22.4.2018

Yksi vanupuikko kerrallaan




Kirjoittelin teille jokin aika sitten hammastikuista joita rakastan, mutta joiden aiheuttama muovijäte ärsyttää. 

En ole koskaan ollut luontoasioissa paasaaja-tyyppiä, enkä sellaiseksi ala. Minulla ei ole kosmetiikkapinoineni vara tuomita ketään. Uskon siihen, että jokainen joka edes yrittää tehdä pienenkin ekoteon, auttaa osaltaan. 

Olen aikuisiällä usein miettinyt omaa lapsuuttani ja vasta nyt myöhemmin tajunnut miten ekologisessa ympäristössä lopulta kasvoin. Tämä johtui paljon siitä, että elin 20-luvun alussa syntyneen mummoni kanssa. En tule ekologisuudessa pääsemään ikinä mummoni tasoisiin suorituksiin, mutta yritän pienillä teoilla tehdä kuitenkin jotain. Kiitos mummoni olin kangaskassi-ihminen jo 80-luvulla ennen kuin siitä tuli muodikasta. En tajunnut sitä silloin, että tuolloin mummoni oli vanhoilla tavoillaan edelläkävijä. Meillä mentiin kotona kauppaan aina kangaskassien kanssa, muistan, että mummoa harmitti, jos hän joutui ostamaan muovikassin. Tuohon maailman aikaan muovikassit olivat vieläkin tuhoisampia kuin tänä päivänä, ne olivat niin kovaa materiaalia, että niitä pystyi pesämään ja käyttämään aina vain uudestaan ja uudestaan, niin kuin kotonani tehtiin, jos muovikassi jouduttiin ostamaan. Muistan vieläkin miten olimme outolintuja, kun kaivoimme kassalla omat kassimme esiin. 

Minulla ei ollut lapsena koskaan kasoittain vaatteita, vain sen verran kuin tarvitsin. Niitä oli niin vähän, että pesupäivät piti miettiä tarkkaan etukäteen, että vaatteet riittivät siihen asti. Minun tapauksessani tämä vähyys ei johtunut rahasta vaan ihan periaatteesta, ostettiin vain mitä tarvittiin. Yläasteella minulla oli tasan kahdet farkut, kun toiset olivat likaiset, olivat toiset jalassa. Koitan koko ajan vaateasiassa päästä tuohon lapsuuteni tilanteeseen, mutta en ole vielä ihan onnistunut siinä, vaikka olen pystynyt aika hyvin minimoimaan vaatevarastoni. Jos vaatteet hajosivat, ne paikattiin, eikä todellakaan ostettu heti uusia tilalle. Mummo ompeli minulle moniin koulun kevätjuhliin mekon, muistan, että oli juhlahetki, kun pääsin kangaskauppaan valitsemaan siihen käytettävän kankaan. 

Kotonani oli oma kaivo eikä kunnallista vesijohtoverkostoa, joten meillä ei todellakaan käynyt pyykkikone päivittäin, koska kaivosta olisi voinut käydä vesi vähiin. Kuivat kesät ja kovat pakkastalvet olivat pahimpia. Pikkupyykkiä pestiin käsin ja pesukone pyöri ehkä kerran viikossa tai kahdessa. Astianpesukonetta ei ollut. Suihkussa piti käydä harkiten, hana laitettiin siksi aikaa kiinni, kun shampoota hierottiin hiuksiin tai muuta pesua suoritettiin. Kesät olivat juhlaa, kun pystyi käydä vaikka joka ilta uimassa järvessä. Mummollani ei ollut ajokorttia eikä autoa, tämä on asia joka meitä kangaskassien lisäksi yhdistää. Neljän kilometrin matka keskustaan taittui polkypyörällä. Opin jo lapsena siihen, että jos johonkin tarvitsee päästä, se tehdään joko kävellen tai pyörällä, auton kyytiin pääsy 1-2 luokan taksimatkoja lukuunottamatta oli harvinaisempaa herkkua. 


