30 kysymystä vuodesta 2019


Ennen vuoden loppumista on aina hyvä käydä läpi ja muistella mennyttä vuotta. En ole koskaan tehnyt yhtäkään uuden vuoden lupausta, joten niiden mahdollisen toteutumattomuuden pelossa ei ole vaikeaa mennyttä vuotta katsastaa. Miran blogia lukiessa vastaan tuli mielenkiintoiset 30 kysymystä, jotka käsittelivät mennyttä vuotta. Ajattelin, että tämähän olisi hyvä tapa koota kulunut vuosi yhteen. Muuntelin omatoimisesti muutaman kysymyksen mieleisekseni. ;)

Mistä tänä vuonna tekemästäsi asiasta olet erityisen ylpeä?

Tämä on helppo. Työpaikan kehityskeskustelussa rohkenin ottaa esiin oman jaksamiseni kahden työn yhteen sovittamisessa. Kesään asti oli todella hektistä, eikä minulle jäänyt juurikaan aikaa oikeille vapaapäiville, niin etten olisi kirjoittanut blogia tai käynyt kodin ulkopuolisessa työssäni. Asia järjestyi saman tien ja sain kodin ulkopuolisen työni työrytmin juuri sopivasti kohdilleen. Tämän jälkeen myös niille vapaapäiville on jäänyt aikaa. Entinen minäni ei kuunaan olisi uskaltanut ottaa tällaisia asioita avoimesti esiin, vanhempana olen oppinut vihdoin olemaan itseni puolella. 

Kuka oli inspiroivin ihminen, jonka tapasit tänä vuonna?

Tätä pitää oikein miettiä, en juurikaan ole tänä vuonna tavannut uusia ihmisiä. En osaa tähän hätään nimetä ketään.

Mikä lukemasi runo, kirja tai lehtiartikkeli sai sinut ajattelemaan uudella tavalla?

En voi sanoa, että mikään lukemani olisi saanut ajattelemaan minua uudella tavalla. Sen sijaan vahvistusta omiin näkökulmiini olen saanut monistakin jutuista. Ihan viimeaikaisin oli se, kun olemme mieheni kanssa puhuneet lähes koko vuoden aiheesta, miten kaikki lukeminen ei todellakaan ole sama asia, mutta monien on tätä vaikea ymmärtää. Pääasia kunhan lukee, tuntuu olevan mantra monella. Tätä samaa asiaa käsitteli sitten Hesarissa ilmestynyt kirjailija Laura Linstedtin artikkeli, joka loistavasti pohdiskeli juuri kyseistä aihetta. Kannattaa lukaista, juttu ei ole maksumuurin takana.

Mitkä musiikkikappaleet olivat sinulle merkittäviä tänä vuonna?

Huh miten vaikea, koska kuuntelen todella harvoin musiikkia. Silloin kun kuuntelen, kuuntelen niitä samoja vanhoja, mitä kuuntelin lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Jostain syystä musiikki ei ole samalla tavalla enää merkittävä asia kuin se oli vaikkapa teini-iässä. Yksi kappale on kuitenkin jäänyt mieleen. Merkittäväksi en sitä kuitenkaan kutsuisi. Asumme todella lähellä ravirataa ja raveissa usein soi musiikki kovalla. Jos ikkunamme on auki, raviradalta kuuluu kaikki selvästi (varsinkin ne musiikit ja kuulutukset). En ole koskaan ole ollut mikään Arttu Wiskari -fani, mutta koko viime kesän raveissa soi useampaan kertaan Suomen muotoisen pilven alla ja voi jösses, siinäpä oikea korvamato. Eli hyvä biisi siinä mielessä. :D

Mille asioille nauroit niin paljon, ettet saanut henkeä?

Nauran paljon, mutta todella harvoin minut saa nauramaan niin paljon, etten meinaa saada henkeä ja vedet valuu silmistä. Muistaakseni tänä vuonna ei tapahtunut kertaakaan niin, viime vuonna kerran.

Mitkä olivat vuoden suosikkielokuvasi?

John Wick 3. Tarviiko tätä edes selittää? John Wickit ovat parhaita toimintapläjäyksiä, mitä on tehty vuosikausiin.


Mitä pelkäsit vuoden alussa, mutta mitä et tänä päivänä pelkää?

Omaa jaksamista.

Mikä on lempimietelmäsi tältä vuodelta?

"Yesterday ended last night, today is a brand new day. And it's yours." Zig Ziglar

Millä keinoin pidit huolta itsestäsi tänä vuonna?

Pitämällä vapaa-ajan ja työn balanssissa.

Mitä asioita toivot vieväsi mukanasi myös uuteen vuoteen?

Ehdottomasti sen, että osaisin elää yhtä paljon hetkessä kuin tänä vuonna. Toivon myös etten ahnehdi liikaa töitä vaan osaan pitää vapaa-ajan töiden kanssa edelleen balanssissa.

Mitä asioita teit tänä vuonna, joita et ikinä olisi uskonut tekeväsi?

Kehityskeskustelussa avautuminen ja työpaikan palavereissa mielipiteideni kertominen uutena tulokkaana.

Mitkä olivat vuotesi suosikkiasiat?

Kesä, lomamatka puolison kanssa, mökkiviikonloppu parhaan ystäväni kanssa. Tietenkin myös se, että koeajan jälkeen sain talvella vakituisen työpaikan tämän blogin lisäksi. Tietenkin myös puolisooni rakastuminen uudelleen.

Mitkä olivat tärkeimmät tänä vuonna oppimasi asiat?

Hetkessä eläminen. Olin ennen kova suunnittelemaan kaikkia juttua, enkä edes tajunnut, paljonko ne stressasivat. Toki aina on asioita, joita pitää suunnitella, mutta turhien suunnittelematta jättäminen tai tulevista murehtiminen asioista mihin ei voi itse vaikuttaa, kevensivät kuormaa kummasti. 

Mikä on lempivalokuvasi tältä vuodelta?

Tämä on helppo, pyhitin sille jopa oman postauksen – Kun yksi kuva kertoo kaiken. Siinä kuvassa on kaikki. Kertoo myös jotenkin aivan täydellisesti omasta melko kokonaisvaltaisesta seesteisestä fiiliksestä tänä vuonna.

Mitä asioita haluaisit sanoa läheisillesi?

Minulla on edelleen maailman huikein aviomies. Sen olen sanonutkin hänelle monen monta kertaa kuluneena vuonna.

Missä paikoissa koit suurinta elämäniloa?

Varmasti lomalla Rodoksella, sekä ystävän mökillä lapsuudenmaisemissa.

Missä paikassa koit olevan eniten oma itsesi?

Kaikissa, olen aina oma itseni, jopa työpaikallani olen minä, vaikkakin työmoodissani.

