Keyword: Love

Tajusin aamulla seuraava postausta miettiessäni, etten varmaan koskaan ole esitellyt täällä joululahjojani. Tykkään lukea todella paljon toisten lahjaesittelyjä, mutta omiani en ole kertaakaan esitellyt. Koitin etsiä lahjaesittelyjä vanhoista postauksistakin, mutta ei. Olen kyllä ohimennen maininnut mitä olen saanut, mutta en sen kummempaa. 

Olemme mieheni kanssa molemmat vähän samanlaisia hölmöjä ja tykkäämme ostaa toisillemme lahjoja. Lahjojen ei todellakaan tarvitse olla mitään kalliita, kunhan ne on ajatuksella mietitty. Tänä vuonna sovimme ennen joulua, että emme ostaisi kuin maksimissaan kolme lahjaa. Kuten arvata saattaa, molemmat lipesivät tästä aika pahastikin, mieheni minua vieläkin pahemmin. 

Lahjat ovat aika henkilökohtainen asia ja ehkä siksi minusta on tuntunut vuosien aikana vaikealta esitellä niitä. En halua myöskään, että minun ajateltaisiin pröystäilevän lahjoillani, vaikka ne eivät mitään kovin arvokkaita olekaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen tyylillään. Toiset eivät halua lahjan lahjaa, toiset ostavat yhden ja sitten on näitä meidän kaltaisia hörhöjä. Toiset eivät yksinkertaisesti pysty lahjoja ostamaan. Mikään ei ole oikein tai väärin. Päätin kuitenkin kuvata osan lahjoistani, sillä sain tänä vuonna jotenkin tosi osuvia ja siksi rohkaistuin vihdoin niitä vähän tarkemmin esittelemään. 

Lopuksi vielä haluan sanoa, että kyllä, minä todellakin osaan arvostaa kaikkea sitä minulla on. Opiskeluaikoina tuli laskettua omaa budjettia aika tarkkaan, kun ruokarahaa oli kahdeksi viikoksi kaksikymmentä markkaa. Koska halusin tulla itse toimeen, enkä käydä mummoni lompakolla. Näen myös työssäni jatkuvasti ihmisiä, joilla ei ole asiat niin hyvin kuin minulla. Se saa joka kerran ajattelemaan sitä, kuinka hyvin itsellä asiat tällä hetkellä ovat (tulevaisuudestahan ei tiedä kukaan) ja siitä jos mistä osaan olla kiitollinen.

Tulevaisuudesta ei kuitenkaan kannata liikaa huolehtia, sillä raha-asiat on helppo järjestää lainojen kilpailutus- ja vertailupalvelu *Sortterin avulla. Säästät rahaa yhdistämällä vanhat luotot ja lainat yhdeksi edullisemmaksi lainaksi. Sortterin palvelussa voit kilpailuttaa *yhdistelylainat ja samalla säästää kuukausierissä- ja kuluissa. Palvelussa voi myös kilpailuttaa vakuudettomat *kulutusluotot, tarpeellisia isompia yllätyksellisiä menoja varten.

Suklaata tulee joka vuosi. Se on selvä. Sitä ostaa niin ystävät kuin miehenikin, kaikkia en viitsinyt edes kuvata. Varsinkin belgialaisilta kohvehdeilta odotan paljon. En ole vielä edes avannut rasiaa, sillä vatsa on niin täynnä jouluruokaa, että tuntuu, ettei sinne mahdu oikein mitään muuta.

Kirjoja tuli tietenkin. Meillä on itseasiassa miehen kanssa diili, että ainakin yksi kirja pitää ostaa, se on alusta asti ollut meidän yhteinen juttu. Voitte uskoa, että kirjan osto ei ole aina helppoa, kun omista kirjahyllyistä löytyy parituhatta kirjaa. Onneksi niitä julkaistaan joka vuosi uusia. Kahta saamistani kirjoista olin toivonut ja kolmas oli ylläri. Auswitchin tatuoija oli toivekirja. En tiedä olenko ikinä maininnut, mutta minulla on muutamia teemoja, joista kerään kirjoja. Ne ovat Pohjois-Korea, joulu, Egypti ja kaikki holokaustiin liittyvä. Yleensä toivon lahjaksi myös elämänkertaa, koska ne ovat se viimeisin keräilykohde. Tämä vuonna toive oli selvä – Aino Sibeliuksen elämäkerta. En malta odottaa, että pääsen kurkistamaan Ainon elämään Ainona, ilman että häneen tutustutaan jonkun miehen kautta. Kolmantena kirjana sainkin pokkarin Pieni bistro Bretangessa, joka on hivenen kevyempää luettavaa kuin kaksi muuta. 