Lapsuudessani jopa pienissä kaupoissa oli omat liha- ja kalatiskinsä. Nykyäänhän melkein kaikista pienistä kaupoista on tuollaiset tiskit hävinneet ja niitä löytyy enää isoista marketeista. Sen sijaan muoviin pakatut valmisteet ovat täyttäneet hyllyt. Tämä on asia jota surkuttelen. Yksi juhlahetkiä oli tilata tiskiltä Gotleria 300g:aa, en tiedä montako kertaa tuon tein, mutta monta. Tässäkin on ihmiskunta omassa ahneudessaan ottanut takapakkia, koska tuottavuussyistä tuoretiskit ovat poistuneet pienimmistä kaupoista. Itsehän kuulun koulukuntaan, jonka unelmamaailmassa olisi jokaisessa kylässä/kaupungissa oma pieni leipomo, lihakauppa, maitotuotteita myyvä puoti sekä juureksia ja hedelmiä yms. myyvä kauppa saman kadun varrella. Niistä voisi jokaisesta käydä iloisesti ostamassa tuoreena haluamansa. En suoraan sanottuna välitä isoista marketeista lainkaan.

Sähkön kanssa pihiksi opin jo lapsena. Meillä ei palanut valo kuin vain siinä huoneessa jossa olimme.  Televisio oli päällä vain silloin, kun sitä katsottiin. Edelleen pidän valoa päällä vain siinä huoneessa missä olen, muut ovat aina pimeänä. Monet varmaan miettivät, että kun sen valon sytyttää uudestaan, kun menee huoneeseen, vie enemmän sähköä. Ei vie. Ainoastaan vanhat loisteputkivalaisimet vievät sytytellessä ja sammutellessa enemmän sähköä. Uudet voi sammuttaa, jos huoneesta on pois vähintään 10 minuuttia. Joten jos on iso perhe ja vilkas liikenne niin loisteputkilamppua ei kannata edes sammuttaa.  Nykyajan lamput ovat todella paljon kehittyneempiä kuin 80-90-luvun, mutta jotenkin koen silti turhaksi pitää valoja päällä ympäri kämppää huoneissa joissa ei ole ketään.

Mitä enemmän olen nyt aikuisena ajatellut omaa lapsuuttani, sitä enemmän osaan arvostaa sitä. Sain kokea tietyllä tapaa sellaisen lapsuuden minkä suuret ikäluokat (eli mummoni lapset) kokivat, mutta heidän aikaansa kehittyneemmässä hyvinvointiyhteiskunnassa. Koen olevani tietyllä tapaa etuoikeutettu, koska nykymaailma on niin erilainen. 


Pitkäksi venähtäneen alustuksen jälkeen niihin pieniin tekoihin. Kuten aiemmin kerroin ne silikoniset hammastikkuni ovat syntini, joka ärsyttää minua. Jo se, että tiedostaa, että joku ei ole järkevää, on minusta asia, joka on monessa asiassa iso alku. Toivon, että tekniikka menee eteenpäin ja noihinkin löydettäisiin jokin muu materiaali, joka toimisi yhtä hyvin. 

Pari päivää sitten minua ilahdutti kovasti uutinen, jonka mukaan Britannia aikoo kieltää muoviset kertakäyttöpillit ja vanupuikot. Toivottavasti tämä leviää muuallekin. Suomenkin kauppoihin on viime aikoina ilmestynyt mm. Johnson'silta vanupuikkoja, jotka on valmistettu 100% paperista. Muiltakin brändeiltä olen näitä muovittomia bongaillut. Joten uudistus on selkeästi tuloillaan. Toivon, että pian on se päivä kun muovivartiset häviävät valikoimista kokonaan. Tässä tuotteessa toisin kuin hammastikussa tuo muoviosa ei vaikuta millään tavalla parantavasti tuotteen käyttökokemukseen. Meistä jokainen voi tehdä pienen ekoteon yksi vanupuikko kerrallaan. 

