Keyword: Love

Varmaan jokainen tätä blogia lukeva tietää, että isoimmat intohimoni koskien kosmetiikkaa ovat ihonhoidossa ja tuoksuissa, mutta rakastan myös meikkejä. Suhtaudun niihin kuitenkin hyvin eri tavalla kuin kahteen edellä mainittuun. Kun bongasin Lindan blogista kivan haasteen meikkien kulutustottumuksista, päätin tarttua siihen. Kysymykset olivat todella hyviä ja saivat minutkin pohtimaan omia kulutustottumuksiani koskien meikkejä. Samalla myös teille selviää, mitä ajattelen meikeistä. Kiitos Linda vielä kerran inspiraatiosta!

1. Kuinka paljon käytät rahaa meikkeihin kuukaudessa? Entä vuodessa?

Pakko myöntää, etten ole ikinä laskenut. Välillä menee varmasti kuukausia, etten käytä euroakaan, mutta sitten saattaa tulla kuukausi, jolloin mee satanen. Riippuu todella paljon siitä, loppuuko moni suosikkituote samaan aikaan. Onneksi meikit kuluvat hitaasti, joten tätä tapahtuu harvemmin. Arvelen, että vuodessa menee meikkeihin n. 400-500 euroa. Tuolla luvulla ei varmaan olla kamalan kaukana totuudesta. Tuosta onkin sitten helppo ynnäillä kuukausittainen keskiarvo.

2. Tunnetko ikinä syyllisyyttä siitä, kuinka paljon käytät rahaa meikkihin?

En. Miksi tuntisin? Ostan lähinnä tarpeeseen, mutta joskus vastaan tulee myös tuote, jonka ostan vain sen vuoksi, että haluan päästä ehdottomasti esittelemään sen täällä blogissa. 

3. Tuleeko sinulle "FOMO"-tunne (fear of missing out) uusien meikkilanseerauksien kanssa?

Ei todellakaan. Tämä johtuu lähinnä siitä, että vaikka seuraankin sosiaalisenmedian kautta brändien uusia lanseerauksia, todella harvat brändit kiinnostavat minua meikkien osalta niin paljon, että jaksaisin innostua sen enempää. Lähinnä seuraankin vain sen vuoksi, että olen ihan työni puolesta kartalla asioista, en sen vuoksi, että olisin innoissani, kun jotain uutta tuutataan ulos. Lisäksi varsinkin meikkien lanseerauksissa ongelma alkaa olla se, että uutuuslanseerauksia on aivan liikaa ja välillä jopa tuntuu, että ideat alkaa loppumaan kesken. Kaikki hukkuvat massaan. 

Minähän olen kritisoinut tätä samaa asiaa paljon jo vuosia tuoksujen osalta. Tuoksuista on tehty flankereita flankereiden perään ja harvemmin mitään uutta. Olen kaivannut jo pidemmän aikaa 2000-luvun alkupuoliskoa, jolloin uuden tuoksun ilmestyminen brändille oli iso juttu. Olen kuitenkin ilokseni viimeisen 1,5 vuoden aikana huomannut asiassa muutoksen. Syy muuten miksi, tuoksupostaukset blogissakin ovat harventuneet. Yhä useampi brändi on tuonut harvemmin uutuustuoksuja markkinoille ja miellyttävän usein kyseessä on saattanut olla joku täysin uusi tuoksu, eikä ainainen flanker. Ehkä meikkienkin kanssa käy vielä tulevaisuudessa samalla tavoin? Riittää kevät/kesä ja talvi/syksy -kokoelmat, eikä jokaiseksi juhlapyhäksi tarvitse julkaista jotain uutta.

4. Ostatko tai pidätkö kokoelmissasi meikkejä, koska ne ovat limited edition -tuotteita?

Tähän voisi sanoa varmaan kyllä ja ei. Ostin yhteen aikaan melkein jokaisesta MAC:in limited edition -kokoelmasta huulipunan, jos vain löytyi itseäni miellyttävä sävy. En siis ostanut kuitenkaan pelkän hylsyn perusteella punaa. Tätäkään tosin en ole tehnyt enää vuosiin. Sen sijaan joitain tuotteita ja juurikin noita punia säilytän edelleen, koska ne ovat limited edition hylsyissä. Tosin olen monta kertaa ollut aikeissa heittää ne pois, koska huulille niitä ei voi enää pistää.