Blogia lukeville varmaan on tullut selväksi, että rakastan Muumeja. Ystäviltäni sain pari muumimukia. Kesämukin Iltauinti, joka minulla toki oli ostettuna keräilyversioksi hyllyyn. Onkin ihanaa, että minulla on  nyt myös toinen kappale, jota voin käyttää. Uusin muumipeikkomuki minulta puuttui kokoelmastani kokonaan. Mieheni ilahdutti minua muumimuki kuusenkoristeilla, jotka varmaan kirvoittivat eniten ihastunutta huokailua (rakastan tuota aihetta). Sain myös vuosittaisen Kalevala Korun kuusenkoristeen, jonka olen saanut nyt muutamana vuotena peräkkäin. Joka vuosi kuusta koristellessa sydämessä käy pieni lämmin läikähdys, kun ripustan niitä kuuseen. Ihana lahjaidea, josta on iloa lopun elämää.

Eva Solon termosmukia olin myös toivonut, että voisin juoda töissä ns. kunnon kahvia. Meillä on töissä kyllä kahviautomaatti, joka jauhaa oikein pavuista kahvin ja se myös puhdistetaan tarpeeksi usein. Jostain syystä se kahvi ei silti ole kovin hääviä, liekö johtuu niistä melko basic-pavuista, jotka eivät enää parempaan tottuneelle oikein maistu. :D Kaikessa hifistelyssä on aina tämä vaara, kun tottuu parhaaseen, mikään entinen ei sitten oikein enää tunnu tai maistu samalta. Meillä itseasiassa on jo yksi tällainen Eva Solon termosmuki. Ystäväni Tiia K Minäkö Keski-ikäinen blogista antoi sellaisen minulle vuosi sitten, mutta se tuli silloin mieheni käyttöön. Joten minulle iski myöhemmin mukikateus. Enää ei tarvitse olla kateellinen, koska sain omani ja pääsen nautiskelemaan töissä omasta termarista kuumana kunnon kahvia.

Kylmiin jalkoihini sain lämmittämään uudet pehmeät sukat.

Isoimmasta yllätyksestä vastasi silti paras ystäväni, joka oli ostanut minulle Fjällrevenin Totepackin No. 1 mustana. Ensin mietin, että mistä ihmeestä ystäväni oli tajunnut ostaa laukun. Mutta sitten muistin, että oltiin juteltu näistä jossain vaiheessa. Minähän meinasin ottaa käyttööni työmatkoille jo kesällä mieheni vanhan olalla kannettavan Fjällrevenin, koska hän osti itselleen repun ja se olalla kannettava on jäänyt vähälle käytölle. Nyt ei tarvitse "varastaa" miehen laukkua, koska sain oman. Laukkuhan on todellinen monitoimi-ihme. Se on syvä, joten se vetää paljon tavaraa. Sinne mahtuu niin vaihtovaatteet kuin eväätkin. Lisäksi sitä voi kantaa kädessä tai olalla, mutta siitä muotoutuu myös selässä kannettava reppu. Suomen keleissä osaan arvostaa vahattua kangasta, joka hylkii vettä. Otin laukun heti käyttöön. 

Mitä sait lahjaksi?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ENNI'S COLLECTION

Longchampin Le Pliage on varmasti yksi suosituimpia laukkumalleja. Laukkua saa niin kankaisena kuin nahkaisenakin ja siitä valmistetaan myös paljon Limited Edition -malleja. Olen elämäni aikana omistanut muutamia Le Pliageja, koska ne ovat helppoja arjen laukkuja. Niissäkin tilanteissa, joissa en halua välttämättä kantaa mukanani Vuittonia. Hinta ei nylonisissa Longchampin laukuissa päätä huimaa. Mielestäni Le Pliagessa on kuitenkin ollut aina yksi miinus, mikä on rajoittanut aika paljonkin omien laukkujen käyttöä. Varmasti jokainen laukun omistava arvaa, mikä tämä miinus on. 

Laukussa on sisäpuolella vain yksi ainoa tasku ja sekin on avoin. Lisäksi tasku on suunniteltu hankalasti ihan vetoketjun viereen. L-koon laukussa, mitä omani ovat, välillä tavaroita joutuu jopa epätoivoisesti etsimään laukun pohjalta, vaikka niitä olisi jaotellut omiin pussukoihinsa. Kiireessä erittäin turhauttavaa. 