Mikä on teidän ekoteko?




36 kommenttia:

  1. Hyviä pohdintoja! Oma pieni ekotekoni olkoon vaikka se etten ole vuosiin ostanut talouspaperia ja myös alumiinifolion käyttäminen keittiössäni on minimissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat tosi hyviä ja loistavia arjen pieniä tekoja jotka ovat aina hyviä! Ihanaa sunnuntaita F! <3

      Poista
  2. Kivaa ja nostalgista luettavaa ja johon pystyy samaistumaan. Ennen ei ollut kyllä tätä nykyajan kerskakulutusta, eikä vaatteitakaan todella tarvinut olla niin paljon. Vaatteet edustivat enemmän itse vaatetta, kuin erilaisia statuksia.

    Luinkin tuon jutun noista vanupuikoista ja Johnson onkin tässä jo edellä. Samat vanupuikot löytyy kotoa.

    Ihanaa päivää Jonna ja terkkuja Tallinnasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja vaikka esim. omassa nuoruudessani vaatteilla oli status, se ei tarkoittanut silti sitä, että niitä tarvitsi olla monia kappaleita. Nykyisin enemmän, enemmän, enemmän, enemmän... Mutta joo oma syntini ovat kosmetiikkaromuni.

      Ihanaa päivää Tiia! <3 Ai siellä paistaa aurinko? Täällä on ihan pilvistä. :/

      Poista
  3. Toivoisin tosiaan että nämä ekologisemmat vaihtoehdot olisivat halvempia kuin nämä luonnontuhoajat, sillä silloinhan jokainen ostaisi niitä lähes puolivahingossa jo pelkän hinnan takia. Mullakin oli lapsena aina se, että vaatteita on vain sen verran kun tarvittiin ja nyt olen lipsunut siitä aikalailla. Olen kyllä innostunut facebook -kirppareista ja sieltä on löytynyt erittäin hyviä löytöjä halvemmalla että kierrätettyinä. Täällä Hämeenlinnassa pesen pyykkiä ehkä 1-2 kertaa kahdessa viikossa, laiskuuttani että siksi kun pidän samoja housuja lähes 2 viikkoa töissä ja työpaita nyt pysyy ajatuksissani puhtaana ... :-D Alusvaate-ongelma on ehkä suurin jonka vuoksi pyykkiä pitää pestä useammin. Sanoppa, olisiko ekologisempi ostaa parit alusvaatteet lisää, jotta pyykkipäivät venyisivät pidemmiksi? :-D Tästä kommentista alkaa tulla jo hirmu pitkä, mutta mäkin pyrin kantamaan mukana joko kangaskassia tai ottamaan vanhat muovikassit kauppareissulle mukaan muovin ostamisen minimoimiseksi. Pienet ostokset jaksaa kyllä käsissä kotiinasti kantaa. Mukavaa tulevaa viikkoa sinulle! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä vanupuikoissa voisi ne muoviset hävitä kokonaan, niin kukaan ei todellakaan ostaisi vahingossa. :D Esim. Rainbow paperivarrella varustetut puikot ovat niin halpoja, että monet muovivartiset tunnetut merkit on kalliimpia kuin ne. Mutta joo kaikissa kaupoissa ei ole vielä kovin hyvä valikoima ja monet tarttuu helposti siihen halvempaan.

      Hmm. toi onkin hyvä kysymys. Ehkä jotkut puuvillaiset alusvaatteet olisivat hyvä sijoitus, menisi vettä ja sähköä vähempi. Nykyään kuitenkaan aika harva jaksaa niiden kanssa nyrkkipyykille alkaa. :D

      Mukavaa viikkoa Sanni! :)

      Poista
  4. Tosi hyvää pohdintaa taas kerran! Mä itse asiassa jopa pidän paperisista vanupuikoista paljon enemmän kuin muovisista. Ne on jämäkämpiä ja poikaystävän luota kun niitä muovisia vielä löytyy niin oli outoa käyttää sellasta niin taipuisaa, kun on tottunut noihin paperisiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se varsi on tosiaan jämäkämpi näissä, eikä niin taipuisa. Joku ei välttämättä tykkää tosta ominaisuudesta, mutta siihen tottuu musta nopeaan ja sen jälkeen muoviset tuntuu just oudoilta. :D