5. Olisitko valmis maksamaan enemmän, mikäli saisit ostettua loppuunmyydyn tuotteen netistä?

Meikkejä koskien en, koska niillä tulee parasta ennen -päiväys vastaan. Miksi ottaisin riskin ja maksaisin mahdollisesti pilalle menneestä tuotteesta enemmän? Toisaalta en myöskään ostaisi ihan periaatteesta trokareilta, jotka ostavat suuren erän juuri ilmestyneitä limited edition -tuotteita normaalilla hinnalla niin, että tuote myydään nopeasti loppuun. Kun tuote on sitten osaksi näiden tyyppien vuoksi nopeastikin loppuunmyyty, alkavat he myydä niitä sitten riistohintaan ilman jääneille. En halua tukea tuollaista toimintaa lainkaan. Toivoisin tähän myös myyjä osapuolelta jotain ostorajoitusta, että tällainen väärinkäyttö vähenisi. Rahan tekeminen tuntuu kuitenkin olevan heille pääasia, kuten usein tässä maailmassa. Loppuunmyytyjä tuoksuja voisin ostaa, riippuen iästä. Kunhan ne ovat avaamattomissa pakkauksissa. Valolle altistuneita en ostaisi.  

6. Toivotko, että voisit käyttää meikkeihin rahaa enemmän tai vähemmän kuin tällä hetkellä?

Nyt on sopiva. Olen vuosien saatossa tiedostanut, etten osta meikkejä enää iloksi vaan käyttöön. Olen myös karsinut meikkikokoelmaani todella rankalla kädellä niin, että tällä hetkellä tiedän oikeastaan kaikki omistamani meikkini tarkastikin. En enää löydä yllätyksiä, että ai niin, mulla oli tällainenkin.

7. Kun näet jonkun kiinnostavan tuotteen jonkun toisen meikkikokoelmassa, tuleeko sinulle pakottava tarve saada se myös itsellesi?

Varmasti joskus vuosia sitten oli näin, ei enää. En muista milloin olisin kokenut pakottavaa tarvetta saada jotain meikkituotetta, paitsi sellaisia, jotka ovat loppumassa ja joita käytän lähes päivittäin. Tämä ei sitten koske lainkaan ihonhoitotuotteita, mutta ne ovatkin sitten asia erikseen. ;)

8. Ostatko enemmän meikkejä pyhien/lomien aikaan?

Pyhien aikaan kyllä. Juhlapyhien aikaan on usein hyviä tarjouksia, joihin tartun hanakasti, varsinkin, jos on mahdollisuus saada joku paljon käyttämäni lempituote edullisesti. Tämä on myös aikaa, jolloin saatan innostua kokeilemaan myös jotain uutta. Lomien aikaan taas en, jostain syystä lomalla on paljon muutakin tekemistä kuin miettiä seuraavia meikkiostoksia. 

9. Oletko ikinä piilotellut meikkiostoksiasi perheeltäsi tai ystäviltäsi?

En. Käytän niihin itse tienaamiani rahoja ja pysyn kohtuudessa. 

10. Onko sinulla kokoelmissasi yli kymmentä meikkituotetta, joita et ole käyttänyt viimeisen kuukauden aikana?

Mitäs luulet? Luulen, että aika monella on, vaikka ei olisi edes bloggaaja. Nyt kun käyn kodin ulkopuolellakin osan ajastani töissä, olen huomannut, että arkimeikissäni olen todella kiintynyt tiettyihin tuotteisiin, koska voin luottaa siihen, että ne kestävät hyvänä koko päivän. Koitan kyllä ihan tietoisesti lisätä välillä joukkoon jonkun uuden elementin, esim. vaihtamalla poskipunaa, luomiväriä tai aurinkopuuteria. 

11. Onko sinua ikinä painostettu ostamaan jotain mihin sinulla ei ole rahaa tai mitä et oikeasti tarvitse?

En oikein ymmärrä, miten kukaan voi painostaa ostamaan mitään, mitä en halua. Ainoastaan ihminen itse pystyy luomaan omaan päähänsä paineen ostaa jotain jota ei tarvitse. Näissä tapauksissa yleensä sitten antaa ulkopuolisen hypen vaikuttaa omaan ajatusmaailmaan, että näin pääsee käymään. Tämän vuoksi usein sanon täällä sitä, että vaikka kirjoittelen jostain tuotteesta, en missään nimessä halua, että kenellekään tulee postauksista olo, että olisi pakko ostaa se tuote sen vuoksi, että minä siitä kirjoitin. Haluan, että tuote ostetaan siksi, että aidosti tarvitsee tai haluaa itse kokeilla sitä. 