Moni ei tiedä, mutta tähänkin ongelmaan on keksitty edullinen ratkaisu ja vieläpä suomalaisen yrittäjän voimin. Enni's Collection valmistaa käsityönä ihan mihin tahansa laukkuun linereita. Sen lisäksi, että linerit antavat laukulle aivan uudenlaista käyttömukavuutta, ne myös suojaavat vuorta lialta.

Linerit ovat pestäviä ja tehty huovalta tuntuvasta ja näyttävästä, kestävästä paksusta polyester feltistä. Värejä on saatavana useita, joten sisuksen saa halutessaan sointuvaksi laukun sävyyn. Jos sivuilta ei löydy haluamaasi sävyä, kannattaa laittaa viestiä valmistajalle. 

Linereita on saatavana valmiina useisiin eri laukkumalleihin mm. Chanel, Gucci, Louis Vuitton, Mulberry, Saint Laurent... Parasta on kuitenkin se, että voit teettää kustomoidun linerin ihan mihin tahansa laukkuun. Tällainen kustomoitu tehtiin laukkuuni. Otin laukustani sivuston ohjeiden mukaan mitat. Kerroin millaisia lokeroita haluan ( mm. ison vetoketjutaskun) ja haluamani sävyn. Mahdollisuus on saada liner myös vetoketjullisella kannella, joka on näppärä laukuissa, joissa on vain klipsikiinnitys tai ovat muuten avoimia. Longchampissa on vetoketjukiinnitys, joten koin, että haluan omani ilman sen kummempaa suojaa, jotta tavarat on helppo ottaa. Väriksi valitsin ruskean, koska se sointuu kauniisti laukkuni nahkaosien kanssa yhteen. Viimeisen päälle tehty kustomoitu liner saapui minulle noin reilussa viikossa. Olin saanut mitatkin oikein, sillä sisus istui laukkuuni kuin hansikas, vaikka sitä varauduttiin myös tarvittaessa muokkaamaan.

Kun otin linerin käyttöön, en edes aluksi tajunnut, miten uusi elämä minulle avautui jo hyllyn perukoille unohtuneen laukkuni kanssa. Le Pliage on tyhjänä hivenen muodoton säkki, mutta jämäkän pehmeä liner saa laukun näyttämään välittömästi ryhdikkäämmältä. Sitä on jopa parempi kantaa olalla. Nyt saan jaoteltua kaikki tarvitsemani tavarat laukkuun niin, että näen heti, mitä siellä on, eikä tavaroita tarvitse enää etsiä. Isossa vetoketjullisessa taskussa säilytän osaa meikeistä sekä hygienitarvikkeita. Sivutaskuissa kulkevat niin kurkkupastillit, nenäliinat kuin puhelinkin. Päätytaskuissa löytyy paikka puhelimen laturille ja puuterirasialle. Pohjalle on helppo asettaa lompakko ja aina mukanani kulkeva kangaskassi. Silti L-koon laukku on edelleen puolityhjä. Päälle voisi heittää vielä neuleen ja kauppaostoksia. 

Enni's Collectionin sivuilla myydään myös upeita Laduréen avaimenperiä, jotka kaunistavat halutessasi laukun aivan uudelle tasolle. Jopa peruslaukku sai avaimenperästä ihan uutta särmää. Ihastuin avaimenperääni niin, että Enni lupasi yhden kuvissa näkyvän myös teille arvottavaksi. Avaimenperä tulee kauniissa soikeanmuotoisessa lahjalaatikossa. 

ARVONTA

Arvotaan 1 kpl Ladurée Handbag Keychain Macarons M Réglisse (arvo 44 euroa)

SÄÄNNÖT:

Osallistut arvontaan jättämällä kommenttilaatikkooni kommentin, jossa on toimiva sähköpostiosoitteesi. Osallistumisaikaa on vain su 10.03.2019 asti, joten toimi nopeasti. Voittajaan otan yhteyttä vko:lla 11 sähköpostitse. 

Kaikki varmaan muistavat, että tietoturvakäytöntä kiristyi viime vuonna ja siten pyydän, että luette arvontaohjeet tälläkin kertaa aiempaa tarkemmin. Kaikki jotka eivät ole noudattaneet sääntöjä hylätään. 

*Saadakseni yhteyden voittajaan, arvontaan osallistuvan henkilön on jätettävä osallistumiskommenttiinsa sähköpostiosoitteensa.

