Keyword: Love

Tänään onkin vähän erilainen Top5 -postaus, nimittäin aiheena on lemppari suklaapatukkani. Yksi suosikki kuitenkin joukosta puuttuu. Sillä kun ostin patukoita tätä postausta varten (oli muuten mukava tehtävä, koska tiesin, että voisin hyvällä omalla tunnolla mussuttaa ne parempiin suihin kuvailun jälkeen), ei tietenkään ollut lähettyvillä saatavilla ehdotonta suosikkiani Brunbergin Vadelmatryffeliä. Koko kylästä ei ole taaskaan moneen kuukauteen saanut kyseistä tuotetta, mutta mies on hemmotellut minua ja aina silloin tällöin tuonut minulle niitä Pasilasta työmatkansa varrella olevasta K-kaupasta. Mutta jos totta puhutaan niin suklaaholistin ei ollut kovin vaikeaa päättää tilalle jotain muuta patukkaa. ^_^

Makuni on ehkä siitä jännä, että en niinkään välitä niistä ihan kaikista perinteisemmistä Fazerin patukoista Geishasta, Fazerinasta tai Fazerin Sinisestä, koska minusta niitä ei nautita patukoina vaan levyinä. :D

Panda Ahaa – Tässä ei ole kuin yksi vika, tämä on aivan naurettavan pienen kokoinen. En tiedä mille hiirelle tai superlaihduttajalle koko on mitoitettu, mutta itse en tule kuin vihaiseksi ja siksi näitä on ostettava aina kaksi kerralla. Tuotteessa on tiikeriraidoilla koristettu ohut suklaa, jossa on pehmeä suklaakuori. Sisältä löytyy makea ja hivenen hampaissa rapsahteleva toffeinen suklaasydän. Gluteeniton ja kananmunaton.

Fazer Da-Capo – On ollut myynnissä vuodesta 1916 asti, aika huikeaa. Se on ollut myös Fazerin ensimmäinen suklaapatukka. Hieman tummempaa suklaata oleva vienosti "punssin" makuinen suklaa on aikuiseen makuun. Tämä ei nuorempana ollut todellakaan suosikkini vaan olen kehitellyt tähän riippuvuuden vasta hieman vanhemmalla iällä. Saattaa sisältää vehnää. Kananmunaton.

Kinder Maxi – Törmäsin ensimmäisen kerran Kinderin patukoihin vuonna 1992, kun olin käymässä Ranskassa, ette usko miten silmäni alkoivat kiilumaan, kun näin nämä kaupan hyllyssä. Karkinhimonihan on ollut suvun ihan yleinen vitsi siitä lähtien, kun olin lapsi. Suomessahan tuohon aikaan ei ollut myynnissä kuin suklaamunia ja nämä tulivat hyllyille vasta monia monia vuosia myöhemmin. Muistan kuinka raahasin näitä matkalaukussa varmaan pari kiloa kotiin. Kinderin suklaa on koukuttavan hyvää ja makeaa. En ainakaan sisällysluettelosta löytänyt mitään miksi tämä ei sopisi gluteenitonta ruokavaliota noudattaville, mutta kannattaa varmistaa asia. Pandasta ja Fazerista poiketen Kinder ei harmillisesti ilmoita tätä asiaa selkeästi sivuillaan.

Fazer Fami – Tämä oli nuorempana inhokkini, mutta niin vaan se mieli on muuttunut tämänkin kanssa ajan saatossa. En ollut nuorempana pähkinän ystävä ja varmaan siksi tämä ei silloin makuhermojani kutkutellut. Fami tuli myyntiin 60-luvulla, joten voisi tätäkin kai klassikoksi kutsua. Patukassa on päällä tummaasuklaata ja sisällä hasselpähkinätryffelitäytettä. Maku on pehmeä ja todella makea. Tämä on niitä harvoja pieniä patukoita, että jopa minulle yksi riittää ja makeannälkä on takuulla tyydytetty.

Fazer Pätkis – Tämä on sitten vaarallista tavaraa. Kun syömisen aloittaa, sitä ei voi lopettaa. Jos vahingossa ostan vaikka viisi, niin se on aika varmaa, että ne on kaikki kerralla syöty. Minttutryffeli on yksinkertaisesti herkullista. Mintun makua ei ole minusta helppoa saada makeisiin tuotteisiin sopivan makuiseksi, koska äkkiä tulee hammastahnan syöntifiilis. Pätkiksen kanssa ei ole sitä pelkoa. Ikää on melkein saman verran kuin minulla, Pätkis on vuoden nuorempi. ;) Saattaa sisältää vehnää. Kananmunaton. 