      Poista
  5. Minäkin muistelen kaiholla niitä kauppoja jossa liha ja makkarat käärittiin paperiin ei muoviin. Yksi ilta just vihaisena marmatin kotimaisten kurkkujen käärimistä muoviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaistun niin tohon kurkkujen muovitukseen, meidän lähikauppa käärii paprikatkin kelmuun, ei mitään järkeä. *murinaa* Nuo asiat olisivat juuri niitä, että kun ne muutettaisiin jo valmistajan puolesta, meistä jokainen tekisi joka päivä ekotekoja arkisissa valinnoissa huomaamattaan.

      Poista
  6. Mun isovanhemmat oli samaa sukupolvea kuin sun mummo ja olen usein ihaillut heidän ekologista elämäntapaansa. Kangaskassi oli matkassa aina ja muovirasioihin valmiiksi pakattujen lihojen ostaminen oli kauhistus. Kaikki voitava kompostoitiin tai välillä kuljetettiin naapurin sikalaan. Ja paljon muita ekotekoja, joilla jätteen määrä ihan vahingossa kutistui minimiin.
    Omia ekotekoja on muovikassien käytöstä luopuminen ja muovijätteen lajittelu. Sekajätteen määrä väheni reilusti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän isovanhemmat ovat olleet kyllä niin ekologisia, harmi, että esim. kaupat ovat tehneet isosti oman osansa ettei tuo lihojen yms. ostaminen muussa kuin muovissa ole edes monissa kaupoissa ole mahdollista. :/ Meillä kotona kaikki kyljykset jne. ostettiin aina lihatiskilta paperiin pakattuina, kunnes joskus 90-luvulla tuoretiskit lopetettiin ja tuli vakuumipakatut tuotteet. Yksiä hölmöimpiä juttua. Komposti löytyi omastakin kotoa ja löytyy vieläkin, maalla eroteltiin tarkasti kaikki jäte.

      Poista
  7. Mua on myös ekologisuus alkanut kasvavissa määrin kiinnostaa ja voisinkin myös jossain vaiheessa kirjoitella omat vinkkini asiaan. Noissa pumpulipuikoissa jos haluaa vielä askeleen parantaa, niin Natural Goods Companylta saatavat Simply Gentlen puikot ovat ekologisempaa luomupuuvillaa ja biohajoavia. Itse tilasin noita vasta enkä ole ehtinyt vielä testata, mutta pitää raportoida kun ehdin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jään odottelemaan innolla sun raporttia! :)

      Poista
  8. Mulla tulee kohtuullisen vähän vanupuikkoja käytettyä, joten ei olisi iso kustannuskysymyskään vaihtaa ekologisempiin - kunhan niitä kaupasta bongaan (ja olen nuo entiset käyttänyt pois). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se parikymmentäsenttiä ei tosiaan tunnu missään, jos vähän käyttää. :)

      Poista
  9. Itse Briteissä asuvana olen kauhistellut sitä, miten huonosti ihmiset täällä kierrättää verrattuna Suomeen. :( Nythän onneksi tännekin VIHDOIN saadaan kauan kaipaamani pullopantit! Muovipussijäte täällä väheni selvästi kun niistä tuli jokunen vuosi sitten maksullisia, itse olen myös käyttänyt kangaskasseja jo vuosia. Täällä on myös ihania pieniä Farm Shoppeja, joista saa juuri kaikkia kasviksia ilman muovia ja lihaa suoraan tiskistä. :) Joten oikeaan suuntaan ollaan menossa, hitaasti mutta varmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi pullopanttittomuus monissa EU-maissa on suomalaiselle jotenkin aina yhtä pöyristyttävää, kun itsestä tuntuu, että täällä on kierrätetty pulloja jo ainakin se oma elinikinä. Muistan jo lapsuudesta, et vietiin tyhjiä pulloja kauppaan, että saataisiin karkkirahaa. Mikä oikeasti parempi tärppi saada jo lapsetkin pienestä asti kierrättämään pullot, ei mikään. :D