*Arvontaan osallistuminen ja sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista. Voit halutessasi ottaa vapaaehtoisesti yhteyttä myös sähköpostitse hakusanarakkaus@gmail.com. Jos otat yhteyttä sähköpostitse, laita viestin otsikoksi Ladurée-arvonta.

*Käytän sähköpostiosoitetta ainoastaan viestiäkseni arvonnan voittaneelle voitosta.

*Annathan osallistumiskommentissasi suostumuksesi siihen, että saan käyttää sähköpostiosoitettasi yllä mainitussa tarkoituksessa. Voit kirjoittaa kommenttiin: ”saat käyttää sähköpostiosoitettani arvontavoitosta tiedottamiseen”.

*Säilytän arvonnan yhteydessä jätettyjä sähköpostiosoitteita 15.04.2019 saakka, minkä jälkeen poistan arvontaan jätetyt kommentit kokonaisuudessaan Blogger-blogipohjasta ja sähköpostistani.

Mikäli haluat peruuttaa suostumuksesi sähköpostiosoitteesi käyttöön, teet sen laittamalla kommentin: ”Peruutan suostumukseni” tämän saman postauksen kommenttilaatikkoon.

Onnea arvontaan!

Arvokkaan merkkilaukun hankinta on ollut minulle aina todella viimeiseen asti harkittu ostos. Ei minulla mitään merkkilaukkukokoelmaa ole, mutta muutamia on aikoinaan vuosien aikana tullut hankittua. Minulle laukut eivät ole keräilykappaleita vaan käyttöesineitä. 

Siksi ajattelin, että monia merkkilaukun hankintaa miettiviä saattaisi kiinnostaa, miltä melkein kahdeksan vuotta kovassa käytössä ollut Louis Vuittonin Delightful PM Monogram näyttää nyt. Tällä hetkellä Vuitton ei mielestäni myy tätä mallia, ei ainakaan verkkokaupassa, en tiedä onko myymälässä, en ole vuosiin käynyt, koska ei ole ollut tarvetta. Katselin verkkokaupan laukkumalleja ja näyttäisi siltä, että tämän korvaajaksi olisi tullut Graceful PM Monogram. 

Muistan miten liikkeessä pitkään mallailin tämän keskikokoisen Delightfulin ja Neverfull MM:n välillä. Päädyin lopulta Delightfuliin sen paksun kantohihnan vuoksi, koska tiesin, että tulisin kantamaan painaviakin asioita laukussani ja ohuemmat hihnat hivenen epäilyttivät. En ole katunut valintaani päivääkään. Siitä kertoo jo se, että hankintani jälkeen kaikki muut laukkuni ovat seisseet kaapissa lähes vailla käyttöä ja tämä on ollut käytössäni 90% ajasta. Kaivoin tätä postausta varten esiin kuitin, paljonko laukusta oli tarvinnut pulittaa vuonna 2011, meinasin lentää selälteen, sillä alle 600 euron ei Vuittonilta tämän kokoisia laukkuja saa vaan hinnat ovat nousseet roimasti. Epäilen, että saisin edelleen jopa tästä käytetystä laukusta silloin maksamani hinnan takaisin. Todellinen sijoitus siis.

Varmasti moni Vuittonien käyttäjä on kanssani samaa mieltä siitä, että uutuuttaan hohkava Monogram Canvas -kuosinen laukku ei todellakaan ole mikään järin kaunis. Laukku kaunistuu minulle vasta siinä vaiheessa, kun vaaleat nahkaosat patinoituvat hunajan värisiksi. Jos laukkua käyttää paljon ja varsinkin kesällä, tämä tapahtuu yllättävänkin nopeasti ja hyvä niin. Sillä kaunein Vuitton on käytetty Vuitton. 

Delightful PM:sta on sanottava sen verran, että se on kooltaan täydellinen laukku meille, jotka pidämme, että laukkuun mahtuu paljon tavaraa. Se ei ole silti liian iso, eikä näytä kömpelöltä ja sitä voi myös kantaa käsitaipeessa, mutta itse olen kantanut tätä varmasti 99% ajasta olkapäällä, sillä tukeva hihna asettuu siihen mukavasti myös kesällä, kun on kuuma ja hiostava. Täydellinen laukku myös käsimatkatavaroille lentokoneessa, tänne tunkee helposti shaalin tai pitkähihaisen, juomapullon, tarvittavat asiakirjat ja mukana vietävän kosmetiikan sekä kirjan ja mahdolliset naposteltavat. Olen lentänyt laukun kanssa useasti ja se on helppo sujauttaa istuimen alle.

Miltä sitten laukku näyttää lähes kahdeksan vuoden ahkeran käytön jälkeen, kun laukku ei todellakaan ole majaillut kaapissa dustbagissa vaan sitä on käytetty ahkerasti lähes päivittäin.

Lyhyesti sanottuna: läheltä katsottuna siinä näkyy tietysti pientä kulumaa, mutta ei mitään sellaista mikä häiritsisi. Kaikki Vuittonille tyypilliset keltaiset tikkaukset ovat täysin ehjiä, eikä missään muussa paikassa näy pienintäkään repsotusta kuin laukun sisätaskun nahkareunuksessa on muutama nahkahapsu näkyvissä. 

Omassa laukussani laukun sisus on vaalea, mutta koska olen todella tarkka siitä miten käytän arvokkaita tavaroitani (syy minkä vuoksi en lainaa mielelläni tavaroita toisille, jotka eivät ole yhtä tarkkoja kuin minä :D ), vuori on ainoastaan hivenen tummentunut ja pohjassa on ainoastaan yksi haalea juuri ja juuri silmillä havaittava pikkuruinen värjäymä jotain vihreää. En ole koskaan heittänyt laukkuuni kuulakärkikyniä tai meikkejä, ilman, että ne olisivat olleet omassa pussissaan, sen sijaan esim. kauppatavaroita olen latonut sinne aivan huoletta.

Itselleni uskomattominta on se, miten kantohihna on kestänyt kaikki kantamukseni. Sillä olen raahannut lukemattomia kertoja kaupasta tällä kolme 1,5 l vichy tai limsapulloja tai neljä 1l:n maito- tai mehupurkkia, jotka sopivat loistavasti laukkuun ja olkapäällä painavat tuotteet ovat helpoin kantaa kotiin. Tästä huolimatta hihnan kiinnitys ja hihna itse ovat edelleen täydellisessä kunnossa. Olenkin sanonut miehelleni, että tämä laukku ei varmaan hajoa koskaan. Se onkin pitänyt huolen siitä, ettei minulla ole ollut tarvetta pahemmin käydä arkilaukkuostoksilla. 

Vaikka Delightfulin Monogram Coated Canvas on pehmeämpää ja taipuisampaa kuin Neverfullissa, on pinta sama. Se on myös olalla kevyempi. Siksi se muotoutuu kannettaessa todella kauniisti vartaloon. Tarkistin laukun ulkopinnan sitä kuvatessani, enkä löytänyt edelleenkään laukusta ainuttakaan naarmua, mitä en oikeastaan meinannut uskoa. Tämä kuitenkin vakuutti minut, etten maksanut aikoinaan turhasta vaan laatutuotteesta. Myös sisätaskun vetoketju ja laukun kiinnitysklipsi ovat edelleen priimakunnossa. Kultaiset metalliosat ovat edelleen kultaisia, eivätkä ole edes kahdeksassa vuodessa kuluneet hopeisiksi, mitä olen nähnyt osalla Guccin Sohoissa jo parin vuoden jälkeen. Toki ne eivät yhtä kirkkaan kultaisia ole kuin uutena, vaan hivenen ajan patinoimia, eivät ole kuitenkaan muuttuneet hopeisiksi. Ainoastaa sisätaskun vetoketjun kohdalla on hivenen havaittavissa tätä ongelmaa, mutta se onkin kiinnitysklipsin ohella ainoa kohta laukussa, jossa kaksi metalliosaa hankaa keskenään yhteen.

Kahdeksan vuotta yhteistä taivalta, voisi varmaan sanoa, että olemme kasvaneet laukun kanssa yhteen. Välillä mietin sen myymistä, kun joku uutuuden viehätys iskee päähäni. Varsinkin YSL:n N/S laukkua olen katsellut jo vuosia sillä silmällä, joten luulen, että se tulee olemaan seuraava hankintani sitten joskus tulevaisuudessa. Vuosien aikana olen oppinut sen, että kannattaa panostaa laukkuun, josta tietää, että siitä on iloa pitkään, se kestää aikaa ja käyttöä sekä sopii klassisuutensa vuoksi minkä asun kanssa tahansa. Silloin voikin yhtäkkiä käydä niin, että entisestä laukkuhamstraajasta tuleekin yhden laukun käyttäjä, kuten minusta tuli. En olisi uskonut tätä sinä päivänä kun kannoin Delightfulin kotiini. Laukun nimi kuvastaa sitä täydellisesti! 

"We have spend many delightful years together!"

Käytättekö vain yhtä laukkua vai keräilettekö? Mitä ajattelette merkkilaukuista?