Mikä oli lempiruokasi tänä vuonna?

Sitruunaista salviapastaa tuli syötyä useaan kertaan.


Miten selviydyit stressaavista ajoista?

Kulman takana oli odottamassa aina jotain parempaa.

Mitkä kehut vaikuttivat sinuun tänä vuonna?

Varmasti pomon antamat kehityskeskustelussa. Tiesin viimeistään silloin olevani oikeassa paikassa töissä.

Ketkä ihmiset saavat sinusta parhaat piirteet esiin?

Mieheni, paras ystäväni ja työkaverit, sekä tietenkin Tiia.

Mitkä tänä vuonna ostamasi vaatteet tuntuivat eniten sinulta?

Diane von Furstenbergin kietaisumekko. Katri Niskasen legginsit, joita olen pitänyt niin paljon, että pitää ostaa pian uudet.

Mitä et malta odottaa jättää taaksesi vuoteen 2019?

Jouluähkyn.

Mistä asioista ruoskit itseäsi, vaikka sinulla ei ollut siinä tilanteessa mahdollisuutta toimia muuten?

Olen jo aikoja sitten päässyt yli itseni ruoskimisesta. Ihmisiähän tässä kaikki ollaan.

Mitkä olivat parhaat tänä vuonna saamasi neuvot?

Ehdottomasti mieheltäni, joka jälleen kerran kesällä muistutti minua, että pitää aina ensiksi olla itseni puolella.

Mitkä olivat parhaat antamasi neuvot?

En tykkää oikeastaan neuvoa vaan enemmänkin kannustaa tekemään asioita eri tavalla. Neuvominen kuulostaa sanana jotenkin... no tiedätte. Mutta varmasti tuli sanottua tuosta samasta asiasta, mistä mieheni minua aina välillä joutuu muistuttelemaan.

Mitkä asiat jätit tekemättä, koska sinulla ei ollut aikaa?

Pitkät kävelylenkit jäivät kyllä vähiin. 

Mihin asioihin haluaisit panostaa tulevana vuonna enemmän?

Ainakin niihin kävelylenkkeihin. Edelleen suunnitelmissa roikkuu koko ajan se, että olisi myös kiva tehdä myös videomateriaalia edes kerran kuussa.

Mitkä piirteesi pääsivät tänä vuonna todella esiin?

 Kannustavuus, täsmällisyys ja tarkkuus.

Mitä toivot tapahtuvan vuonna 2020?

Olisin todella tyytyväinen ja onnellinen, jos vuosi 2020 sujuisi yhtä hyvin kuin vuosi 2019, joka jää historiaan ehkä yhtenä parhaista vuosista elämässäni koskaan. 

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2020!

Kuvat: Pixabay

TESTISSÄ – Foreo Luna 3 Sensitive

*) Tuote PR-näyte, sisältää mainoslinkkejä

Olen käyttänyt Foreo Luna mini 2:ta reilut kolme vuotta. Laitteestahan ei ole saatavilla versiota varsinaisesti eri ihotyypeille vaan muotoilunsa ansiosta sen pitäisi sopia kaikille ihotyypeille. Ihoni on  kuitenkin poikkeuksellisen kosketusherkkä, enkä ole voinut käyttää laitetta kuin pari-kolme kertaa viikossa. Tässä tulee hyvin esiin se, miten tärkeää on valita omalle iholleen se sopivin laite, vaikka se sitten maksaisi enemmän. Kun minulle tarjottiin testattavaksi Foreo Luna 3:sta, tiesin, että haluan ehdottomasti herkälle iholle sopivan version, mikä tässä arvokkaammassa mallissa on saatavilla. Sillä Luna mini 2 oli selvästikin liian voimakas omalle iholleni, koska en voinut käyttää sitä päivittäin. 

Heti kun sain herkän ihon version käsiini, tajusin kuinka iso ero Luna mini 2 ja Luna 3 Sensitive laitteiden välillä on. Sensitiven nystyrät ovat huomattavasti pehmeämmät kuin vanhan laitteeni. Lähdinkin innokkaasti kokeilemaan, miten iho kestäisi tällä kertaa joka iltaista pesua. Räjähtäisikö se jälleen täyteen kipeitä näppyjä, kuten viime kerralla? Olin toiveikas, sillä jo pelkästään nystyröitä sormin koskettamalla ero pehmeydessä oli todella huomattava.

Olen käyttänyt Foreo Luna 3 Sensitiveä nyt kuukauden verran jokainen ilta. Ainoastaan niinä iltoina, kun suoritan jonkin muun mekaanisen tai happoihin perustuvan kuorinnan, olen jättänyt foreopesun väliin varmuuden vuoksi, etten kuormittaisi ihoani mekaanisesti liikaa. Ilouutinen on se, että ihoni ei ole reagoinut joka iltaiseen käyttöön lainkaan negatiivisesti. Joten jos sinulla on kosketusherkkä iho, niin Foreon puhdistuslaitteista kannattaa valita aina ihan erikseen herkälle iholle suunnattu Sensitive-versio, jos sellainen on saatavilla.

En käytä Foreota aamuisin, sillä minusta on aivan turhaa "kuurata" ihoa liian voimakkaasti yön jälkeen, vaikka tuotetta suositellaan käytettäväksi aamuin ja illoin. Mieluummin suoritan aamuisin hellävaraisen pesun joko misellivedellä tai erittäin miedolla puhdistustuotteella. Sen sijaan iltapesun yhteydessä Foreo varmistaa, että viimeisetkin lika- ja meikkirippeet varmasti lähtevät pois. Puhdistan ihon ensin voidemaisella tai öljypohjaisella puhdistustuotteella. Sen jälkeen otan jonkun hellävaraisen vaahtoavan puhdistustuotteen, jonka kanssa käytän Foreota toisen vaiheen puhdistukseen. Öljypohjaisen putsarin jälkeen onkin aina hyvä muutenkin käyttää toista putsaria, että ne öljyn rippeet saa pois ihohuokosista kokonaan. Joillakin ihotyypeillä pelkällä öljyputsarilla puhdistaminen voi aiheuttaa jopa tukkeumia. Asia jota harva tulee ajatelleeksi.


Foreo Luna 3 on uusin tulokas ruotsalaisen brändin LUNA-sarjassa. Värähtelyyn perustuva Sonic-kasvojenpuhdistuslaite poistaa huokosista lian, öljyn ja kuolleen ihosolukon minuutissa. Se miten Luna 3 eroaa edeltäjästään Luna 2:sta on sen laajempi harjapinta. Harjakset ovat myös huomattavasti pidempiä ja pehmeämpiä, joten ne auttavat puhdistamaan perusteellisemmin. Tämä tekee laitteesta myös entistä hellävaraisemman, mutta silti tehokkaan. Pidempien harjasten avulla mm. nenänpielet on aiempaa helpompi puhdistaa, sillä laitteella pääsee hyvin hankalimpiinkin paikkoihin.

