23.7.2018

Hellepäivän ihonhoito


Olen aivan varma, että monet teistä ovat pohtineet, miksi olen kirjoittanut viime aikoina todella vähän ihonhoitojuttuja, syy näkyy yllä. Siinä ovat kaikki kuusi tuotetta, joita olen käyttänyt kohta kaksi kuukautta putkeen. Niistä ei ole pahemmin kirjoitettavaa. Onneksi minulla sentään on luonnoksia useista testatuista tuotteista, joista en ole vielä ehtinyt kirjoitella. Olen pihistellyt niiden julkaisua, koska vähän epäilen, että jos tämä hellekausi jatkuu, tulen tuskin ennen syksyä laittamaan kasvoilleni mitään tämän kummempaa. Joten yritän, että niistä riittäisi syksyn alkuunkin julkaistavaa. 

Jotenkin osaan nyt samaistua heihin, jotka omaavat normaalin ihon. Sen että ihonhoitoon ei välttämättä halua panostaa niin monivaiheisesti. Joka kesä tajuan myös sen, kuinka haastavaa on hoitaa pintakuivaa sekaihoa, jollainen minulla talvisin. Toista se on nyt, kun ihoni on lähes normaali. Lämmin ilman ja kosteus tekevät sen, että ihoni normalisoituu. Hormoninäppyjä edelleen ilmestyy pari, mutta siinä se. Iho näyttää siltä kuin se oli pumpattu täyteen kosteutta, vaikka sellaisia tuotteita on nyt paljon vähemmän käytössä kuin talvella. Yksi syy rakastaa kesää ehkä vielä hivenen enemmän. 

Hellepäivinä meikkikin on usein minimissään, yleensä laitan vain vähän peitevoidetta, huulikiiltoa tai huulipunaa, sekä kiinnitän kulmat värillisellä vahalla. Aurinkopuuteri on myös yllättävän kovassa käytössä. Jos pitää tehdä meikkipohja, se on jotain kevyttä, joko CC- tai BB-voidetta tai hyvin ohutta meikkivoidetta. Suomessa on vielä pienessä kaupungissa puhdas ilma, joten puhdistustuotteilta ei kovin paljoa vaadita. Toki jos teen meikkipohjan, lisään usein rutiiniin myös puhdistusvoiteen- tai öljyn. Näiden kuuden tuotteen lisäksi, käytössäni on toisinaan puhdistava savinaamio, kangasnaamioita sekä mekaaninen kuorinta. Otan kaiken irti siitä, että näin kesällä iholleni tuntuu juuri mekaaninen kuorinta sopivan loistavasti, kun taas talvella iho ei tahdo kestää sitä lainkaan. Esim. talviajan suosikkituotettani yönaamiota en ole käyttänyt kertaakaan. Muita tuotteita vaihtelen mieleni mukaan, mutta Kiehl´sin putsari, Bioeffectin seerumi ja Bioderman misellivesi ovat sellaisia, jotka ovat olleet koko ajan samoja. 

*Sensai, Bioeffect ja Guinot PR-näytteitä saatu blogin kautta, muut omia.


Hellepäivän ihonhoitorutiinini alkaa misellivedellä, jolla pyyhkäisen kasvot aamuisin. Tämä on ehdoton, sillä yöllä nukkuessa hikoilee usein ja kasvot on saatava aamulla puhtaaksi ja raikkaaksi. Bioderman Sensibio H2O Misellivesi on tähän tehtävään täydellinen. 

Tämän jälkeen suihkautan kasvoilleni vielä virkistykseksi ja kevyeksi kosteuttajaksi kosteussuihketta. Tällä hetkellä käytössäni on Elizabeth Ardenin ihanan virkistävä 8 Hour Miracle Hydrating Mist. Käytän tätä myös meikin päällä, koska suihke on täydellisen hienojakoinen. 

Tämän jälkeen vuorossa on C-vitamiinia sisältävä seerumi. Olen vaihdellut näitä kesän aikana, mutta ehto on se, että seerumin on sisällettävä juuri C-vitamiinia. Tällä hetkellä käytössäni on pehmeän maitomainen Guinotin Newhite Vitamin C Brightening Serum*, joka on pitänyt ihoni kirkkaana. Toimii myös meikin alla loistavasti. 

