Kesäloma vetelee viimeisiään. On ollut paras loma aikoihin. Syksy on ollut lämmin, luonto näyttää lokakuussa siltä, miltä se on yleensä näyttänyt syyskuussa. Sopii hyvin, en kaipaa lokakuun sateita, kuollutta luontoa tai pimeyttä. Se, että puissa on vieläkin lehtiä, tuo kummasti pirteyttä päiviin.
Olimme puolisoni kanssa syyskuun lopussa kaksi viikkoa reissussa ja blogin lukijat kyllä tietävät missä. ^_^ En ole matkailija joka etsii aina uusia paikkoja vaan haluan löytää jokaisella matkallani samasta paikasta jotain uutta. Vaikka olen käynyt Rodoksella nyt kymmenen kertaa, jokainen kerta löydän jotain uutta. Saari yllättää joka kerta. Se vaatii vain sen, että osaa katsoa ja etsiä. Tälläkin kertaa tuli kuljettua lukemattomia kujia, joissa en ennen ollut kävellyt. Havannoitua yksityiskohtia, jotka olivat aiemmin menneet ohi. Yksityisellä päivän kestävällä saarikierroksella opimme paikasta taas valtavasti lisää. En jaksa koskaan lakata ihmettelemästä saarelaisten ystävällisyyttä. Tämä on saanut minut ymmärtämään, miten pintaraapaisun paikoista voi saada päivän, muutaman päivän tai viikon kokemuksen aikana.
Rodos on minulle muutakin kuin aurinkopedit ja ranta. En ole ottanut kohta kymmeneen vuoteen aurinkoa, joten se ei ole Rodoksessa se juttu, jonka vuoksi sinne palaan. Lämmin ilma ja aurinko tietenkin ovat plussaa. Oli ihana jatkaa kesää vielä syyskuussa. Ensimmäisellä viikolla oli makuuni vähän turhankin kuuma, kun mittari kipusi varjossa useana päivänä +35°C. Onneksi viimeiset lomapäivät olivat maltillisempia – vain +28°C varjossa, jolloin kävelystäkin sai enemmän irti.
Tuttuun tapaan tuli kierreltyä myös paljon museoita, jotka ovat lempipaikkojani. Nyky- ja Modernintaiteen museoissa näyttelyt vaihtuvat peruskokoelman lisäksi parikin kertaa vuodessa, joten joka vuosi niissäkin on uutta mielenkiintoista nähtävää.
Vaikka olen ollut pari päivää kotona, aivot ovat edelleen matkalla. Sääntö-Suomi, jossa ihmiset kyttäävät tarkasti toisten tekemisiä, tuntuu vapaamman Kreikan jälkeen hivenen kalsealta. Tuntuu, että täällä ihmiset kävelevätkin nopeammin. Kiire, se näkyy kaikkialla. Näköjään mitä pidempi matka, sen kauemmin kestää totuttautuminen omaan arkeen, mutta eikököhän se tästä pikku hiljaa. Tämä matka opetti minut ottamaan rennommin. Päätin, että en enää suostu kiireeseen vaan koitan saada loman rennompaa mielen mentaliteettia mukaan myös arkeeni. Se tekee yksinkertaisesti hyvää aivoille.
Jos kiinnostaa, lisää kuvia matkasta löydät Instagramista @keywordlove1 profiilin kohokohdista painamalla Rodos-kuvaketta.
Miten sinun syksysi on lähtenyt käyntiin? Syyslomasuunnitelmia?
Rodos on kyllä kiva paikka - tosin olen vain kerran käynyt ja varmaan missannutkin paljon.
VastaaPoistaMitäpä sitä hyvää lomapaikkaa vaihtamaan, ei ainakaan tarvitse opetella kaikkea uudelleen ja etsiä esim. hyviä ruokapaikkoja (majoituksesta puhumattakaan). Minullakin näitä paikkoja on paljon, mm. E-Afrikka ja Rooma. Tuttuakin tutumpia, mutta aina löytyy jotakin uutta.
Se on mainettaan parempi. Niin paljon muutakin kuin turistirysä, miksi moni sen mieltää. Rodoslaisten ystävällisyys on ihan omaa luokkaansa. Se on myös turvallinen paikka, turvallisempi kuin tää mun pikku kaupunki, jossa joutuu iltaisin kävellessä nykyään katselee jo ympärilleen, kun tulee yksin kotiin.
PoistaRoomassa haluaisin käydä, samoin Firenzessä. Lisäksi Italiassa kiehtoisi myös Gardajärven pohjoisosa. 😊
Rodokselle olisi kyllä kiva joskus päästä :) Mäkin olen vähän sellainen, että kaipaan takaisin niihin paikkoihin, joissa olen käynyt jo aiemmin. Toki mieluusti matkustan (tai matkustaisin, jos tilaisuus tulisi) johonkin uuteenkin kohteeseen, mutta itselleni esimerkiksi Lontoo on sellainen kaupunki, jonne voisin palata aina vaan uudestaan ja uudestaan.
VastaaPoistaIhania matkakuvia, niitä on ollut kiva katsella myös IG:n puolella ♥
Mä olen ehdottomasti palaaja, en uuden etsijä. Jus puhuttiin kesällä mun parhaan ystävän kanssa, et tekis mieli uusia meidän kielikurssimatka ja lähteä käymään Bournemouthissa ja verestää muistoja. 😆
PoistaKiva jos oot tykännyt matkakuvista. Jotenkin onnistuin storieseja päivittään päivittäin, kun oli mieltä virkeänä pitäviä maisemia. Tää oma arki ei ikinä tunne siltä, et jaksaisin tästä mitään jakaa, kun mitään ei tapahdu. 😅
Minà tulin kanssa just Rodokselta, ihanaa palata sinne koronan ja muiden viivàstyttàvien ikàvien asioiden jàlkeen. Olimme mieheni kanssa siellà kolmatta kertaa, rakastamme kaikkia Kreikan saaria, mutta nàin syksyllà Italiasta on oikeastaan vain Rodokselle lentoja. Palasimme samaan paikkaan kuin viimeksi, sama huoneisto, sama skootterin vuokraaja, samoja rantoja ja samoja tavernoja, silloin kun ei ole aikaa suunnitella on vanhaan ja tuttuun helppo palata. Jos vaan olisi enemmàn aikaa niin voisi kàydà sekà uusilla ettà vanhoilla paikoilla. Tervetuloa vaan Italiaan <3 Anne
VastaaPoistaMielenkiintoinen tieto, että syksyllä Italiasta on vain Rodokselle lentoja Kreikan saarista. Olenkin ihmetellyt, kun kahdella vikalla syyskuun reissulla italiaa tulee kuultua saarella paljon. Syykin selvisi. 😄
PoistaMä olen lapsesta asti haaveillut, et pääsisin Gardajärvelle. Muistan kun näin siitä ekaa kertaa lapsena kuvia ja mulle tuli tosi vahva tunne, että olen ollut siellä joskus. Tää on tosi randomia, vaikka olen tästä blogissa tainnut puhuakin, että mä uskon edellisiin elämiin. Omassa elämässä tapahtunut tosi paljon asioita, jonka vuoksi tähän uskon. Haluaisin käydä, et saisin vahvistuksen sille, että olen ollut siellä joskus toisessa elämässä.
Tällä hetkellä on vain niin rajoitetut lomat, mut olisi ihanaa, kun olisi mahdollista tehdä kaksi reissua vuodessa. Voisi toisella kertaa mennä johonkin uuteen paikkaan ja toisella palata aina Rodokselle. 😅