      Juuri tuollaisia Farm Shopeja sitten kaipaisin tänne Suomeen lisää, tässäkin pikkukaupungista kyllä Lidl, Cittari ja Prisma löytyvät, mutta ei tuollaista Farm Shopin tapaista, joka olisi itselle se ykkösvalinta, jos sellainen vain olisi. Ketjuliikkeet jyrää Suomessa. :( Tuossa asiassa täällä on kilpailu jotenkin todellisen vääristynyt, vaikka monissa muissa esim. juuri kierrätyksessä asiat ovat olleet jo vuosikausia paremmin.

      Poista
  10. Hyviä pohdintoja ja oli ihana lukea sun lapsuudesta 😊 Mäkin siirryin näihin vanupuikkoihin heti kun niitä kaupasta bongasin. Ja näissä aion pysyä 😀

    Lapsuudessani on ollut paljon samoja elementtejä. Mä olen pienestä pitäen ollut luontoa rakastava ja ympäristöasioita tiedostava. Mutta en sellaisella paasaus-meiningillä, vaikka toki omalle perheelleni olen varmaan paasannut 😂 Mä olen tarkka valojen suhteen ja pesen pyykit aina eko-ohjelmalla, miettien järkevän täyttöasteen ja yritän käyttää vaatteita useamman kerran ennen pesua. Ja olen tietoisesti venyttänyt suihkussa käymistä, silloin kun muutin omilleni niin oli luksusta päästä sellaisen suihkun pariin jossa ei tarvinnut miettiä pumpun toimimista ja sitä, oliko joku muistanut laittaa veden lämpiämään 😂 Tosiaankin kun muutin omilleni niin siitä ilosta kävin joka ilta suihkussa, nyt vaan joka toinen tai kolmas ilta 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah samaistun niin tohon suihkujuttuun, otin täyden ilon irti, kun muutin omilleni. Mutta sitten aloin tietoisesti vähentämään sitä, nyt käyn samalla tavalla kuin sinä. Turhaa mennä, jos ei hikiliikuntaa harrasta. :D Riittää vaan niiden tiettyjen paikkojen kuuraus päivittäin. ;) Mä en itseasiassa muutenkaan kamalasti tykkää suihkusta käynnistä, musta se on rasittavaa. Sen jälkeen pitää rasvata ihoa yms. Inhoan, kun sen jälkeen palelee tai tulee jälkihiki. :D

      Poista
  11. Miulla on aina mukana kangaskassi ja nyt varustauduin eteiseen pienellä ketokassilla, kun bongasin sellaisen Prismasta. Kerätään pahvit myös kestokassiin ja eilen vietiin ne, saatiin kassi tyhjäksi ja käveltiin kauppaan eli ostoskassi kulki valmiiksi mukana :D Poikaystävä ei kehtaa kuljettaa omaa kassia mukana, niin ostaa aina uuden muovipussin tai se unohtaa ottaa sen mukaan..

    Miusta on nykyään hyvä, että jotkut kaupat ovat luopuneet ylimääräisistä muovipusseista eli ns. hedelmäpusseista, joita sai vapaasti kassoilta ottaa ja kosmetiikkaliikkeistä saatavat pussit ovat joissakin myös maksullisia.

    Tärkeintä on myös se, että sitä muovipussia ei ainakaan omalla kohdalla ole tyrkytetty, vaan on kysytty "meneekö näin, vai ostatko pussin?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on oikeasti hyvä juttu, että kosmetiikkaliikkeet on laittaneet pussinsa osassa paikkaa maksullisiksi, itsehän en niitä pusseja ota apteekeista tai sieltä mukaan, koska mulla on aina iso käsilaukku ja kangaskassi mukana, joten tuollaiset pikkuostokset mahtuu aina niihin. Tuo meneekö näin vai otatko pussin kysymys on yleistynyt musta viimeisten vuosien aikana hurjasta, mikä on hyvä asia.