Lopuksi päälle vielä aurinkosuoja vähintään SPF 30 tai 50. Olen käyttänyt Sensain Silky Bronze -aurinkosuojaa* aiemminkin ja ei voi sanoa kuin, että tämä on maailman paras aurinkosuoja kasvoille. Ei jätä ihoa valkoiseksi, itseasiassa koostumuksesta en ikinä voisi arvata, että tässä on suojakerroin SPF 50. Helteillä ei todellakaan halua, että kasvojen iho tuntuu yhtään lähmäiseltä, kun muutenkin kasvot kiiltävät hikoilun vuoksi helpommin. 

Illalla on vuorossa sitten kevyt kaksoispuhdistus. Aloitan putsaamisen misellivedellä. Tämän jälkeen siirryn Kiehl'sin monivuotiseen suosikkiini Ultra Facial Cleanseriinjoka on tehokas mutta hellävarainen tuoksuton puhdistaja. Kuivaan kasvot, jos tuntuvat kiristäviltä, suihkautan päälle kosteussuihketta, mutta sellaisia iltoja ei ole montaa ollut. Tämän jälkeen lisään pari tippaa Bioeffectin EGF seerumia*, josta kirjoittelin aiemmin täällä. Olen totaalisen hurahtanut tähän ja olen vakuuttunut siitä, että kesän lisäksi tämä on se toinen syy, miksi ihoni on nyt hyvässä kunnossa ja kimmoisa. Tämä on ihan uskomattoman riittoisaa, sillä pullon pitäisi kestää kolme kuukautta päivittäisessä käytössä. Itselläni ei ehkä ihan niin pitkään riitä, sillä minulla on isot kasvot, eikä kaksi tippaa riitä vaan joudun laittamaan kolme. Silti reilusti yli pari kuukautta tämä minullakin kestää. Panikoin jo pari viikkoa sitten, että tämähän loppuu kohta ja ostin kaappiin jemmapullon, koska en voi enää kuvitellakaan olevani ilman tätä. Käytän muuten tätä aamuin ja illoin silmänympärysiholle, koska C-vitamiinituotteita pitää varoa sinne laittamasta. 

Kieltämättä varsinkin iltaisin olen ihmeissäni siitä, miten helpolla pääsen, ei muuta kuin puhdistus ja yksi tuote ja ei kun nukkumaan. Samalla myönnän, että salaa kaipaan sitä talvista monivaiheista rutiinia. Ei tässä ikuisuutta enää ole, kun meitä alkaa lämmittämään joku muu patteri kuin aurinko ja sen jälkeen kasvot kuivuvat taas korpuksi. Joten mennään nyt tosi rennolla otteella, kun se kerta on mahdollista.


Miten hoidatte ihoa helteellä? Mitä tuotetta ilman ette voisi olla?

*Sensai, Guinot ja Bioeffect PR-näytteitä saatu blogin kautta, muut omia.



22.7.2018

Terveisiä paratiisista


Kun viettää muutaman päivän "maalla", sitä jotenkin ymmärtää vielä selkeämmin kuin tässä kaupungissa kierrellessä, kuinka kaunis Suomen kesä on. Onhan kaupungissakin kaunista, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen, kun pääsee luonnon keskelle. Ihan mihin tahansa katsotkin, kaikki on kuin maalauksessa täydellisen epätäydellistä. Välillä on niin kaunista, että se melkein sattuu. Tästä on hyvä ammentaa energiaa, kun syksyn pimeys iskee päälle.

Itselläni oli todella ihana lomailu kotikaupungissani Mänttä-Vilppulassa. Oli mahtavaa lojua ystävän kanssa pari päivää tekemättä yhtään mitään järkevää. Reittimme kulki lähinnä sauna, palju, järvi, grilli, soutuvene linjalla. Suppailuakin testasin, oli yllättävän tasapainoa vaativaa. Illan lopuksi pakenimme hyttysiä auringon kyllästämään mökkiin. Hyttysiä oikeastaan oli siedettävästi, sain vain pari pistoa ja nekin yön aikana, mutta paarmat olivat sen sijaan ärhäkällä päällä ja poistuin paikalta lopulta kolmen pureman kera. Ne ovat kuitenkin hyvin parantuneet, kiitos pihkaseerumin. Se on oikeasti ihmeainetta, laski ystävänikin paarman pureman aiheuttaman ilkeän näköisen patin ihan hetkessä. Laittelin sitä pari päivää, eikä puremia tarvinnut raapia, koska niitä ei kutissut lainkaan. En taida kulkea kesällä enää mihinkään ilman sitä. 

