaani. Olen lukenut innoissani jo haasteeseen vastanneiden postaukset, mitä ihania nostalgisia muistoja niistä on itsellekin tullut. Tämä muistelu on jälleen kerran todistanut sen, kuinka vahvana erilaiset tuoksumuistot meissä ihmisissä elävät. Jonnan haasteeseen ehtivät vastata ainakin Jusu ja Fanni, käykäähän kurkkaamassa postaukset, jos tuoksumuistelot kiinnostavat. Sitten niihin omiin kauan kadoksissa olleisiin tuoksuihin. Nämä yhdeksän tulivat heti mieleeni, kun luin kaiman postausta. Voin ihan rehellisesti sanoa, että jos nämä olisivat helposti saatavilla ja kelpo hintaan, ostaisin kaikki välittömästi takaisin tuoksukokoelmaani ilman silmän räpäystäkään.
Christian Dior Sweet Sun – Tämä oli silkkaa rakkautta kesät 2004-2006. Sweet Sun on edelleen paras alkoholiton "rantatuoksu"/kesätuoksu, mitä on koskaan valmistettu, se olisi tänäkin päivänä moderni ja sillä olisi mielestäni markkinoilla oma rakonsa, en vaan voi käsittää, miksi Dior ei tuo tuoksua uudelleen markkinoille. Tiedän, etten todellakaan ole ainoa, joka tätä kaipailee. Tällä hetkellä lähimmäksi tätä pääsevä tuoksu on Guerlain Terracotta Le Parfum (joka sisältää alkoholia), mutta tämä Dior oli jotenkin hempeämpi ja pehmeämpi. Pysyvyys oli tuoksussa myös loistava.
Christian Lacroix for Women – Christian Lacroix on mielestäni hieman unohdettu nimi tuoksumarkkinoilla tänä päivänä, johtuen varmasti siitä, että yhtään tuoksua ei ole brändiltä tullut kymmeneen vuoteen markkinoille. Sen sijaan Lacroix on esim. tehnyt yhteistyötä Avonin kanssa. Kun kauniiseen simpukan malliseen pulloon puettu for Women tuli markkinoille 90-luvun lopussa Lacroixin tuoksut elivät kulta-aikaansa. Rakastin lämpöistä, puisen pehmeää, hieman mausteista hienostunutta kukkaistuoksua talvipäivinä. Muistan, kuinka tätä laittaessa tuli aina sellainen lämmin ja hyvä olo. Koen tuoksun tosi uniikiksi, markkinoilla ei ole tällä hetkellä mitään vastaavaa tuoksua.
Escada Sunny Frutti – Paras Escadan tekemä kesätuoksu. Jo pelkkä raikkaan kellertävän vihreän pullon näkeminen saa hymyn huulille. Pakko kritisoida tässä vaiheessa vähän Escadaa, joka teki minusta emämunauksen, lopettamalla kausituoksujen pakkaamisen noihin legendaarisen klassisiin sydänpulloihin. Uudet ovat lähinnä tylsiä ja lapsellisia, kuin näissä vanhoissa oli värikästä, mutta silti nuorekasta eleganssia. Joskus uudistukset eivät vain ole kovin onnistuneita... Sunny Frutti vie minut suoraan kesään 1998, tuoksu on kuin haukkaus kesää. Nykyään tehdään paljon kukkaishedelmäisiä tuoksuja, mutta mikään ei ole kuin Sunny Frutti.
Kenzo d´Ete 1992 – Tämä oli yksi ensimmäisiä omistamiani arvokkaampia tuoksuja, joten siksikin rakas, 1990-luvun alussa osattiin tehdä ihan mielettömän upeita raikkaita kukkaistuoksuja ja tämä lehden malliseen pulloon pakattu oli yksi niistä. Muistan vieläkin kuinka voimakkaasti tässä tuoksui niin paljon rakastamani hyasintti. Kenzohan teki uuden version kymmenen vuotta myöhemmin 2002, mutta se ei ollut mielestäni lainkaan yhtä hyvä kuin alkuperäinen, vaikka siinä toki samanlaisia elementtejä olikin.
Kenzo Jungle L´ Elephant – On näistä tuoksuista se, jonka pystyy edelleen helposti tilaamalla ostamaan. Minulle tuoksu on yhtä kuin joulu 1997. Muistan edelleen, kun tulin kotona huoneestani jouluaattona alakertaan juuri, kun olin suihkauttanut tuoksua. Kummitätini kommentoi minun tuoksuvan aivan joululle. Niin... joululle tämä tuoksuukin, tämä on varmasti mausteisin koskaan omistamani tuoksu. Tuoksu vie mieleni suoraan Intian viidakkoihin tai torille, mutta samaan aikaan siinä on todellakin jotain jouluista. Tuoksu on voimakas ja sen käytön kanssa piti aina olla äärimmäisen varovainen, ettei sitä laita liikaa. Olen tuon vuoksi lykännyt tilaamista, koska pohdin onko Jungle L´ Elephant minulle nykyään liiankin mausteinen, sillä 90-luvulla tuoksumakuni oli ihan erilainen kuin nyt. Rakastin todella voimakkaita ja sellaisia kunnon statement-tuoksuja.
Nina Ricci Deci Dela – Pinkkiä kultakorkkista pulloa katsoessani olen taas hämyisessä yökerhossa tanssilattialla puhkuen nuoruuden elinvoimaa. Muistan, että miehet rakastivat tätä tuoksua, sain baarissa aina kohteliaisuuksia tuoksustani. Kukkainen chypre-tuoksu on sellainen, että en edelleenkään ole löytänyt mitään vastaavaa. Hedelmäisyys, kukkaisuus, raikkaus ja makeus oli Deci Delassa täydellisessä balanssissa.
Nina Ricci Les Belles de Ricci Liberty Fizz – Taas ollaan ysärillä, mitä pidemmälle olen tätä kirjoittanut niin tajuan, että ysäri oli kyllä tuoksujen kulta-aikaa, silloin tehtiin aivan tajuttoman hienoja luomuksia, joihin moni brändi ei ole sen koommin pystynyt. Voiko ihmisen saada muuta kuin iloiseksi vihreällä kissan muotoisella pullolla, jolla on pinkki kruunu päässä? Ei kait. Liberty Fizz olisi edelleen markkinoilla ollessaan paras mehukkaan marjaisa ja mieltä virkistävä tuoksu. Rakastin käyttää päivinä, kun olin jostain syystä vähän apea ja kaipasin piristystä, tämä pelasti päivän joka kerran.
Torrente L´Or de Torrente for Women – Kultainen lehdillä koristeltu pullo on mielestäni edelleen yksi kauneimpia tuoksupulloja, mitä on koskaan tehty. En kuitenkaan ostanut tuotetta pullon perusteella vaan tutustuminen tapahtui näytteen kautta. Olin St. Martinilla lomalla vuonna 2005 ja kosmetiikkaostoksia tehdessä pussiini sujautettiin tuoksusta näyte ja onneksi, päätin kokeilla sitä näytettä jo loman aikana, koska eihän tätä ole Suomesta koskaan saanut. Ihastuin ikihyviksi tähän täyteläiseen erittäin hienostuneeseen kukkais-itämaiseen tuoksuun. Mikä tuoksuun tekee twistin on se, että se tuoksuu erittäin voimakkaasti kahville. Kävinkin ostamassa sen seuraavana päivänä omaksi ja sen jälkeen se oli aina mukanani iltatuoksuna lomamatkoilla. Tänäkin päivänä minulla on tätä pieni ripe pullon pohjalla, mutta en raaski käyttää, koska tuoksua ei enää saa mistään tai saa, mutta siitä pyydetään ihan naurettavia summia.
Versace Versus Time For Pleasure – Muistan vieläkin tuon pullon kaulasta roikkuvan sinetin kilinän pulloa vasten, kun tätä suihkautti. Siinä 2000-luvun puolta väliä lähestyessä me 90-luvun "Escada-tytöt" aloimme olemaan hieman tympääntyneitä Escadan kesätuoksuihin, koska ne olivat saavuttaneet siinä vaiheessa niin suuren suosion, että tuntui, että kaikki tuoksuivat niille. Niinpä sitten lähdettiin etsimään niille hieman uniikimpaa korvaajaa ja Versacen Time For Pleasuresta tuli sellainen. Mehukkaan marjaisa tuoksu vaniljaisella pohjalla, täydellisyyttä Escadan tuoksujen rakastajille, mutta modernimpana ja ehkä hieman aikuismaisempana versiona. Tähän liittyy monia ihania kesämuistoja.
Mitä tuoksuja olette jääneet kaipaamaan?
Haastan: Smoky Eye Candy, Kultainen Kynsilakka, Gently Out Of Time, Kristallikimara ja Masutoaitemu.
Kevään parhaat karkit – Nina Ricci Les Gourmandises de Luna & Nina
23.4.2017
8.00
Muistatteko viime syksynä esittelemäni sielunsiskokset Lunan ja Ninan? Tänä keväänä tästä ikonisesta kaksikosta julkaistiin herkulliset syötävän makeat versiot. Sillä eikös kesä ole herkuttelua varten? Onkin makuasia kumpi siskoksista iskee makeudeltaan enemmän pinkki Nina* vai taivaansininen Luna*? Pullot jatkavat tutulla omenan muotoiselle linjallaan, mutta tällä kertaa pullojen yläosa on kuorrutettu herkullisella kerroksella nonparelleja. Sen verran on omasta kokemuksesta sanottava, että noita nonparelleja tippuu jonkun verran pois pulloja käsitellessä, sillä ne eivät ole kuin hieman yhdestä kohtaa pulloa kiinni. Kestävyyden kannalta olisi ollut mielestäni parempi, jos pinnalle olisi lakattu joku läpinäkyvä lakkakerros (ehkä teen tämän itse?), että nonparellit olisivat pulloissa tiiviimmin kiinni. Mutta ei anneta sen haitata, sillä tuoksut itse vievät kielen mennessään.
LES GOURMANDISES DE LUNA
Jos vierastit alkuperäistä voimakastakin Lunaa, tulet yllättymään. Les Gourmandises de Luna on kuin suussa sulavaa pehmeää kinuskia. Se on hivenen vaniljainen ja hedelmäinen, höystettynä ripauksella itämaista vivahdetta. Alkutuoksu on raikas ja täyteläinen. Päärynää ja pirskahtelevaa greippiä. Sydäntuoksussa valloittavat kesäinen kookosmaito ja naisellinen pioni. Pohjalla hampaisiin ja nenään kiinni jäävää makeaa kinuskia ja potkua antamassa santelipuuta.
Luna oli rakkautta ensi nuuhkaisulla, sillä se on omaan nenääni melko omintakeinen, mutta silti helposti lähestyttävä pehmeän makea tuoksua, pienellä raikkaalla vivahteella. Haistan selviten tuoksusta päärynän, pionin, kookosmaidon ja kinuskin.
Parfymööreinä ovat toimineet Christophe Raynaud, joka on luonut monia suosikkituoksujani mm. La Nuit Trèsor Caressen ja Kenzon Jeu d`Amour l`Elixirin. Marie Salamagne tunnetaan Guerlainille ja Jo Malonelle luomista tuoksuistaan. Tuoksu on EdT ja sen kesto ihollani on n. 6-7 tuntia.
LES GOURMANDISES DE NINA
Les Gourmandises de Nina on kukkais-hedelmäinen tuoksu. Se onkin uudelleentulkinta Nina EdT:sta. Tuoksussa yhdistyy raikkaus, brasilialaiset rytmit ja hampaissa tuntuva pehmeä makeus. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että tämä on paras Ninasta koskaan tehty versio ja ehdottomasti tulevan kesän paras karkkituoksu. Kertokaahan te toiset Nina-fanit, oletteko samaan mieltä.
Nina alkaa brasilialaisella appelsiinilla ja purauksella sitruunan raikkautta. Sydäntuoksu on silkkaa eksoottista cocktailia: passionhedelmää ja kookosmaitoa. Pohjalla hienostunutta gardeniaa ja pehmeää kinuskia.
Haistan iloisen naisellisessa tuoksussa selkeiten passionhedelmän, kookosmaidon, kinuskin ja gardenian. Parfymöörinä on toiminut Oliver Cresp, joka on suunnitellut tuoksuja Thierry Muglerille ja Valentinolle. Tuoksu on EdT ja Ninan kesto on itselläni hieman pidempi iholla kuin Lunan n. kahdeksan tuntia.
Oletteko ehtineet tuoksutella näitä uutuuksia? Kumpi viehätti enemmän?
Suositushinnat:
Les Gourmandises de Luna 50ml, 57€
Les Gourmandises de Nina 50ml, 57€
*Tuoksut PR-näytteitä, saatu blogin kautta.
Nina & Luna
23.8.2016
7.30
Nina Riccin muotitalon couture-muodin ja tuoksujen tarina alkoi vuonna 1932. Olen aina ajatellut brändinä Nina Riccin vapaasieluiseksi ja naiselliseksi, sellaiseksi tyypiksi joka ei pelkää korostaa omia erikoisuuksiaan. Nina Riccin tuoksut ovat olleet aina nenääni aistikkaita, omalla tavallaan keveitä sekä erittäin naisellisia.
