Ikääntyvän ihon minimalistinen ihonhoitorutiini
*Sisältää mainoslinkkejä
Elämäni on sattuneesta syystä ollut viimeisen kuukauden ajan melko hektistä, päätin, että olisi hyvä aika kokeilla itselleni todella minimalistista ihonhoitorutiinia, joka olisi silti tehokas ja ikääntyvälle iholle sopiva. Ihonhoitoni on koostunut vain neljästä tuotteesta; puhdistajasta, C-vitamiinista, aurinkosuojasta ja voiteesta. Ihoni on tykännyt tästä yksinkertaistamisesta paljon, joten pienestä stressistä huolimatta se on pysynyt hyvässä kunnossa. Tykkään ottaa varsinkin iltaisin aikaa ihonhoitorutiiniin, mutta viimeisen kuukauden aikana minulla on monena iltana ollut vain kiire nukkumaan.
Puhdistajaksi valitsin ihonhoitorutiiniini *Cliniquen Take The Day Off Cleansing Balmin (26,90 €). Tämä siksi, että puhdistajana balmimainen hajusteeton tuote on erittäin hellävarainen ja se puhdistaa tarvittaessa tehokkaasti paksummankin meikin. Iltaisin puhdistuksen voi toistaa samalla tuotteella, jos kaikki meikki ei irtoa kerralla. Aamuisin olen huuhdellut kasvot vain haalealla vedellä, joka on riittänyt näin talviaikaan loistavasti. Kesällä tulee yöllä usein hikoiltua ja silloin on aamuisin veden lisäksi kiva käyttää jotain hellävaraista puhdistajaa.
Oletko kokeillut minimalistista ihonhoitorutiinia?
Tuotteiden hinnat ovat olleet voimassa jutun kirjoitushetkellä, enkä vastaa niiden muutoksista.
Kuvat: Pexels
Suosikkituoksuni 90-luvulta joita voi ostaa tänä päivänä
*SISÄLTÄÄ MAINOSLINKKEJÄ
Jostain syystä muuttoprojekti on saanut minut miettimään paljon mennyttä. Tässä samassa hötäkässä olen ajatellut paljon aikaa, kun taipaleeni tuoksujen kanssa alkoi. Monet tietävät, että ostin ensimmäisen hienomman tuoksuni 90-luvun alussa ja se sattui olemaan Lancômen Trésor. Monet tuoksut eivät uudelleen tehtynä tuoksu ihan samalta kuin 90-luvulla, vaikka niitä edelleen myydään. Ajattelin kertoa teille muutaman suosikkituoksuni 90-luvulta, joista pidän vielä tänäkin päivänä. Koen, että juuri nyt on muodikasta käyttää vanhempia tuoksuja, ne ovat nyt uniikimpia nyt kuin silloin, kun ne olivat suosionsa huipulla. Jos niche-tuoksut eivät ole juttusi, suosittelen kokeilemaan näitä vanhempia, jotka ovat nykyajankin mittapuulla hienostuneita klassikoita, joilla voit erottua joukosta. Monet näistä suosikkituoksuistani on tänä päivänä aivan aliarvostettuja laatuunsa nähden. Niissä on kerroksellisuutta ja kestävyyttä. Tuoksujen hinta/laatusuhde onkin lyömätön, sillä monet ovat nykyisillä hinnoilla jopa erittäin edullisia.
*SALVADOR DALI DALISSIME (28,90-57,50 €) – Dalissime lanseerattiin vuonna 1994 ja se oli tuohon aikaan yksi lempituoksuistani, mutta pidän siitä edelleen. Hedelmäisen makea ja kukkainen tuoksu on todella moniulotteinen. Siinä on myös vaniljaisuutta ja puista lämpöä sekä pehmeyttä, jotka tuovat kerroksellisuutta. Tuoksu alkaa persikalla, aprikoosilla, ananaksella ja luumulla. Tuoksun sydän on kauniin kukkainen; kieloa, ruusua, jasmiinia, narsissia ja samettikukkaa. Pohjalla vaniljaa, santelipuuta, myskiä, litsiä, ambraa ja tonkapapua. Mielestäni jo pelkät tuoksunuotit kertovat tuoksun kerroksellisuudesta ja hienostuneisuudesta. Kuten 90-luvun tuoksuilla on tapana, tämä pysyy ihollani aamusta iltaan, eikä lisäämistä tarvita. Yksi tai kaksi suihkausta on tarpeeksi.
*CLINIQUE HAPPY (43,90-59,90 €) – Täysin toisenlaisiin fiiliksiin kuin Dalissime vie Cliniquen Happy. Tämä tuoksu elää nimensä mukaisesti. Rento tuoksu kuumiin kesäpäiviin tai kun haluat vain jotain rentoa. Sopii myös töihin, sillä tänä ei ärsytä. Sitruksisen kukkainen tuoksu, jossa on ripaus makeutta ja vihreyttä. Tiedättekö alku- tai loppukesän aamut, kun yö on ollut viileä ja nurmikon pintaan on kertynyt kastetta? Happy on juuri se tuoksu, kun upotat aamulla paljaat varpaat kosteaan nurmikkoon. Happyn alku on sitruksien räjähdys; appelsiinia, veriappelsiinia, mandariinia, bergamotia, omenaa ja luumua. Sydän on puhtaan kukkainen kielon, freesian, orkidean ja ruusun voimin. Tuoksu muuten sopii ruusua vierastavalle, sillä itse en tässä sitä yksittäisenä selkeästi haista. Pohjalla mimosaa, liljaa, magnoliaa, myskiä ja ambraa. Useat raikkaat tuoksut eivät kestä pitkään, mutta tämä kestää ihollani ja vaatteissa kymmenisen tuntia.
*RALPH LAUREN ROMANCE (50,90-74,90 €) En voi koskaan lakata rakastamasta tuoksua, jonka valitsin aikoinaan parikymppisenä häätuoksukseni. Kuumaan kesäkuiseen päivää tuoksu oli täydellisen herkkä. Romancessa on kaikki klassikon ainekset. Se on edelleen yksi kauneimpia ja hienostuneimpia kukkaistuoksuja. Siinä on yllätyksellisesti ripaus lämmintä kirpeää mausteisuutta ja pehmeää puuterisuutta. Tuoksu aloittaa valloituksensa ruusulla, inkiväärillä, kamomillalla, sitruunalla ja keltaisella freesialla. Sydän on puhtaan kukkainen; liljaa, lootuksenkukkaa, valkoista orvokkia ja neilikkaa. En lisännyt tuoksua hääpäivänäni kertaakaan, sillä se kestää ihollani puoli vuorokautta.
*GUCCI RUSH (81,95 €) – Harvoja itämaisia kukkaistuoksuja joista todella pidän. En sano tätä usein, mutta tämä tuoksu huutaa seksikkyyttä. Itselle tämä on iltatuoksu, en voisi kuvitella käyttäväni tätä päiväaikaan. Tuoksun kanssa kannattaa olla varovainen, vain yksi suihkaus niskaan riittää. Voit olla varma, että kun lähdet illalla kotoa, voit haistaa tämän vielä aamullakin. :D Uniikki itsevarman tyypin tuoksu. Rush alkaa persikalla, gardenialla ja freesialla. Sydämessä sävähdyksen tuo korianteri, ruusu ja jasmiini. Pohja on pehmeän makea ja itämainen; patsulia, vaniljaa ja vetiveriä. Tämä on tuoksuja, joka vain paranee mitä kauemmin se on iholla. Jostain syystä tykkään tuoksun muovisesta punaisesta kantikkaasta pullosta, joka on niin hassu ja erilainen, että se erottuu aina tuoksuhyllystä edukseen.
Hyvästi.
Näkemiin on aina helpompi sanoa kuin hyvästi. Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi sanonut hyvästi. Maaliskuu 2024 onkin sitten ollut täynnä viimeisiä kertoja ja hyvästejä.
En tiedä alkaisiko ihminen muuttohommiin, jos vielä muistaisi millaista on muuttaa? Viisitoista vuotta viimeisestä muutosta on pitkä aika ja siinä ajassa aika todellakin ehtii kullata muistot. Viimeisen parin viikon aikana epätoivo on meinannut iskeä useasti tavarapaljouden keskellä ja muuton jälkeen jokaista kehon osaa on kolottanut enemmän kuin koskaan. Ei ole tarvinnut haaveilla liikunnasta, kun muuttaa parituhatta kirjaa kolmannesta kerroksesta viidenteen kerrokseen. Entisessä kotitalossamme ei ole hissiä ja uudessa mihin muutimme, oli, mutta niin pieni, että suurin osa isoista huonekaluista kannettiin ylös. Mietimme muuttofirman palkkaamista toki, mutta päätimme lopulta kuitenkin tehdä itse. Mikä ei toki ollut se järkevin valinta. :D Onneksi oli apuna ystäviä ja sukulaisia.