Puhdistustoiminnon lisäksi Luna 3 tarjoaa muutakin. Sillä voi tehdä erilaisia hierontaohjelmia, jotka ovat tarkoitettu kasvojen eri alueille. Oma suosikkini on silmänympärysiholle tarkoitettu ohjelma, joka virkistää sy-aluetta ja laskee turvotusta. Olen tehnyt tätä joinain aamuina, kun silmät ovat näyttäneet väsyneiltä joulukiireiden keskellä. Ohjelmia saa helposti valittua Foreo-sovelluksen avulla. Laite yhdistetään bluetoothin avulla kännykkään ensin ladattavaan sovellukseen, josta pääsee sitten valitsemaan haluamansa ohjelman. Kännykän näytöltä voi tämän jälkeen suorittaa valittua ohjelmaan mallin näyttämien ohjeiden mukaan. Laitteen toisen puolen uurteet ovat suunniteltu liukumaan iholla vaivatta. Itse tykkään toisinaan lisäksi imeyttää esim. seerumin iltaisin ihoon hierontaohjelman avulla. Sovelluksessa saa myös valita värähtelyintesiteetin (16 erilaista), jonka itse olen pitänyt toistaiseksi kaikista matalimmilla tehoilla. Katsotaan, kun aikaa kuluu hivenen enemmän, nostanko tehoja. Odottelen nyt ainakin vielä hetken, että ihoni tottuu täysin laitteeseen.


Foreon tuotteissa ehdottomasti parasta on se, että ne eivät ole kertakäyttötuotteita. Nostankin hattua Foreolle, sillä Foreo Luna 3:n (kuten muidenkin Luna-tuotteiden) kehitystyössä on ajateltu asiaa kerrankin kuluttajan näkökulmasta. Siitä on tehty kestävä, eikä ainaisten latailujen kanssa tarvitse pelailla. Lisäosia ei tarvitse ostaa. Ei ihme, että laitteelle myönnetään kahden vuoden rajoitettu takuu ja 10 vuoden laatutakuu. Ei välttämättä paras mahdollinen kauppatapa myyjälle, mutta kuluttaja kiittää.


Foreo Luna 3:n suositushinta on 199 euroa. Tällä hetkellä Luna 3 Sensitive tarjouksessa *Eleven.fi 163,96 euroa

Käytätkö kasvojen puhdistuksessa apuna kasvojenpuhdistuslaitetta? Onko Foreo tuttu?




Joululahjat


Tajusin aamulla seuraava postausta miettiessäni, etten varmaan koskaan ole esitellyt täällä joululahjojani. Tykkään lukea todella paljon toisten lahjaesittelyjä, mutta omiani en ole kertaakaan esitellyt. Koitin etsiä lahjaesittelyjä vanhoista postauksistakin, mutta ei. Olen kyllä ohimennen maininnut mitä olen saanut, mutta en sen kummempaa. 

Olemme mieheni kanssa molemmat vähän samanlaisia hölmöjä ja tykkäämme ostaa toisillemme lahjoja. Lahjojen ei todellakaan tarvitse olla mitään kalliita, kunhan ne on ajatuksella mietitty. Tänä vuonna sovimme ennen joulua, että emme ostaisi kuin maksimissaan kolme lahjaa. Kuten arvata saattaa, molemmat lipesivät tästä aika pahastikin, mieheni minua vieläkin pahemmin. :D

Lahjat ovat aika henkilökohtainen asia ja ehkä siksi minusta on tuntunut vuosien aikana vaikealta esitellä niitä. En halua myöskään, että minun ajateltaisiin pröystäilevän lahjoillani, vaikka ne eivät mitään kovin arvokkaita olekaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen tyylillään. Toiset eivät halua lahjan lahjaa, toiset ostavat yhden ja sitten on näitä meidän kaltaisia hörhöjä. Toiset eivät yksinkertaisesti pysty lahjoja ostamaan. Mikään ei ole oikein tai väärin. Päätin kuitenkin kuvata osan lahjoistani, sillä sain tänä vuonna jotenkin tosi osuvia ja siksi rohkaistuin vihdoin niitä vähän tarkemmin esittelemään. 

Lopuksi vielä haluan sanoa, että kyllä, minä todellakin osaan arvostaa kaikkea sitä minulla on. Opiskeluaikoina tuli laskettua omaa budjettia aika tarkkaan, kun ruokarahaa oli kahdeksi viikoksi kaksikymmentä markkaa. Koska halusin tulla itse toimeen, enkä käydä mummoni lompakolla. Näen myös työssäni jatkuvasti ihmisiä, joilla ei ole asiat niin hyvin kuin minulla. Se saa joka kerran ajattelemaan sitä, kuinka hyvin itsellä asiat tällä hetkellä ovat (tulevaisuudestahan ei tiedä kukaan) ja siitä jos mistä osaan olla kiitollinen.


Suklaata tulee joka vuosi. Se on selvä. Sitä ostaa niin ystävät kuin miehenikin, kaikkia en viitsinyt edes kuvata. Varsinkin belgialaisilta kohvehdeilta odotan paljon. En ole vielä edes avannut rasiaa, sillä vatsa on niin täynnä jouluruokaa, että tuntuu, ettei sinne mahdu oikein mitään muuta.

Kirjoja tuli tietenkin. Meillä on itseasiassa miehen kanssa diili, että ainakin yksi kirja pitää ostaa, se on alusta asti ollut meidän yhteinen juttu. Voitte uskoa, että kirjan osto ei ole aina helppoa, kun omista kirjahyllyistä löytyy parituhatta kirjaa. Onneksi niitä julkaistaan joka vuosi uusia. Kahta saamistani kirjoista olin toivonut ja kolmas oli ylläri. Auswitchin tatuoija oli toivekirja. En tiedä olenko ikinä maininnut, mutta minulla on muutamia teemoja, joista kerään kirjoja. Ne ovat Pohjois-Korea, joulu, Egypti ja kaikki holokaustiin liittyvä. Yleensä toivon lahjaksi myös elämänkertaa, koska ne ovat se viimeisin keräilykohde. Tämä vuonna toive oli selvä – Aino Sibeliuksen elämäkerta. En malta odottaa, että pääsen kurkistamaan Ainon elämään Ainona, ilman että häneen tutustutaan jonkun miehen kautta. Kolmantena kirjana sainkin pokkarin Pieni bistro Bretangessa, joka on hivenen kevyempää luettavaa kuin kaksi muuta. 