Nina Riccin tuoksupuolella tapahtuu tänä syksynä uutta ja jännittävää, tämän vuoksi sain maahantuojalta testattavaksi syyskuussa ilmestyvän uutuustuoksun Lunan, sekä itselleni jo entuudestaan tutun Ninan, Lunan parhaan ystävän. Näin ollen syyskuussa ilmestyvä Luna nostaa jälleen myös pinnalle jo vuonna 2006 ilmestyneen Ninan. Tuo vuosi oli itselleni merkittävä, sillä silloin elämässäni tapahtui suuria muutoksia ja alkoi se elämä, mitä elän nyt. Käytin Ninaa noihin aikoihin paljon, koska sen lempeän makea pehmeys oli juuri sitä mitä tuolloin päiviini tarvitsin. Siinä oli jotain lohdullista. Tämän jälkeen en ole käyttänyt tuoksua vuosiin ja minua kieltämättä jännitti ottaa tuoksu uudelleen käyttöön. Toisiko se takaisin muistot, jotka haluaisin unohtaa? Samalla olin kiinnostunut myös Lunasta, joka tuoksunuottiensa perusteella vaikutti täysin erilaiselta tuoksulta kuin kymmenen vuotta sitten ilmestynyt Nina.
Alkuperäisen "omenapullon" suunnitteli Lalique vuonna 1952 ja siitä molemmat tuoksupullot ovat nykyaikaisia uudelleentulkintoja. Ninan pullo on haalea punainen aivan kuin vasta punastunut omena. Hopeiset lehdet koristavat pullon yläosaa. Lunan pullo on yönsininen, kaulan ympärillä on musta punos ja pullon yläosaa koristavat herkät keveät kultaiset lehdet.
NINA
Nina on tuoksuna kuin herkullinen jälkiruokapöytä. Pöydän ääreen saa hiippailemaan caipirinhan mieleen tuova lime sekä raikas sitruuna. Seuraavaksi onkin tarjolla puraisu omenaa pehmeän valuvalla toffeekuorutteella, makeaa katettua pöytää koristavat gardeniat. Kylläisenä toffeisen omenan maku suussa istuessa voi aistia pehmeät seetripuun ja myskin vivahteet.
Ninaa markkinoidaan usein nuorille naisille, minusta se sopii myös meille vanhemmille, sillä vaikka tuoksu on makea ja hedelmäinen, siinä on omanlaistaan aikuista hienostuneisuutta. Toiko tämä sitten mieleen huonoja muistoja? Ihme kyllä ei, oikeastaan muistin, miksi jo silloin aikoinaan rakastin tätä. Olenkin saanut itseni usein aamuisin kiinni siitä, että olen valinnut Ninan piristämään päiviäni, sillä minulle tämä on ehdottomasti päivätuoksu. Viime aikoina elämässäni on tapahtunut mukavia juttuja, joten nyt luon Ninan kanssa uutta tulevaisuutta. Tuoksu on EdT ja kesto iholla on yli kahdeksan tuntia.
LUNA
Siinä missä Nina on kuin yhtä helposti lähestyttävä kuin jälkiruokapöytä, niin Luna on kuin tumma, mutta tähtikirkas yö jossakin eksoottisessa paikassa, missä ei välttämättä tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Mystinen, uskalias ja voimakas. Luna onkin ehdottomasti iltatuoksu. Tuoksun alussa on marjaisuutta ja appelsiininkukan raikkautta. Tuoksun sydämessä immortellea eli "ikikukkaa", jonka sanotaan kätkevän sisäänsä nuoruuden salaisuuden. Voimakasta immortellea on pehmennetty karamellisella vivahteella. Pohjalla vaniljaa ja santelipuuta. Oma nenäni haistaa tuoksussa parhaiten alun marjaisuuden, voimakkaan ja uniikin immortellen, joka varmasti jakaa mielipiteitä, sekä lopun vaniljan. Tuoksu on EdT ja kesto iholla yli kahdeksan tuntia. Neninä Lunan takana ovat toimineet Christophe Raynaud, jonka aikaisempia tunnettuja luomuksia ovat Guerlainin My Insolence, Lancômen La Nuit Trèsor ja Paco Rabannen 1 Million sekä Marie Salamagne, joka on suunnitellut tuoksuja niin Jo Malonelle kuin Sensaillekin.
Nina? Luna? Vai molemmat?
Suositushinnat:
Nina Ricci Nina 30ml, 44€
Nina Ricci Luna 30ml, 44€ (myyntiin syyskuussa)
Tuoksut pr-näytteitä.
Hullujen päivien tärpit
7.10.2015
7.00
Siis minähän kuulun siihen ihmisryhmään jota ei saisi Hulluille päiville edes kirveellä uhaten. Siksi olenkin erittäin iloinen siitä, että tarjoustuotteita voi nykyään tilailla myös netin kautta. Varoituksena on kuitenkin sanottava, että verkosta tilatessa kannattaa olla heti klo 7.00 liikenteessä, jos aiot saada omasi. Netissä tarjoustuotteita on vähemmän tarjolla kuin paikan päällä. Parasta tänä vuonna on se, että kaikki Hullujen päivien ostokset on mahdollista saada netissä tilatessa yhdistettynä samaan pakettiin, joten et joudu maksamaan kuin yhdet postituskulut, kun kaikki tuotteet postitetaan sinulle kerralla. Sanoisin tätä hyväksi palveluksi.