Tuntuu, että tämä kesä on jatkunut ikuisuuden, silti on vielä oikeastaan melkein kuukausi ennen kuin varsinainen kesä alkaa, kun mieheni jää kesälomalle. Kesälomareissukin on vielä tiedossa, joten tämä kesä ei ihan heti ole ohi. 





Miten teidän viikko on sujunut? Alkaako helteet jo riittää?





17.7.2018

Yökylässä


Tänään tapahtuu jotain sellaista, mitä olen odottanut toukokuusta asti. Lähden yökylään, enkä vain yhdeksi vaan kahdeksi yöksi. Mikä tästä nyt sitten tekee niin erikoista, on se, että vietän koko tuon ajan parhaan ystäväni kanssa kahdestaan. Ei puolisoita, ei lapsia, ei muita kavereita tai tuttuja vain me kaksi. Viime kerrasta on kulunut ihan tuhottaman pitkä aika, olemme olleet näin kahdestaan viimeksi teini-ikäisinä, kun meillä oli tapana viettää kesäisin pari yötä saaressa telttailen. Sen jälkeen tällaiseen luksukseen ei ole sittemmin tullut mahdollisuutta, vaikka puhetta on ollut useinkin, mutta nyt vihdoinkin. Mieheni saa myös laatuaikaa kotona kotona yksikseen kritiikkien ja runokokoelman viimeistelyn merkeissä. Se on harvinainen tilanne, koska olen niin usein kotona. 

Tällä kertaa emme kuitenkaan lähde ystäväni kanssa telttailemaan vaan vietämme aikaamme "aikuismaisesti" mukavuuksien äärellä mökillä. Pysähdyn usein miettämään sitä tosiasiaa, että olemme tunteneet parhaan ystäväni kanssa jo 33 vuotta. Olin kahdeksan vuotias, kun tutuistuin häneen ensimmäisen kerran. Itseasiassa meidän mummot tunsivat toisensa, joten esittely tapahtui heidän kauttaan. Voisi kai sanoa, että olimme ensimmäisestä tapaamisesta asti kuin paita ja peppu. Vietimme todella paljon aikaa lapsuudessa ja teini-iässä kahdestaan. Harvinaista kyllä, vaikka vietimme toistemme kanssa aikaa miltein päivittäin, emme ole riidelleet kuin kerran ja sekin oli lapsena typerä väittely koiraroduista. Pidimme mykkäkoulua pari viikkoa, jonka jälkeen totesimme, että olimme olleet molemmat väärässä. Nykyään tämä riita olisi päättynyt heti, kiitos Googlen. :D Jaksamme nauraa tälle asialle yhä uudestaan. Olemme kokeneet yhdessä myös yliluonnollisen tapahtuman, jota en pysty selittämään vielä tänäkään päivänä. Siitä kerroin tässä postauksessa

Nuoruuden jälkeen opiskelut veivät molemmat eri paikkakunnille, mutta ystävyys on pysynyt. Emme näe nykyään kuin pari kertaa vuodessa, mutta joka kerran jutut jatkuvat siitä, mihin ne viimeksi jäivät. Kun olet tuntenut jonkun melkein koko ikäsi, on yhdessä oleminen helppoa, koska tunnet toisen niin hyvin ja olet kulkenut hänen kanssaan pitkän matkan. Nähnyt hänet hyvinä ja huonoina hetkinä. Muistan miten jo lapsina makasimme kesäisin ulkona tai rannalla viltin päällä rinnakkain molempien lukiessa omia kirjojaan täyden hiljaisuuden vallitessa tuntikausia. Otin kirjan mukaan, joten ehkäpä uusimme tämän tulevina päivinä.

Tämän pienen irtioton vuoksi seuraava postaus ilmestyy poikkeuksellisesti vasta sunnuntaina, mutta Instagramiin päivittelen varmasti jotain. Oikein ihanaa helteistä viikkoa!

Koska olit viimeksi yökylässä?