12. Ostatko meikkejä keräilymielessä?

Kuten sanoin ylempänä, olen joskus ostanut. En enää vuosiin. Ainoa mikä minua voisi kiinnostaa, on vintage-meikit, jo ihan niiden upeiden pakkausten vuoksi. Olen kuitenkin viime vuosina ollut enemmän tyyppi, joka luopuu tavaroista ennemmin kuin kerää niitä nurkkiinsa lisää. Tämä koskee myös meikkejä.

13. Onko sinusta tullut meikkimatkallasi enemmän vai vähemmän kulutusmyönteinen?

Kulutustottumukseni ovat muuttuneet, mutta eivät niinkään ajatukseni kosmetiikan ostamisesta. Ostan mahdollisimman paljon vain tarpeeseen ja heräteostoksia en enää tee kuin harvoin. Harkitsen jokaisen uudenkin ostoksen kanssa pidempään kuin ennen. Ennen ostelin luomiväripaletteja, koska ne olivat nättejä. Sitten tajusin, että käytän kuitenkin vain niitä neutraalin sävyisiä ja muut seisoo kaapissa, joten olen jättänyt sen jälkeen muut omaan arvoonsa. 

Millaisia kulutustottumuksia sinulla on meikkejä koskien?

Tajusin aamulla seuraava postausta miettiessäni, etten varmaan koskaan ole esitellyt täällä joululahjojani. Tykkään lukea todella paljon toisten lahjaesittelyjä, mutta omiani en ole kertaakaan esitellyt. Koitin etsiä lahjaesittelyjä vanhoista postauksistakin, mutta ei. Olen kyllä ohimennen maininnut mitä olen saanut, mutta en sen kummempaa. 

Olemme mieheni kanssa molemmat vähän samanlaisia hölmöjä ja tykkäämme ostaa toisillemme lahjoja. Lahjojen ei todellakaan tarvitse olla mitään kalliita, kunhan ne on ajatuksella mietitty. Tänä vuonna sovimme ennen joulua, että emme ostaisi kuin maksimissaan kolme lahjaa. Kuten arvata saattaa, molemmat lipesivät tästä aika pahastikin, mieheni minua vieläkin pahemmin. 

Lahjat ovat aika henkilökohtainen asia ja ehkä siksi minusta on tuntunut vuosien aikana vaikealta esitellä niitä. En halua myöskään, että minun ajateltaisiin pröystäilevän lahjoillani, vaikka ne eivät mitään kovin arvokkaita olekaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen tyylillään. Toiset eivät halua lahjan lahjaa, toiset ostavat yhden ja sitten on näitä meidän kaltaisia hörhöjä. Toiset eivät yksinkertaisesti pysty lahjoja ostamaan. Mikään ei ole oikein tai väärin. Päätin kuitenkin kuvata osan lahjoistani, sillä sain tänä vuonna jotenkin tosi osuvia ja siksi rohkaistuin vihdoin niitä vähän tarkemmin esittelemään. 

Lopuksi vielä haluan sanoa, että kyllä, minä todellakin osaan arvostaa kaikkea sitä minulla on. Opiskeluaikoina tuli laskettua omaa budjettia aika tarkkaan, kun ruokarahaa oli kahdeksi viikoksi kaksikymmentä markkaa. Koska halusin tulla itse toimeen, enkä käydä mummoni lompakolla. Näen myös työssäni jatkuvasti ihmisiä, joilla ei ole asiat niin hyvin kuin minulla. Se saa joka kerran ajattelemaan sitä, kuinka hyvin itsellä asiat tällä hetkellä ovat (tulevaisuudestahan ei tiedä kukaan) ja siitä jos mistä osaan olla kiitollinen.

Tulevaisuudesta ei kuitenkaan kannata liikaa huolehtia, sillä raha-asiat on helppo järjestää lainojen kilpailutus- ja vertailupalvelu *Sortterin avulla. Säästät rahaa yhdistämällä vanhat luotot ja lainat yhdeksi edullisemmaksi lainaksi. Sortterin palvelussa voit kilpailuttaa *yhdistelylainat ja samalla säästää kuukausierissä- ja kuluissa. Palvelussa voi myös kilpailuttaa vakuudettomat *kulutusluotot, tarpeellisia isompia yllätyksellisiä menoja varten.