      Poista
  12. Mulla on useimmiten kaupassa mukana oma kangaskassi ja kori. Saippuoissa yritän siirtyä paperiin käärittyihin palasaippuoihin. Pyykinpesussa ekoaineet ja pyykkietikat. Jatkuvasti yritän miettiä asioita joissa voi omaa ja perheen tapoja muuttaa ekologisemmiksi.

    Kesäisin kasvattelen itse vihanneksia, marjoja, perunaa ym. Lannoitteena suurimmassa osassa omien hevosten palanut lanta :D

    Meillä on täällä reilun 3500 asukkaan pikkukunnassa asiat niin loistavasti, että pienessä K-lähikaupassamme on edelleen palvelutuski. Myynnissä usein myös paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Kerran viikossa on myös torilla myyjiä ja sieltä saa kätevästi vihannekset ja kalaa ym. Välimatkat täällä on niin lyhyet, että pyörällä suhaa nopeasti edestakaisin. Toista se on sitten pidemmät työmatkat jotka on julkisen liikenteen vähyyden takia suoritettava omalla autolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä käytetään kanssa paljon palasaippuoita, mutta vielä osaksi rinnalla suihkugeelejä.

      Sydäntäni oikein lämmittää, että teidän pienessä K-kaupassa on palvelutiski. Meidän oli myös vielä pari vuotta sitten ei mikään iso, mutta jotain sai. Sitten poistivat sen, enää siitä ei saa ostettua kuin grillattua broileria. :( Pienissä paikoissa pystyy helpommin mielestäni elämään omavaraisesti ja vähemmän kuluttavasti. Ainoastaan juuri se, että työpaikka on jossain muualla usein, eikä julkista liikennettä ole niin ilman autoa on hyvin vaikea tulla toimeen.

      Poista
  13. Hyvää pohdintaa ja oli tosi kiva lukea sun lapsuudesta ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut aika jännä ja erilainen lapsuus, koska mummoni kasvatti minut. Tänä päivänä osaan olla siitä todella kiitollinen ja koen monin tavoin olevani etuoikeutettu, että sain elää mummoni kanssa. ^_^

      Poista
  14. Vanhan kansan viisaus on kyllä parasta. Pitäisi muistaa se paremmin nykypäivänä, itsekin. Materiaalien arvottaminen on kyllä nykyään vaikeaa. Muovihan on ilmasto/ympäristöystävällistä valmistuksessa ja jakelussa, niin kauan kunnes se joutuu meriin. Pakkausmateriaalina se on mainio, jos vain kierrätetään. Hassua miten sama asia voi samaan aikaan olla hyvis ja pahis. Ja hassua miten moni muka parempi vaihtoehto voi itse asiassa olla monella tapaa huonoin, kuten biomuovit. On vaikeaa tehdä parempia valintoja, kun mikään ei ole itsestäänselvää.
    Vaikka tuolla pohdintaa http://www.viite.fi/2018/03/03/hyva-paha-muovi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muovi on juurikin tuosta niin hurja, ihmettelen sitä, että mikä siinä on niin vaikeaa, että sitä ei voi viedä roskikseen ja sitä kautta kierrätykseen. Jos kaikissa maissa olisi pullopantti niin tämä varmasti vähentäisi esim. muovipullojen jätettä, eikä ihmiset heittäisi niitä minne sattuu. Ekologisista jutuissa on usein se, että teet niin tai näin, niin aina jossain kohti pikkaisen häviät vaikka toisessa voittaisit. Ikuista tasapainoilua.