Blogia lukeville varmaan on tullut selväksi, että rakastan Muumeja. Ystäviltäni sain pari muumimukia. Kesämukin Iltauinti, joka minulla toki oli ostettuna keräilyversioksi hyllyyn. Onkin ihanaa, että minulla on  nyt myös toinen kappale, jota voin käyttää. Uusin muumipeikkomuki minulta puuttui kokoelmastani kokonaan. Mieheni ilahdutti minua muumimuki kuusenkoristeilla, jotka varmaan kirvoittivat eniten ihastunutta huokailua (rakastan tuota aihetta). Sain myös vuosittaisen Kalevala Korun kuusenkoristeen, jonka olen saanut nyt muutamana vuotena peräkkäin. Joka vuosi kuusta koristellessa sydämessä käy pieni lämmin läikähdys, kun ripustan niitä kuuseen. Ihana lahjaidea, josta on iloa lopun elämää.

Eva Solon termosmukia olin myös toivonut, että voisin juoda töissä ns. kunnon kahvia. Meillä on töissä kyllä kahviautomaatti, joka jauhaa oikein pavuista kahvin ja se myös puhdistetaan tarpeeksi usein. Jostain syystä se kahvi ei silti ole kovin hääviä, liekö johtuu niistä melko basic-pavuista, jotka eivät enää parempaan tottuneelle oikein maistu. :D Kaikessa hifistelyssä on aina tämä vaara, kun tottuu parhaaseen, mikään entinen ei sitten oikein enää tunnu tai maistu samalta. Meillä itseasiassa on jo yksi tällainen Eva Solon termosmuki. Ystäväni Tiia K Minäkö Keski-ikäinen blogista antoi sellaisen minulle vuosi sitten, mutta se tuli silloin mieheni käyttöön. Joten minulle iski myöhemmin mukikateus. Enää ei tarvitse olla kateellinen, koska sain omani ja pääsen nautiskelemaan töissä omasta termarista kuumana kunnon kahvia.

Kylmiin jalkoihini sain lämmittämään uudet pehmeät sukat.

Isoimmasta yllätyksestä vastasi silti paras ystäväni, joka oli ostanut minulle Fjällrevenin Totepackin No. 1 mustana. Ensin mietin, että mistä ihmeestä ystäväni oli tajunnut ostaa laukun. Mutta sitten muistin, että oltiin juteltu näistä jossain vaiheessa. Minähän meinasin ottaa käyttööni työmatkoille jo kesällä mieheni vanhan olalla kannettavan Fjällrevenin, koska hän osti itselleen repun ja se olalla kannettava on jäänyt vähälle käytölle. Nyt ei tarvitse "varastaa" miehen laukkua, koska sain oman. Laukkuhan on todellinen monitoimi-ihme. Se on syvä, joten se vetää paljon tavaraa. Sinne mahtuu niin vaihtovaatteet kuin eväätkin. Lisäksi sitä voi kantaa kädessä tai olalla, mutta siitä muotoutuu myös selässä kannettava reppu. Suomen keleissä osaan arvostaa vahattua kangasta, joka hylkii vettä. Otin laukun heti käyttöön. 


Mitä sait lahjaksi?




Kauneusbloggaajien joulukalenteri luukku 24 – Parasta kaupungissani jouluna


Tänä vuonna odotan varmaan innokkaammin kuin koskaan Kauneusbloggaajien joulukalenterin viimeistä luukkua. Teemana on nimittäin parasta kaupungissani jouluna. Itse olen ainakin niin utelias, että on mielenkiintoista nähdä, mitä rakkaita joulujuttuja kollegoilla on näin jouluna. 

Minun piti alunperin esitellä tässä postauksessa vain yksi jouluinen juttu, mutta tajusin, että tällä hetkellä niitä on useampia. En vaan voinut jättää yhtään pois.

Uskoisitteko, jos sanon, että Riihimäellä upeimmat näyteikkunat jouluna ovat kauneushoitoloissa? Hämeenkadun Kauneushuoneen ikkuna on joka joulu vähintäänkin legendaarinen, mutta tänä vuonna omissa silmissäni kisan ykköspaikan upeimmasta näyteikkunasta vei naapurissa majaileva Kauneushoitola Pirjo Laaksonlaita. Olin suorastaan sanaton ylläolevasta nukkekotikokonaisuudesta. Näyteikkunassa tapahtuu taloissa niin paljon asioista, että siinä voisi viettää tunteja pelkästään tuijottaessa ja silti jäisi jotain huomaamatta. Paljoudesta huolimatta kokonaisuus on hyvällä maulla tehty. UPEA!


Toiselle sijalle pääsee Kolmiopuistoon asennetut valohimmelit. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun valot ilmestyivät puihin riippumaan. Ne juhlistavat Kolmiopuiston 90-vuotista historiaa. Kolmiopuisto oli aikoinaan Riihimäen ensimmäinen kunnallinen puisto ja se rakennettiin vuonna 1929. Kesällä puiston keskellä ilahduttaa yksi kaupungin harvoista suihkulähteistä. 


Kolmantena mutta ei suinkaan vähäisimpänä yksityiskodin jouluvalot. En kerro osoitetta, sillä tämä on paikka jonka löytää, jos löytää. Talo kuitenkin sijaitsee ihan tien vieressä. Suomessa näkee harvemmin tällaista jenkkityylistä jouluvaloiloittelua, joten näin joulun aikaan talo kyllä erottuu hyvin naapureista. Joka vuosi pihaan ilmestyy lisää valoja. Saa nähdä onko kokonaisuus koskaan valmis? Jostain syystä tykkään tästä överistä heittäytymisestä, talossa on pakko asua todellisen jouluihmisen, joka uskaltaa olla vähän erilainen. Vai löytyykö teidän naapurilta valolumiukkoa tai poroa pihasta? Tämä taitaa olla jo pieni pyhiinvaelluskohde, luulen, että tavallani joulusta innostuneet käyvät ihan uteliaisuudesta katsomassa joka vuosi, mitä pihaan on ilmestynyt lisää. 


Mikä kolmesta oli sinun suosikkisi? Mikä on parasta jouluna sinun kaupungissasi?

Toivottelen kaikille oikein rauhallista joulua!

Tässä vielä linkit kaikkiin blogeihin, jotka osallistuivat Kauneusbloggaajien joulukalenteriin tänä vuonna. Käykäähän ruokia sulatellessa kurkkaamassa, mitä kivaa jouluista heiltä löytyy. 







Kahdeksan asiaa joulusta


Näin joulun alla minulla on ollut tapana tehdä blogissa jokin jouluhaaste, mutta kun blogia on pitänyt vuosia, niin tuntuu, että olen käynyt kohta kaikki läpi. Sitten silmiini kuitenkin osui Sopusointuja blogin Maaritin kivan erilainen kahdeksan kohdan jouluhaaste, johon päätin tänä vuonna tarttua.

Haasteena on tarkoitus kuvata joulua kahdeksalla verbillä, joista sitten jatketaan omaan jouluun sopivaa asiaa. 

Olen yleensä pitänyt blogissa hivenen joulutaukoa, mutta tänä vuonna teenkin toisin. Minulla on todella kiireinen tämä viikko kodin ulkopuolisessa työssä, enkä ehdi mitenkään pitkien päivien lisäksi enää panostaa blogiin ihan niin paljon kuin haluaisin. Joten ajattelinkin niin, että tänä vuonna joulutaukoni alkaa poikkeuksellisesti nyt jo ennen joulua. Seuraava postaus ilmestyy jouluaattona. Joten jouluviikolla postaukset tulevat aivan normaalisti ti, to ja su. 


Aloitan jouluun valmistautumisen kunnolla yleensä itsenäisyyspäivän tienoilla. Tämä on perinne, joka on jostain syystä muodostunut näin aikuisiällä vasta viime vuosina. Voisi kuvitella, kun olen todellinen jouluihminen, että minulla olisi parvekkeella kausivalot lokakuusta lähtien, mutta ei. Jostain syystä  ensimmäinen adventti tai itsenäisyyspäivä ovat hyviä ajankohtia aloittaa joulun fiilistely. Okei, saatan ehkä joskus kaivaa jo marraskuussa jouluvalot esiin. Omaan jouluuni kuuluu paljon perinteitä, mutta en koskaan anna niiden stressata. Jos joskus jää jotain tekemättä, niin ei se niin vakavaa ole. Maailma ei kaadu, jos se joulukukka unohtuu kauppaan.

Arvostan jouluperinteitä. Mielestäni joulun tekee juuri ne perinteet, se että teet ne samat jutut vuodesta toiseen. Sillä ei ole väliä, vaikka ne perinteet hivenen muovautuisivat ajan saatossa oman elämän tilanteen vaihtuessa. Jopa silloin kun vietin joulua yksin yhden joulun, ehti muotoutua yksi perinne, jota olemme jatkaneet mieheni kanssa mahdollisuuksien mukaan useana jouluna. Katsomme nykyään yhdessä Tanssii Susien Kanssa elokuvan jouluaattona. 

Inspiroidun jouluvaloista. Kun kävelen illalla pimeässä töistä kotiin ja näen valojen tuikkivan, alan haaveilla omakotitalosta, johon voisin toteuttaa jouluna jonkin normia suomalaista överimmän jouluvalaistuksen. 

Muistan aina ja ikuisesti mummoni, jonka kanssa aloimme valmistelemaan joulua jo marraskuun alussa. Meillä oli paljon traditioita. Vielä kotona asuessani punoimme juonia mummoni kanssa jo syksyllä – minä viikonloppuna leivotaan pullat, pipari, tortut ja karjalanpiirakat valmiiksi ennen joulua. Yksi päivä oli pyhitetty paketoinnille. Minä sain jo ihan pikkutytöstä lähtien paketoida koko suvun joululahjat. Viikonloput täyttyivätkin joulupuuhasteluista ja joulu tuli joka vuosi tämän vuoksi yhtä nopeasti.


Rasitun ainoastaan siitä, kun koitan sumplia kalenteriini ystävien tapaamiset ennen joulua. Se on välillä hankalaa, koska kaikilla on omat kiireensä, mutta haluan pitää kiinni tuosta perinteestä. Kaikki parhaat ystäväni asuvat kaukana ja on ihanaa nähdä heitä juuri joulun alla ja vaihtaa kuulumisia. 

Unelmoin joka vuosi valkoisesta joulusta. Sitä ei vaan taideta tänä vuonna tännä etelään saada. Taidankin pistää aattona silmät kiinni ja kuvitella valkoisen joulun. Toinen juttu mistä unelmoin, on se, että viettäisin edes yhden joulun jossain kaukana toisessa maassa lämpimässä. Haluaisin kokea, että pääsisinkö tuosta huolimatta joulufiilikseen, vai pitäisikö viettää joulu uusiksi, kun palaa reissusta. :D

Virittäydyn joulutunnelmaan kuuntelemalla joulumusiikkia. Varmaan vähintäänkin legendaarinen Vesa-Matti Loirin joululevy on se kuunnelluin, mutta tykkään myös Suvi Teräsniskan Tulkoon joulu levystä. Sitten jos nuokaan eivät auta virittäytymisessä, niin viimeistään Jussi Björlingin O Helga Natt ns. räjäyttää pankin ja ehkä vähän kyynelkanavatkin.

Väsyn vasta myöhään yöllä. Olen yökukkuja muutenkin, mutta joulun haluan kestävän vieläkin pidempään. Haluan nauttia siitä jokaisen siemauksen ja usein nukkumaan meno venyykin lähes aamun pikkutunneille. Toki tähän on usein syynä Tanssii Susien Kanssa elokuvan kolmen tunnin pituus (erikoisversio vieläkin pidempi), kun alamme katsomaan sitä usein vasta myöhään illalla. Tosin yhden joulun valvoimme, kun koukutuimme Manhunt: Unabomberiin (Netflix), emmekä pystyneet lopettamaan sitä kesken, ennen kuin viimeinenkin jakso oli katsottu. Kello taisi olla tuolloin melkein viisi aamulla, kun kömmimme mieheni kanssa onnellisina nukkumaan. 

Oikein rauhallista ja stressitöntä joulun odotusta kaikille! Me kuullaan seuraavan kerran jouluaattona!

Kuvat: Pixabay


Inari Arctic Beauty Rejuvenating Eye Cream

*) Sisältää mainoslinkkejä, tuote PR-näyte

Suomalaiselta INARI Arctic Cosmeticsilta tuli hetki sitten ulos kauan kaivattu uutuustuote – silmänympärysvoide. Varmaan muistatte, että Inarin valikoimista *Lifting Serum, *Sleeping Cream ja kesällä päivävoiteena käyttämäni kevyt *Water Cream ovat yksiä lempparituotteitani ihonhoidossa. Joten voitte kuvitella, että odotukseni uuden silmänympärysvoiteen suhteen olivat korkealla. 

Rejuvenating Eye Cream -nimeä kantava tuote, laajentaa sarjaa niin, että jos siihen tulisi vielä kuorinta ja naamio, siinä olisikin jo kaikki perusihonhoitoon tarvittavat tuotteet. Inarilla ollaan tosi tehokkaita kehittelemään sarjaa laajemmaksi, joten epäilen, että on vain ajankysymys, milloin sarjasta löytyy nuo kaksi mielestäni puuttuvaa palasta. Uudehkon yrityksen ollessa kyseessä, on tietenkin ihan luonnollista, että tuotekehittelyssä edetään asteittain, eikä kaikkia tuotteita ole mahdollista heti tuoda kauppojen hyllyille. 