Mikä on teidän suklaapatukkasuosikki?

Olen suklaaholisti. Syön suklaata joka päivä. Söin sitä silloinkin, kun laihdutin 17 kiloa. "Superdieettini" sisälsi neljä palaa Fazerin Sinistä joka päivä. Mitäpä sitä itseltään kieltämään maailman ihaninta asiaa, varsinkin kun ei se suklaa yksin lihota vaan se määrä, mitä sitä syöt. Myönnän, nykyään saattaa jäädä välistä päivä tai jopa kaksi ilman suklaata. Ulkomailla matkustaessa en syö suklaata ollenkaan. Koska siellä ei vaan osata tehdä suklaata, joka maistuisi suklaalle. Pitäähän sitä joku laaturaja olla. ;) Sitä en halua laskea paljon minulta menee vuodessa rahaa suklaaseen, varmasti paljon. 

Pääsiäisenä iskee yleensä himo Mignoneihin, mutta muina päivinä se Fazerin Sininen pitää pintansa. En niinkään tykkää mistään erikoisuuksista. Välillä kuitenkin kaipaan jotain muuta kuin sitä Sinistä ja silloin ostan Brunbergin Vadelmatryffelin. 

Brunbergin varmasti tunnetuin tuote on Suukot. Minä kutsun niitä kuitenkin kotioloissa neljän seinän sisällä joksikin ihan muuksi, siksi mitä ei enää saa ääneen mainita. Shh... On vaikea päästä eroon lapsena mieleen orientoituneesta nimestä ja opetella uusi. Nimestä ei tule itselleni edelleenkään mieleen mitään rasistista, kunhan se nyt vain oli karkin nimi. Vaikka kyllähän nykykielessä n-sanan käyttö on mielestäni herjaavaa. Mutta ettei tämä menisi ihan ihmisoikeusjutuksi niin palataan takaisin Vadelmatryffeliin.

Muistan kun vuosia sitten ystäväni S toi minulle näitä töihin kahvin kera nautittavaksi. Olin siihen asti täysin ohittanut tuotteen, sillä suklaaholistille tällainen suklaapatukka kokonsa puolesta tuo yleensä vain pahan mielen ja katseeni oli kaupassa keskittynyt aina isompiin "kaloihin". Ensimmäinen haukkaus patukasta ja se oli menoa. 

Vadelmatryffelistä erikoisen tekee se, että se on vähän kuin Fazerin Julia: marmeladia ja suklaata. Brunbergin patukka on kuitenkin suklaisempi, sillä siinä on pehmeä tryffelikerros, joka suorastaan vie marmeladiin yhdistettynä kielen mennessään. Lisäksi makeutta on sen verran, että jopa suklaaholisti saa tyydytyksensä yhdestä patukasta. Patukka on myös gluteeniton. 

Huono puoli on saatavuus. Näitä on yllättävän vaikea löytää mistään, jos löydät niin laatikko on usein tyhjä tai tuote loppunut hyllystä. Oman paikkakunnan Prismasta löytyy Moccatryffelipatukkaa, mutta ei tätä. Tähän asti patukoiden hommaaminen on ollut naurettavaa, mies on raahannut minulle niitä selkä vääränä työmatkansa varrelta Pasilan Aseman K-marketista. Pari viikkoa sitten päätin, että nyt saa riittää ja laitoin pienen vienon pyynnön lähikaupan sähköpostiin. Viime viikolla huomasin patukoiden tulleen kaupan valikoimiin. Tämä ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun lähikauppa on kuunnellut toiveitani mm. Kolmen kaverin jäätelöt ja munakoisot tulivat valikoimiin toivomuksestani. Joten kannattaa todellakin laittaa niitä toiveita siihen lähimpään kauppaan, jos jotain tekee mieli.

Pääsin viime viikolla kiittämään kauppiasta asiasta ihan kasvotusten. Hyvin oli kulma patukoiden myynti lähtenyt vetämään, mutta senhän minä tiesinkin, että niin tulee käymään. Sen verran faneja tuntuu näillä patukoilla olevan. Kauppa onkin tällä hetkellä ainoa, joka tässä kaupungissa Vadelmatryffeliä myy. Nyt pelkään vain sitä, että sana patukoista kiirii ja seuraavalla kauppareissulla minua odottaa hyllyssä tyhjä kolo.

Muita Vadelmatryffeli-faneja?