      Poista
  15. Meidän uudessa talossa on otettu ympäristötekijät huomioon ihan raketamisesta alkaen ja erityisesti lämpöhuoltoon liittyen, mikä on olennainen osa ympäristöystävällisyyden ja myös taloudellisten tekijöiden kannalta. Lisäksi meillä lajitellaan kaikki mahdollinen jäte ja on oma komposti yms. Kaikki kertomasi jutut esim. kankaisista kauppakasseista, valojen sammuttamisesta ja suihkussa käymisestä on tuttuja asioita jo omasta lapsuudesta, jolloin ei todellakaan esim. hanasta valutettu vettä turhan päiten. Mua nykyäänkin toisinaan hirvittää katsella muiden huushollissa miten huolettomasti keittiön hana jätetään ja vettä valutetaan sillä aikaa, kun emäntä pyyhkii pöytää tai tekee muita askareita;) Muovijätteen määrä on mun mielestä kaikista pahin nykyään. Soisin todellakin, että tuotteita ei pakattaisi moninkertaisiin pakkauksiin ja kelmuihin, jotka ovat suurimmaksi osaksi täysin turhia ja hiton ärsyttäviä muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi rakentaminen on muuten jännä juttu, että vaikka nykyäänkin panostetaan tohon rakentamiseen (kaikkia hienouksia), niin ennen talot olivat jopa kestävämpiä ja energiatehokkaampia kuin nykyään. Enää tänä päivänä taloja ei tehdä kestämään isältä pojalle. Tässä tosi mielenkiintoinen artikkeli siitä, mikä nykyajan rakentamisessa on osin vialla: https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html Noi jätteenlajittelujutut on kyllä loistavat monissa uusissa taloyhtiöissä, ne on todella modernit verrattuna tällaisen 60-luvun kerrostalon jätekatoksessa oleviin jätesäiliöihin, vaikka meiltäkin löytyy jopa kuutta erilaista säiliötä. :D

      Mun mielestä just kaupan ala voisi miettiä aika paljon noita touhujaan, ne myy kuitenkin tuotteita joita ihmiset ostaa joka päivä. Kaikki ostaisivat sitä kurkkua, vaikka se ei olisi muovissa. Älyttömin on juuri tuo, että meidän lähikauppa pakkaa paprikatkin kelmuun, huhhei.

      Poista
  16. Moni kauppa (siis muutkin kuin ruokakaupat) veloittavat nykyään muovipussista, joten se on tosi hyvä tapa vähentää muovia. Ainakin mulla jää nyt vaikka Henkkamaukka kassi otttamatta. Pistän ostokset kangaskassiin, jota olen tosin käyttänyt aina. Sen olen oppinut kotoa, että muovikassien ostaminen on aivan turhaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokakaupoissa on onneksi tosiaan valoitettu muovikasseista pitkään, mutta nyt viime aikoina tämä veloitus on tullut myös moniin kosmetiikkaa myyviin liikkeisiin ja muuallekin, mikä on tosi hyvä juttu. :)

      Poista
  17. Mulla on ollut vuosia käytössä paperiset vanupuikot, mutta aina on pitänyt ostaa ne ekokaupasta. Vahva suositus kyllä niille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä jotenkin arvasin, että sä olet taatusti ollut edelläkävijä tässä asiassa. ;) Toivottavasti jatkossa ihan kaikkiin kauppoihin tulee vain näitä paperisia puikkoja.

      Poista
  18. Mä en ole moneen vuoteen ottanut vaate-/meikkikaupoissa pussia ja hyvä että niistä on nyt tullut maksullisia :) Käytän tällä hetkellä ympäristöystävällistä pesuainetta mutta oon pohtinut pesupähkinöihin siirtymistä. Ja mulla on kuukuppi käytössä, kun halusin jätteen määrää vähentää. Nykypäivänä järkyttää turhan muovin määrä :( En aiemmin tiennytkään paperisista vanupuikoista, täytyy alkaa niitä ostamaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon turhan muovin määrä on jotenkin uskomatonta, sitä näkee kaikkialla mihin vaan silmänsä kohdistaa. :/

      Poista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown