Kesäloma vetelee viimeisiään. On ollut paras loma aikoihin. Syksy on ollut lämmin, luonto näyttää lokakuussa siltä, miltä se on yleensä näyttänyt syyskuussa. Sopii hyvin, en kaipaa lokakuun sateita, kuollutta luontoa tai pimeyttä. Se, että puissa on vieläkin lehtiä, tuo kummasti pirteyttä päiviin.
Olimme puolisoni kanssa syyskuun lopussa kaksi viikkoa reissussa ja blogin lukijat kyllä tietävät missä. ^_^ En ole matkailija joka etsii aina uusia paikkoja vaan haluan löytää jokaisella matkallani samasta paikasta jotain uutta. Vaikka olen käynyt Rodoksella nyt kymmenen kertaa, jokainen kerta löydän jotain uutta. Saari yllättää joka kerta. Se vaatii vain sen, että osaa katsoa ja etsiä. Tälläkin kertaa tuli kuljettua lukemattomia kujia, joissa en ennen ollut kävellyt. Havannoitua yksityiskohtia, jotka olivat aiemmin menneet ohi. Yksityisellä päivän kestävällä saarikierroksella opimme paikasta taas valtavasti lisää. En jaksa koskaan lakata ihmettelemästä saarelaisten ystävällisyyttä. Tämä on saanut minut ymmärtämään, miten pintaraapaisun paikoista voi saada päivän, muutaman päivän tai viikon kokemuksen aikana.
Rodos on minulle muutakin kuin aurinkopedit ja ranta. En ole ottanut kohta kymmeneen vuoteen aurinkoa, joten se ei ole Rodoksessa se juttu, jonka vuoksi sinne palaan. Lämmin ilma ja aurinko tietenkin ovat plussaa. Oli ihana jatkaa kesää vielä syyskuussa. Ensimmäisellä viikolla oli makuuni vähän turhankin kuuma, kun mittari kipusi varjossa useana päivänä +35°C. Onneksi viimeiset lomapäivät olivat maltillisempia – vain +28°C varjossa, jolloin kävelystäkin sai enemmän irti.
Tuttuun tapaan tuli kierreltyä myös paljon museoita, jotka ovat lempipaikkojani. Nyky- ja Modernintaiteen museoissa näyttelyt vaihtuvat peruskokoelman lisäksi parikin kertaa vuodessa, joten joka vuosi niissäkin on uutta mielenkiintoista nähtävää.
Vaikka olen ollut pari päivää kotona, aivot ovat edelleen matkalla. Sääntö-Suomi, jossa ihmiset kyttäävät tarkasti toisten tekemisiä, tuntuu vapaamman Kreikan jälkeen hivenen kalsealta. Tuntuu, että täällä ihmiset kävelevätkin nopeammin. Kiire, se näkyy kaikkialla. Näköjään mitä pidempi matka, sen kauemmin kestää totuttautuminen omaan arkeen, mutta eikököhän se tästä pikku hiljaa. Tämä matka opetti minut ottamaan rennommin. Päätin, että en enää suostu kiireeseen vaan koitan saada loman rennompaa mielen mentaliteettia mukaan myös arkeeni. Se tekee yksinkertaisesti hyvää aivoille.
Jos kiinnostaa, lisää kuvia matkasta löydät Instagramista @keywordlove1 profiilin kohokohdista painamalla Rodos-kuvaketta.
Miten sinun syksysi on lähtenyt käyntiin? Syyslomasuunnitelmia?