Aloimme suunnittelemaan asuntomme myyntiä vuosi sitten. Markkinatilanne oli mitä oli, mutta olimme varmoja, että hyvähintaisille kaksioille on aina kysyntää. Varauduimme pitkään myyntiaikaan, sillä meillä ei ollut mikään kiire. Toukokuussa asunto oli vihdoin myynnissä. Alkoi odottava ja epävarma aika. Katselijoita kävi muutamia kuukausien kuluessa, tuli yksi tarjouskin, jota emme hyväksyneet, koska meillä ei ollut kiire. Muutama päivä ennen joulua kävi katsoja, joka vaikutti todella kiinnostuneelta ja ajattelin, että kohta tulee lähtö. Ei tullut, ei edes tarjousta. Tammikuussa päätimme uusia kylpyhuoneeseemme silikonit ja samalla viikolla tuli jälleen katsoja. En juurikaan ajatellut asiasta mitään ja olin itseasiassa mielessäni ajatellut ja asennoitunut siihen, että vietämme asunnossamme ensi kesän. Kävikin ihan toisin. Saimme tarjouksen, jonka hyväksyimme. Siitä asti viimeiset puolitoista kuukautta on ollut melkoista menoa. Samaan aikaan käydä töissä, etsiä uutta asuntoa, miettiä muuttoa, käydä viidentoista vuoden aikana kertyneitä tavaroita läpi ja pakata. Voin sanoa, ettei ole ollut ongelmia, mihin käyttää vuorokaudessa olevat tunnit. Yöunetkin ovat olleet melko levottomia, eikä keho ole millään meinannut asettua lepotilaan.
Samalla kun olen kokenut helpotusta, että asunto vihdoin myytiin ja saimme kaivatun maiseman vaihdoksen, sekä lyhyemmät työmatkat. Olen tuntenut myös todella kaihoisaa oloa luopumisesta. Entinen asuntomme oli kuitenkin minun ja puolisoni ensimmäinen yhteinen koti, johon sisältyy paljon muistoja ja ensimmäisiä kertoja. Nyt niiden ensimmäisten kertojen tilalle tuli viimeiset viikot viimeisiä kertoja. Olo oli välillä todella ristiriitainen. Innokasta odotusta uudesta ja kaipausta tulevaa vanhaa kohtaan. Ehkä erikoisin vaihe oli reilu viikko sitten, kun olimme jo kantaneet tavaroita uuteen asuntoon, mutta osa tavaroista oli edelleen vanhassa. Tuntui, ettei oikein kuulunut mihinkään. Vanhaan kotiin kävellessä oli outo tunne, mutta uuteen kotiin tultaessa yhtä outo. Ihan kuin olisi ollut kaarnalaiva tuuliajolla.
Muutosta on nyt kulunut viikon verran ja kotiutuminen uuteen asuntoon on vihdoin alkanut. Uusi koti on entisen tapaan vanhempi ja persoonallinen, sillä uudet talot eivät oikein puhuttele sieluani, vaikka sellaisiakin tuli selailtua uutta asuntoa etsiessä.
Postauksen kuva on entisen asuntomme ulko-ovesta. Viisitoista vuotta sitten muuttaessamme asuntoon, ovi herätti minussa paljon tunteita ja mietin usein, mitä asunnossa on mahtanut tapahtua ennen meitä? Kaksi ovisilmää oli vähintään erikoinen ratkaisu, koska alin ei ollut kuitenkaan niin matalalla, että lapsi olisi siitä yltänyt katsomaan ilman jakkaraa. Lisäksi oven sisäpuolella oli jälkiä, että asuntoon olisi yritetty joskus murtautua. Oven ulkopuolikin oli kokenut kolhuja. Tämä kaikki todella rauhallisella asuinalueella. Asunnon tapahtumat eivät koskaan selvinneet vaan ne jäävät ikuiseksi arvoitukseksi. Sillä nyt on aika mennä kohti uusia seikkailuja.
Koska sinä olet muuttanut viimeksi?