Kokosin postaukseen muutaman itseäni eniten kiinnostavan tuotteen jokaiselta päivältä sekä mielestäni parhaat tarjoukset, mitä silmiini osui netissä kuvastoa selatessa. Onneksi paperikuvasto tuli kotiin, sillä pakko myöntää, että sen selaamisessa on aivan erilainen hohto.
Keskiviikkona on tarjolla Lancômen Hypnôse -ripsivärit kivaan hintaan. Tuolla hinnalla ei nykyisin saa välttämättä edes markettiripsiväriä. Keskiviikko on myös vahva päivä tuoksujen osalta. Ehdottomasti nuuhkimisen arvoinen tuoksu on Escadan kesätuoksu Cherry In The Air kahden vuoden takaa. Tuoksu on parasta kesätuoksu-Escadaa, mitä on tehty viime vuosina. Toinen ehdoton lempparini on Nina Riccin Nina. Raikkaanmakea tuoksu on tosi sensuelli.
Tortain suosikin varmaan arvasitte? Sensain puhdistuotteissa on varsin hyvä ale, sillä normaalisti hinta on viidenkympin tietämissä. Creamy Soapista minulla ei taida olla muuta sanottavaa kuin että se pitää kokea itse niin tajuaa, mistä kaikki bloggaajat "vauhkoaa". Tosin Myyn innoittamana olen myös ollut viime aikoina kiinnostunut tuosta Milky Soapista, joka tuntuu hellävaraisemmalta ja vähemmän kuivattavalta vaihtoehdolta talvi-iholle.
Perjantain ehdottomasti kiinnostavin tarjous on Clarisonic. Omaa kasvoharjaani olen rakastanut alkuvuodesta saakka. Jos omistatte herkän ihon kuten minä, niin cashmere-harja on ehdoton lisäosa hankittavaksi.
Lauantain kiinnostavin tuote on Biothermin Skin-Best Cream kuivalle iholle. Olen joskus käyttänyt tätä purkillisen. Voide oli miellyttävän kosteuttava, mutta silti kevyt.
Sunnuntain paras tärppi on Villeroy & Bochin French Garden -astiaston tuotteet. Aloin keräämään omia French Garden astioita melkein 15 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran silmäni iskin kyseiseen astiastoon opiskeluaikojeni kämppäkaverin vanhempien luona vuonna 1999. Ne jäivät jotenkin kummasti kummittelemaan takaraivooni, kunnes eräs päivä niitä alkoi ilmestymään kaappiini. Periaatteessa lautaset eivät ole tyylillisesti yhtään minua, kukaan minut tunteva, ei voisi koskaan arvata, että minulta löytyy sarjan astioita kaapiasta, jos ei olisi niitä nähnyt. Yleisin arvaus on, että kaappini ovat täynnä valkoisia astioita. Väärin. Astiat ovat se asia, jossa annan itselleni hieman luvan hullutella ja ne saavat olla rönsyilevän värikkäitä. En ole katunut valintaani, sillä vielä vuosien päästä ensimmäisten lautasten hankinnan jälkeen, astiasto ihastuttaa minua. On ilo juoda ja syödä näistä rönsyilevistä country-henkisistä posliineista. Pitää vielä kehua laatua, kestävät mitä tahansa. Viidessätoista vuodessa ei ole tullu lautasiin naarmun naarmua, lasipinnoitus on täysin eheä, vaikka ne ovat jokapäiväisessä käytössä, myös kupeissa on kaikki korvat tallella.
Aiotteko käydä Hulluilla päivillä?
Postauksessa ei ole mainoslinkkejä, enkä hyödy postauksesta mitenkään. Kuvat: www.stockmann.com
Rakastunut prinsessa
24.11.2014
15.10
Tuoksuissa on jotain maagista. Itselleni ne ovat olleet tärkeitä lapsesta asti. Ihan ensimmäinen tuoksu, mikä minulle lapsuudesta tulee mieleen on joulukuusi. Aidon havun tuoksua ei voita mikään. Toinen mieleenjäävä tuoksu on kahvi, jossa uiskenteli siihen liotettuja pullanpaloja. Miten voisin unohtaa mummon käsirasvaa tai Toscaa, jolle tuoksui koko vaatekaappi ja liinavaatteet. Yhtä lohduttavan ihanalle tuoksui kosteinen home "leikkimökkini" nurkassa. Muistan, kun sain ensimmäisen suudelmani pojalta, jonka takin märkä lumi oli kastellut. Ensimmäinen suudelmani tuoksuikin märältä villalta. Pitkään yhdistin yhteen liljat ja hautajaiset, kunnes annoin liljoille mahdollisuuden ja valitsin niitä hääkimppuuni. Mummo väitti, että minulla oli lapsena äärimmäisen tarkka nenä kaikille herkuille, sillä ne katosivat ihan huomaamatta paremmistakin kätköpaikoista...
Ensimmäiset varsinaiset tuoksuni olivat 80-90-luvun vaihteessa kuumaa kamaa olleet Date-tuoksut. Tosin kovin kauaa ei mennyt, kun nenäni alkoi haluamaan jotain parempaa ja ensimmäiset pennoseni säästin Trèsoriin, sen jälkeen ei ollutkaan paluuta markettien hyllyille. Mummo kyseli minulta jo nuorena: "Mihin ihmeeseen tyttö sinä tarvit noin montaa hajuvettä?" Ehkä syy oli siinä, että tykkäsin katsella hyllyssä esteettisesti kauniita tuoksupulloja yhtä paljon kuin minusta oli jännittävää valita aamulla tuoksu, joka sopisi juuri sen päivän fiiliksiini. Kesäisellä Tampereen reissullani sijoitin rahani Escadaan, sellaisia merkkejä, kun ei kotikaupungissani ollut myynnissä. Kun 90-luvun puolenvälin jälkeen muutin pois kotoa, tuoksuja oli jo kertynyt jonkin verran. Muistan vieläkin mitä tuoksua käytin, kun valmistuin ammattikoulusta. Toukokuisella luokkaretkellä olin laittanut rahani laivalla Van Gilsin Initiativ-tuoksuun, joka valikoitui tuon tärkeän päivän tuoksuksi. Olen vieläkin surullinen siitä, että sitä tehtiin niin vähän aikaa.
Sitten alkoikin bilekausi, johon vahvasti liittyivät Cacharelin Lou Lou ja Kenzon Jungle L`Elephant, joka muuten olisi aivan erinomainen tuoksu juuri nyt. Olin kuorruttanut itseni eräs joululoma mausteisella L`Elephantilla, kun tätini kommentoi minun tuoksuvan ihan piparille. Kiitos. Enkä koskaan unohda kämppäkaverini K:n Karl Lagerfeldin Sun Moon Starsia bileiltoinamme. Samaan aikaan kuului myös Nina Ricci-kausi. Iki-ihanaa Les Belles Liberty Fizzia kului pullo tolkulla, Deci Delaa siinä lomassa. L`Air du Temps tuli kokeiltua, ihan vain huomatakseni, että saippuaisuutensa vuoksi se ei ole tuoksuni ollenkaan. Premier Jourin kera tuli vuosia myöhemmin vietettyä monia hauskoja iltoja.
Sitten alkoi hempeily-kausi. Puuterin pehmoista tyttöhöttöä Anna Suin voimin. Sui Love ja se alkuperäinen Dolly Girl jaksoivat ihastuttaa päivästä toiseen. Ensimmäinen Dolly Girl on edelleen ehdottomasti Dolly Girl-tuoksusarjan paras tuoksu, voisi sanoa, että loput on vaan halpoja kopioita. Hempeilyyn sopi hyvin myös Kenzon Flower by Kenzo, Versuksen Time for Pleasure, Matthew Williamsonin nimikkotuoksu ja monet muut.
Seuraavaksi vuorossa oli paha kausi kesä & syksy 2006. Kun elämä potkii päähän, sitä haluaa unohtaa, myös ne tuoksut. Silloin tuoksut antoivat ihanaa lohdutusta, mutta tänä päivänä ne samat nostavat pintaan kipeitä muistoja, jotka haluaa unohtaa lopullisesti. En vieläkään voi suihkuttaa päälleni Salvatore Ferragamon Incanto Dreamia, Lancômen Hypnôsea, Emanuel Ungaron Apparationia tai Hugo Bossin Pure Purplea. Silti tuosta ajasta on jäänyt myös yksi tuoksu, joka onnistui välttämään ikävien muistojen aallokon. Käytän Hermèsin Un Jardin Sur Le Nil -tuoksua vielä tänäkin päivänä ja se on ehdottomia lemppareitani.
Tapani mukaan nousin ylöspäin tuostakin suosta. Rakastuin uudelleen ja pääsin tekemään yhden jännimpiä päätöksiäni pitkään aikaan. Mitä tuoksua laittaisin, kun kohtaan hänet. Jutustelua oli netin kautta reilu viikko takana, kun tuli aika kohdata tuleva mieheni ensimmäistä kertaa. Minä tiesin jo tuolloin, että hänestä tulee aviomieheni. Minä en ihastu, ainoastaan rakastun. Aamulla päätös oli yllättävän helppo. Tartuin hempeän vaaleanviolettiin sydämenmuotoiseen pulloon. Tiesin, että se olisi hempeä, mutta sillä olisi persoonallinen luonne. Pullo oli Vera Wangin Princess. Valinta oli ilmeisen hyvä, sillä mieheni taisi huumantua sen itämaisen kukkaisesta tuoksusta yhtä paljon kuin minusta. Princessin alkutuoksuna on kirpakkaa omenaa, eteeristä lumpeenkukkaa, makeaa aprikoosia ja mehevää mandariinia. Sydäntuoksussa makeaa suklaata, eksoottista guavaa, tiare-kukkaa ja tuberosaa. Pohjatuoksuna meripihkaa ja viettelevää vaniljaa.
Tällä hetkellä oma tuoksupersoona on melkein kaikkiruokainen. Silti joka aamu valitessani päivän tuoksua, minut valtaa se sama ihana fiilis, jonka tunsin vanhan talon ullakkohuoneessa nuorena tyttönä. Kun valinta on tehty ja tuoksua suihkautettu orjallisten tapojeni mukaan yksi suihkaus niskaan ja yksi ranteeseen, josta taputtelen sen toiseenkin ranteeseen, tiedän, että tästä tulee hyvä päivä.
Mahtavaa maanantaita kaikille!
Kuulisin mielelläni myös sinun tuoksumuistosi.
Arvatkaapa, mikä alkaa ensi viikon maanantaina? Arvontaviikko. Viime vuotiseen tapaan koko viikko on pullollaan iloisen joulumielen arvontoja!
Rakkaustuoksuni osa 2
19.7.2013
11.55
Tuoksupainotteinen viikko jatkuu ja tänään päästäänkin sitten loppuihin 11 tuoksuun. Edelliset lempparini esittelinkin teille jo aiemmin.
- Hermès Un jardin Sur Le Nil on kevyistä ja raikkaista tuoksuista itselleni se ehdoton nro. 1. Tällä hetkellä minulla on menossa tuoksua jo kolmas pullo. En vaan voi kuvitella elämää ilman tätä. Käytän tätä enemmän kesällä kuin talvella, joten liitän tämän kesään. Tuoksu on hienostunut, raikas ja kukkainen. Silti tästä löytyy syvyyttäkin. Tämä on niitä tuoksuja, jotka eivät huku massaan keveydestään huolimatta. Alkutuoksuna on porkkanaa, vihreää mangoa, tomaattia ja greippiä. Keskituoksua hallitsee lotus, hyasintti, osmankäämi, pioni ja appelsiini. Pohjatuoksuna labdanumia, myskiä, kanelia, suitsuketta ja iristä. Tuoksuahan myydään unisex-tuoksuna, mutta minusta tämä on taas selvästi naisellisempi kuin Hermésin Un Jardin En Mediterranee, joka on selvästi miehekkäämpi tuoksu, vaikka sekin on unisex.
- Hugo Boss Deep Red on niitä harvoja tuoksuja, jonka olen ostanut, koska ihastuin tähän jonkun muun yllä. Tämä on tuoksu, jonka erottaa missä vain. Muita edes vähänkään tälle tuoksuvia hajuvesiä ei ole edes olemassa. Tiedätte mitä tarkoitan, kun käytte nuuhkaisemassa. Itselleni tämä on makeudesta ja lämpöisyydestä johtuen ehdottomasti talvi -ja iltatuoksu. Pullosta annan miinusta, se on hankalan mallinen kädessä, kun siitä koittaa ruiskauttaa tuoksua. Alkutuoksuna on päärynää, mandariinia, veriappelsiinia, mustaherukkaa ja klementiiniä. Keskituoksuna hurmaa inkivääri, hibiscus, freesia ja tuberoosa. Pohjatuoksuna vaikuttavat vanilja, myski, valkohankajäkälä ja santelipuu.
- Joop! All About Eve on tuoksu, jonka perään itken. Voisivat tuoda takaisin. Tämä on ainoa tuoksu, joka oikeasti tuoksuu kirpeälle Granny Smithille ompulle. DKNY:n Be Delicious on nynnyjen kamaa tähän verrattuna. Tämän jouluisen omenapiiraan alkutuoksuna on vihreää omenaa. Keskituoksussa jasmiinia ja kanelia. Pohjatuoksuna vaniljaa ja vetiveriä.
- Lancôme Miracle saa kunnian olla niitä harvoja Lancômen tuoksuja joista oikeasti pidän valtavasti. Tässä ei periaatteessa ole tuoksuna mitään ihmeellistä. Kokonaisuutena tämä toimii. Minua kuitenkin kiehtoo tässä tyttömäisyyden ja naisellisuuden yhdistelmä. Alkutuoksuna löytyy freesiaa ja litsiä. Keskituoksuna jasmiinia, pippuria, mandariinia, inkivääriä ja magnoliaa. Pohjatuoksuna jasmiinia, myskiä ja meripihkaa.