INARI Arctic Cosmeticsin tuotteet ovat ennen kaikkea ikääntyvälle iholle tarkoitettuja, toki parikymppinenkin voi niitä käyttää, mutta parhaat edut tuotteista irti saavat kolmestakympistä ylöspäin olevat ihot. 


Rejuvenating Eye Cream lupaakin pitää yllä ihon nuorekkuutta ja kiinteyttää silmänympärysihoa. Siinä käytetyt aktivoivat raaka-aineet tukevat kollageenin toimintaa, tehokosteuttavat, kirkastavat ja heleyttävät ihon sävyä.

Oma ihonhoitoni on nykyään sellaista, että silmänympärysvoiteen käyttöni kohdistuu lähinnä aamuun, en vain koe, että tarvitsisin iltaisin erillistä sy-voidetta iltaisin. Levitän silloin yönaamiosta lähtien kaikki tuotteet myös sy-iholle, joten en koe, että erillistä silmänympärysvoidetta tarvittaisiin. Aamulla sitten meikin alle onkin tarkkaa. Tykkään käyttää virkistäviä, kiinteyttäviä, ohuita, mutta silti kosteuttavia tuotteita. Niiden päällä meikki näyttää yleensä parhaalta, eivätkä ne vaikuta meikin pysyvyyteen päivän aikana. 

INARI Arctic Cosmeticsin Rejuvenating Eye Creamissa vaikuttavina aineina toimivat 3-tehoinen hyaluronihappokompleksi. Schisandra-marjauute, joka vahvistaa ihon kollageenin tuotantoa. Suomalainen luomukauraöljy taas sisältää paljon omega-6 rasvahappoja ja E-vitamiinia, jotka ravitsevat tehokkaasti kuivaakin ihoa. Mielenkiintoisin raaka-aine on varmasti Easyliance-pikakiinteyttäjä, joka sisältää akaasiapuunuutetta. Se saa ihon tuntumaan ja näyttämään napakammalta jo vartin päästä, ilman, että iho tuntuu kireältä.

Silmänympärysvoiteeseen on lisätty sarjan muista tuotteista tuttu ylellinen hivenen metsäinen ja parfyymimäinen tuoksu, joka tosin on mieto. Tehän tiedätte, etten ole lainkaan sen ystävä, että sy-alueen tuotteisiin lisätään hajustetta, sillä mielestäni se on täysin turhaa. Silti tavallaan ymmärrän miksi Inarilla on tuotteeseen päätetty se tuoksu lisätä, että sarjan tuoksumaailma pysyisi yhtenäisenä.

Tuotteen koostumus on ohutta emulsiota. Se on pakattu lasiseen painavaan pumppupulloon, kuten näin ylellisessä tuotteessa voikin odottaa. Emulsio tuntuu heti levittäessä ihastuttavan virkistävältä, mikä herättää mukavasti aamulla. Vaikka tuote ei jätä kiristävää tunnetta, niin ainakin minä tunnen selvästi ja näenkin sen napakoittavan vaikutuksen lähes heti. Tuote ei kiristä, mutta sy-alueen iho tuntuu selvästi napakammalta kuin ennen levitystä. Tuote ei kuitenkaan rullaudu meikin alla vaan päinvastoin se tekee hyvän pohjan, mihin meikki tarttuu hyvin kiinni. Kieltämättä, kun ikää on mittarissa enemmän, ihastuin välittömästi tuohon napakkuutta lisäävään ominaisuuteen, se saa yksinkertaisesti ihon näyttämään paremmalta. Toki illalla meikkiä pestessä vaikutus katoaa.


Rejuvenating Eye Creamin hinta on 109€/15ml. INARI Arctic Cosmeticsin tuotteita myy mm. *Jolie ja brändin oma verkkokauppa.

INCI:
Aqua***, Simmondsia Chinensis Seed Oil*, Glycerin*, Prunus Amygdalus Dulcis Oil*, Salix Nigra Bark Extract, Acacia Senegal Gum, Polyglyceryl-3 Stearate, Butyrospermum Parkii Butter*, Avena Sativa Kernel Oil*, Vaccinium Vitis-Idaea Seed Oil**, Ricinus Communis Seed Oil*, Zea Mays Starch, Behenyl Alcohol, Rhodiola Rosea Root Extract*, Sodium Hyaluronate, Vaccinium Myrtillus Leaf Extract**, Rubus Chamaemorus Fruit Extract**, Pinus Sylvestris Bark Extract**, Inonotus Obliquus Extract**, Schisandra Chinensis Fruit Extract, Humulus Lupulus Extract, Magnolia Officinalis Bark Extract, Helianthus Annuus Seed Oil*, Glyceryl Stearate Citrate, Helianthus Annuus Seed Cera, Hydrolyzed Rhizobian Gum, Rosmarinus Officinalis Leaf Extract, Tocopherol, Ethyl Ferulate, Xanthan Gum, Sodium Levulinate, Sodium Anisate, Lactic Acid, Ascorbyl Palmitate,  Glyceryl Caprate, Dextrin, Alcohol, Parfum

Onko Inari Arctic Beautyn tuotteet tuttuja? Millainen on sinusta hyvä silmänympärysvoide?



Maailman paras taatelikakku


Taatelikakku oli pienempänä herkkuani. Vähän isompana unohdin sen jouluherkkulistaltani, mutta viime vuosina olen löytänyt sen uudelleen. Hyvä taatelikakku on maultaan ja koostumukseltaan sellaista, että ensinäkemältä et ole varma, oletko syömässä suklaa -vai taatelikakkua. Hyvän taatelikakun maku on myös suklainen, ilman, että siihen lisää suklaata (tämänkin voi tehdä). Jos sinulla on jotain huonoja muistoja taatelikakusta, niin suosittelen kokeilemaan alla olevaa reseptiä, saatat muuttaa mielipiteesi. ;)


Alla olevasta reseptistä pyörii paljon variaatioita netissä, joten oikeastaan vain kokeilemalla löytää sen mieleisensä. Sen vain sanon, että voilla leivotulla ja margariinilla leivotulla taatelikakulla on eroa kuin yöllä ja päivällä, joten tässä vaiheessa ei kannata alkaa valita sitä "kevyempää" vaihtoehtoa. Sitä paitsi joulu on vain kerran vuodessa ja silloin saa herkutella. 

Taatelikakku

200 g kivettömiä taateleita
2 dl vettä
200 g voita
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 dl kuohukermaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
voita ja korppujauhoja vuoan voiteluun

Pilko pakattu taateli pieniksi paloiksi ja keitä pehmeäksi vedessä. Ota kattila pois levyltä ja lisää voi joukkoon. Sekoita kunnes voi on sulanut ja seos on tasaista.

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi valkoiseksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja kuohukerma. Sekoita ruokasooda jauhoihin ja kaada siivilän läpi taikinaan. Kaada taateli-voiseos joukkoon kahdessa osassa. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 

Kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan. Paista uunin alatasolla 175 °C n. 1 tunti. Kakun kypsyyttä voi kokeilla puutikulla. Kun tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on valmis. Kakun voi säilyttää jääkaapissa folioon käärittynä, jossa se säilyy mehevänä. Kakun voi myös pakastaa.

Taatelin makuista viikonlopun odotusta!


Viimeisimmät jutut!


Bongasin ystäväni Tiian blogista jo jokin aika sitten hauskan juttuaiheen, jonka tarkoituksena on kertoa viimeisimmät jutut. Näitä on ollut hauska lukea ja vihdoin itselläkin oli aikaa tarttua tuumasta toimeen. 

Viimeisin viesti: WhatsApp-viesti mieheltäni. Kyllä, olemme se pariskunta, joka viestittelee päivän aikana toisilleen kuulumisia. Viestien vaihto kävi kiivaana myöhässä olevasta bussista, jonka vuoksi melkein myöhästyin töistä.

Viimeisin ruoka: Kehtaanko edes sanoa? Aamupuuro ja soijamaitolatte. Kohta olisi kuitenkin tarkoitus siirtyä kanapastan pariin.



Viimeisin itku: Tästä on niin kauan, etten edes muista. Itken todella harvoin, mutta liikutun sitäkin useammin.

Viimeisin hermostuminen: Varmaan tänä aamuna, otan joka päivä kierrokset jostain. Olen koittanut tätä piirrettä hivenen poistaa itsestäni, sillä ei ole kovin tervettä käydä jatkuvasti asiasta kuin asiasta kierroksilla. Toisaalta en pitkän pohdinnan jälkeen pidä ominaisuutta itselleni kovinkaan kuormittavana. Se on vain persoonani, että vedän nollasta sataan kierrokset sekunnissa ja rauhoitun sitten. Voin hermostua toisten mielestä ihan pikkujutuistakin. Reilu viikko takaperin hermostuin siitä, että olin valinnut aivan väärät kengät jalkaan ja jouduin sitten liukastelemaan kolmen kilometrin matkan kotiin. En muista koska olisin ollut yhtä onnellinen kuin kotiinpäästyäni, ettei minulla ollut yksikään luu rikki ja pääkoppakin oli yhdessä osassa. 

Viimeisin ostos: Ruokakaupassa aamulla. Sorruin pariin valmiiseen mokkapalaan ja lisäksi ostin teetä, vaahtokarkkeja ja ruisleipää.

Viimeisin muutos sisustuksessa: Ostettiin kesällä miehen kanssa olkkariin uudet nojatuolit ja matto. Tänään sisustus muuttuu jälleen kuukaudeksi, kun koristelen joulukuusen. 

Viimeisin lukemani blogiteksti: Tietenkin Tiian tämä vastaava postaus. Lueskelin sen muistin virkistämiseksi uudestaan, kun kävin kopioimassa linkin siitä tähän juttuun. 

Viimeisin suunnitelma: Suunniteltiin miehen kanssa joulun aikatauluja ja siitä mitä muuta puuhaamme niinä hetkinä, kun olemme molemmat kotona. Joulu on molemmille se tärkein juttu ja sitä on kiva suunnitella yhdessä. 


Ei muuta kuin oikein hyvää tiistaita kaikille. Itselläni on edessä mukava viikonloppu, kun ystäväni saapuu yökylään ja vietämme perinteistä laatuaikaa näin joulun alla. Sitä ennen kuitenkin pari päivää töitä, mutta katse on jo viikonlopussa. 

Milloin hermostuit viimeksi?


Muistaakahan käydä osallistumassa Sensai-arvontaan, vielä tämä päivä aikaa! Osallistumisohjeet läydät täältä.






Kauneusbloggaajien joulukalenteri luukku 8: Joulunajan Sensai-suosikit ja arvonta

*) Sisältää mainoslinkkejä. Sensai The Silk EdT ja Total Lip Treatment PR-näytteitä, Highlighting Concealer oma

*Banneri: Laura Loukola

Mukavaa sunnuntaita ja joulukuun kahdeksatta päivää. Perinteinen kauneusbloggaajien joulukalenteri jatkuu tänään blogissani jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Eilinen luukku avautui Blinger shimmer blogissa, jossa on muuten mahtava arvonta menossa, joten kipin kapin sinne. Huomisen maanantain luukun voitte kurkata Virve Fredmanin blogista.

Olen puhunut paljon syksyn aikana siitä, miten paljon tarkemmaksi olen tullut käyttämäni kosmetiikan suhteen. Tämä on johtanut siihen, että olen joutunut jopa blogiini kehittelemään välillä muuta sisältöä, koska sellaisia kauneustuotteita joista olisin palanut halusta päästä kirjoittamaan, ei vaan ole tullut enää niin paljoa vastaan kuin ennen. Ei vaikka uusia tuotteita tulee jatkuvalla syötöllä markkinoille. En halua kirjoittaa tuotteesta vain siksi, että se on uusi vaan siinä pitää olla muutakin.


Kaiken keskellä olen kuitenkin pitänyt kiinni edelleen niistä vanhoista suosikeistani. Luulen, että aika monet pitkäaikaisemmat lukijat liittävät minut ja Sensain melko vahvastikin yhteen. Ei ole ollut vuosikausiin päivääkään, etten olisi jotain tuotetta Sensailta joko kasvoilleni, iholleni tai vartalolleni pistänyt. Meillä onkin rakkaussuhde, joka tuskin tulee päättymään. Ajattelin, että jaan teille kolme jouluajan suosikkituotettani ja tällä kertaa koko juttu todellakin kannattaa lukea loppuun. Sillä vastaamalla tätä postausta koskevaan kysymykseen, voit voittaa omaksesi Sensai-paketin, joka sisältää kaikki kolme suosikkituotettani.


Olen erittäin ronkeli puhtaiden tuoksujen suhteen, mutta yksi tuoksu on pitänyt pintansa siitä lähtien, kun se reilut neljä vuotta takaperin tuli kauppojen hyllyille. *Sensain EdT on yksi parhaista puhtaista tuoksuista. Käytän sitä myös paljon työpaikallani, johon en voi laittaa mitään liian voimakkaita tuoksuja. Syystä tai toisesta tykkään käyttää raikkaita tuoksuja myös kirpeinä pakkaspäivinä. Yleensä valitsen joko raikkaan tuoksun, joka vaan entuudestaan korostaa päivän raikasta ilmaa tai sitten jonkun täyteläisemmän, joka pehmentää sitä. Menen yleensä fiiliksen mukaan. Siinä missä Sensain The Silk EdP on täyteläisempi ja lämpimämpi, on tämä Eau de Toilette täysin saman tuoksuinen kuin Sensain peruslinjan ihonhoitotuotteet. Se tuoksuu Sensailta. 