- Nina Ricci Les Belles Acidulee hurmasi minut aikoinaan jo kättelyssä leikkisellä kissapullollaan. Voiko olla söpömpää kuin limenvihreä kissa päässään pinkki kruunu? Niinkuin kaiken hyvän tämänkin valmistus on lopetettu. Käytin tätä kesätuoksuna monta vuotta. Alkutuoksuna hurmaavassa kisulissa on tomaatinlehtiä, basilikaa, minttua ja appelsiinia. Keskituoksua vallitsevat tomaatti, freesia, magnolia ja syklaami. Pohjatuoksuna vadelmaa ja viikunanlehtiä.
- Nina Ricci Premier Jour oli itselleni ehdottomasti iltatuoksu. Se on lämmin, pehmeä ja ylellinen aivan kuin kasmirviltti. Alkutuoksuna hajuhernettä ja mandariinia. Keskituoksuna gardeniaa ja orkideaa. Pohjatuoksuna vaniljaa, myskiä ja santelipuuta.
- Ralph Lauren Ralph oli aikoinaan yksi suosikeistani kesällä. Pullo on hieman halvahkon näköinen, mutta sisus kompensoi sitä kivasti. Tämä tuoksu sopii sellaisellekin, jotka yleensä karttavat hajuvesien käyttöä. Tämä tuskin ärsyttää ketään. Tässä on myös vihreää omenaa, josta pidän kovasti. Alkutuoksuna mandariinia ja vihreää omenaa. Keskituoksuna freesiaa, boroniaa ja magnoliaa. Pohjatuoksuna valkoista iiristä ja myskiä.
- ST BARTH Vanille West Indies on mielestäni paras ja pitkäkestoisin puhdas vaniljatuoksu. Kestää iholla helposti yli 12 h. Jokaisen vaniljahimoisen ykköshankinta. Tuoksu sisältää vaniljaa, orkideaa ja toffeeta.
- Stella McCartney Stellaa ostin aikoinani ensimmäisen pulloni heti, kun tuoksu tuli markkinoille. Vuosien saatossa olen käyttänyt tätä useita pulloja, välillä pidän tästä taukoa, kunnes palaan takaisin tähän tuttuun ja turvalliseen. Stellasta tulee mieleen kello viiden tee englantilaisessa puutarhassa. Tuoksu sisältää meripihkaa, pionia, ruusua ja mandariinia.
- Torrente L`Or on mausteisin tuoksu, mitä olen koskaan omistanut. Käytin tätä aina vain tietyissä tilanteissa, koska se on minusta niin ylellinen ja erilainen. Tuoksua saattaa tulla jossain vastaan, kun vain etsii. Pullo on varmasti yksi kauneimmista hajuvesipulloista, mitä koskaan on tehty. Ehkä tuoksussa oleva kahvi hurmasi minut? Alkutuoksuna angelicaa, mandariinia, cassista ja magnoliaa. Keskituoksussa ruusua, seetriä, kahvia ja iiristä. Pohjatuoksuna seetriä, orkideaa ja meripihkaa.
- Versace Versus Time For Pleasure oli marjaisten tuoksujen kuningatar. En voinut myöskään olla pitämättä pulloon kolahtevasta kultaisesta kolikosta. Tuoksun kesto ei ollut paras mahdollinen, mutta onneksi tätä myytiin 125 ml:n pulloissa. Täytyy myöntää, että kaipaan tuoksua kovasti, varsinkin kesäisin. Alkutuoksuna mustikkaa, vadelmaa, karhunvatukkaa ja mansikkaa. Keskituoksuna aprikoosia ja persikkaa. Pohjatuoksuna vanilja ja myski.
Tuoksuja listatessa ja niiden sisällysluetteloita tutkiessa huomasin jännän seikan. Omaan hyllyyni eksyy tiedostamatta samoja aineosia sisältäviä tuoksuja. Ilmeisesti aivoni himoitsevat tiettyjä tuoksuja. Useat tuoksut sisälsivät mm. ruusua, jasmiinia, myskiä, meripihkaa, magnoliaa, orkideaa, valkohankajäkälää, mandariinia, vaniljaa ja freesiaa. Tuon jäkälän esiintyminen monessa tuoksussa oli yllätys. Jasmiinin ja ruusun himoni tiesinkin.
Keräättekö te ympärillenne tuoksuja, jotka sisältävät jotain tiettyä ainesosaa?
Kuvat: www.fragrantica.com