Hämmentävää on se, että tuoksussa on monia voimakkaiksi ja helposti tunnistettaviksi lueteltavia tuoksunuotteja – kuten punapippuri, kielo ja myski. Jollain mystisellä tavalla tämä tuoksu onnistuu laskeutumaan iholleni niin, että minun on hyvin vaikea (aika tarkasta nenästäni huolimatta) erottaa tässä tiettyjä yksityiskohtia. Saan vain valtavan valloittavan ja ihmeellisen kokonaisvaikutelman, joka on ylellinen puhtaus. Se on ollut yksi käytetyimmistä tuoksuistani. Olen itseasiassa saanut yhden 50 ml:n pullon loppuun, jota voi pitää melkoisena suorituksena. EdT:n kesto ihollani on hyvät kuutisen tuntia. 

Jos minun pitäisi kuvailla tuoksua lyhyesti, sanoisin sen olevan pehmeä ja ylellisen puhdas. Siinä on jotain viehkeää, mutta silti helposti lähestyttävää. Minulle se on paras pehmeää puhtautta ilmaiseva tuoksu, mitä on koskaan tehty. Kun valitsen tuoksua kirpeäksi pakkaspäiväksi korostamaan sen raikkautta, ei mieleeni tule edes valita muuta kuin The Silk EdT.


Sensain *Total Lip Treatment on yksi brändin kulttituotteista, vaikka tästä näkee harvemmin juttuja missään. Luulen, että osa syy on varmasti se, että jos ihan rehellisiä ollaan, varmaan monikaan ei omista melkein sata euroa maksavaa huulituotetta. Kaikesta kuitenkin huokuu ylellisyys. Huulivoide on pakattu pumppupulloon, joka sisältää tuotetta 15 ml:ä. Se on ruhtinaallinen määrä. Pullo on seerumipullon kokoinen, joten mikään käsilaukkukoko se ei ole. Koostumus on ihastuttavan pehmeää – liukuu helposti huulilla ja antaa pitkäkestoista kosteutta. Tuntu on miellyttävä ja huulet tuntuvatkin pehmeiltä pitkään. Total Lip Treatment on väritöntä ja se jättää aavistuksen kiiltävän pinnan. Pehmeän koostumuksen vuoksi tuote sopii loistavasti talviaikaan huulipunan pohjustaksi. Varsinkin kun huulet ovat kuivemmat, niin Total Lip Treatment on loistotuote mattapunien alle pehmentämään huulia ja saaden siten huulipunan näyttämään paremmalta. Tuote on tuoksuton ja mauton. Asioita joita on helppo arvostaa huulille laitettavassa tuotteessa.


Sensain *Highlighting Concealeria olen ylistänyt blogissani useasti ja totuus on se, etten enää käytä muita peitevoiteita muuta kuin kokeilumielessä. Sen jälkeen palaan aina tähän, niin hyvä tämä on. Jos on löytänyt parhaan, niin miksi tyytyä toiseksi parhaaseen? 

Kun ikää on reilut 40 vuotta, niin silmänurkissa ja silmien alla alkaa olemaan naurujuonteinta, joihin ainakin minulla todella helposti vajoaa tuotteet päivän aikana, vaikka ne kiinnittäisi puuterilla. Liian paksut peitevoiteet saavat silmänalusihon näyttämään elottomalta, kuivalta, ryppyiseltä ja yksinkertaisesti vanhemmalta. Sensain Highlighting Concealer on peitevoiteen ja valokynän rakkauslapsi ja juuri siksi täydellinen ikääntyvän ihon peitevoide. Kynässä on leveä sivellinpää, millä on todella näppärä levittää tuote iholle. Peittää hyvin, mutta heijastaa myös aavistuksen valoa, joten ei tee ihosta liian mattaa vaan jättää sille lisäksi aavistuksen luonnollista heleyttä. Puuterilla kiinnitettynä pysyy koko päivän, eikä vajoa juonteisiin. 

Sensaita myy *Skincity, Sokos, Emotion ja Stockmann. Muut jälleenmyyjät löydät täältä.

ARVONTA:

Arvotaan yksi kosmetiikkapaketti joka sisältää: Sensai The Silk EdT, Total Lip Treatment ja Highlighting Concealer. Tuotepaketin sponsoroi Sensai.

Osallistut arvontaan jättämällä kommenttilaatikkoon vastauksen, jossa kerrot kuinka mones vuosi tämä on, kun Keyword: Love blogi osallistuu kauneusbloggaajien joulukalenteriin. Osallistumisaikaa on vain ti 10.12.2019 asti. Tämä siksi, että saisin voittajaan mahdollisimman nopeasti yhteyden ja paketti ehtisi vielä jouluksi perille. Voittajaan otan yhteyttä heti ke 11.12. sähköpostitse. Voit saada lisäarpoja tykkäämällä blogistani Instagramissa ja/tai Facebookissa. Ilmoitathan kommenttilaatikossa osallistutko yhdellä, kahdella vai kolmella arvalla.

Tietoturvakäytöntä kiristyi ja siten pyydän, että luette arvontaohjeet tälläkin kertaa aiempaa tarkemmin. Kaikki jotka eivät ole noudattaneet sääntöjä hylätään. 

*Saadakseni yhteyden voittajaan, arvontaan osallistuvan henkilön on jätettävä osallistumiskommenttiinsa sähköpostiosoitteensa.

*Arvontaan osallistuminen ja sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista. Voit halutessasi ottaa vapaaehtoisesti yhteyttä myös sähköpostitse hakusanarakkaus@gmail.com. Jos otat yhteyttä sähköpostitse, laita viestin otsikoksi JOULUARVONTA.

*Käytän sähköpostiosoitetta ainoastaan viestiäkseni arvonnan voittaneelle voitosta.

*Annathan osallistumiskommentissasi suostumuksesi siihen, että saan käyttää sähköpostiosoitettasi yllä mainitussa tarkoituksessa. Voit kirjoittaa kommenttiin: ”saat käyttää sähköpostiosoitettani arvontavoitosta tiedottamiseen”.

*Säilytän arvonnan yhteydessä jätettyjä sähköpostiosoitteita 15.01.2020 saakka, minkä jälkeen poistan arvontaan jätetyt kommentit kokonaisuudessaan Blogger-blogipohjasta ja sähköpostistani. Mikäli haluat peruuttaa suostumuksesi sähköpostiosoitteesi käyttöön, teet sen laittamalla kommentin: ”Peruutan suostumukseni” tämän saman postauksen kommenttilaatikkoon.

ONNEA ARVONTAAN!

Lopuksi vielä muut joulukalenterin luukut:

24. Yhteinen luukku 




Designed by FlexyCreatives