Suklaata tulee joka vuosi. Se on selvä. Sitä ostaa niin ystävät kuin miehenikin, kaikkia en viitsinyt edes kuvata. Varsinkin belgialaisilta kohvehdeilta odotan paljon. En ole vielä edes avannut rasiaa, sillä vatsa on niin täynnä jouluruokaa, että tuntuu, ettei sinne mahdu oikein mitään muuta.

Kirjoja tuli tietenkin. Meillä on itseasiassa miehen kanssa diili, että ainakin yksi kirja pitää ostaa, se on alusta asti ollut meidän yhteinen juttu. Voitte uskoa, että kirjan osto ei ole aina helppoa, kun omista kirjahyllyistä löytyy parituhatta kirjaa. Onneksi niitä julkaistaan joka vuosi uusia. Kahta saamistani kirjoista olin toivonut ja kolmas oli ylläri. Auswitchin tatuoija oli toivekirja. En tiedä olenko ikinä maininnut, mutta minulla on muutamia teemoja, joista kerään kirjoja. Ne ovat Pohjois-Korea, joulu, Egypti ja kaikki holokaustiin liittyvä. Yleensä toivon lahjaksi myös elämänkertaa, koska ne ovat se viimeisin keräilykohde. Tämä vuonna toive oli selvä – Aino Sibeliuksen elämäkerta. En malta odottaa, että pääsen kurkistamaan Ainon elämään Ainona, ilman että häneen tutustutaan jonkun miehen kautta. Kolmantena kirjana sainkin pokkarin Pieni bistro Bretangessa, joka on hivenen kevyempää luettavaa kuin kaksi muuta. 

Blogia lukeville varmaan on tullut selväksi, että rakastan Muumeja. Ystäviltäni sain pari muumimukia. Kesämukin Iltauinti, joka minulla toki oli ostettuna keräilyversioksi hyllyyn. Onkin ihanaa, että minulla on  nyt myös toinen kappale, jota voin käyttää. Uusin muumipeikkomuki minulta puuttui kokoelmastani kokonaan. Mieheni ilahdutti minua muumimuki kuusenkoristeilla, jotka varmaan kirvoittivat eniten ihastunutta huokailua (rakastan tuota aihetta). Sain myös vuosittaisen Kalevala Korun kuusenkoristeen, jonka olen saanut nyt muutamana vuotena peräkkäin. Joka vuosi kuusta koristellessa sydämessä käy pieni lämmin läikähdys, kun ripustan niitä kuuseen. Ihana lahjaidea, josta on iloa lopun elämää.

Eva Solon termosmukia olin myös toivonut, että voisin juoda töissä ns. kunnon kahvia. Meillä on töissä kyllä kahviautomaatti, joka jauhaa oikein pavuista kahvin ja se myös puhdistetaan tarpeeksi usein. Jostain syystä se kahvi ei silti ole kovin hääviä, liekö johtuu niistä melko basic-pavuista, jotka eivät enää parempaan tottuneelle oikein maistu. :D Kaikessa hifistelyssä on aina tämä vaara, kun tottuu parhaaseen, mikään entinen ei sitten oikein enää tunnu tai maistu samalta. Meillä itseasiassa on jo yksi tällainen Eva Solon termosmuki. Ystäväni Tiia K Minäkö Keski-ikäinen blogista antoi sellaisen minulle vuosi sitten, mutta se tuli silloin mieheni käyttöön. Joten minulle iski myöhemmin mukikateus. Enää ei tarvitse olla kateellinen, koska sain omani ja pääsen nautiskelemaan töissä omasta termarista kuumana kunnon kahvia.

Kylmiin jalkoihini sain lämmittämään uudet pehmeät sukat.

Isoimmasta yllätyksestä vastasi silti paras ystäväni, joka oli ostanut minulle Fjällrevenin Totepackin No. 1 mustana. Ensin mietin, että mistä ihmeestä ystäväni oli tajunnut ostaa laukun. Mutta sitten muistin, että oltiin juteltu näistä jossain vaiheessa. Minähän meinasin ottaa käyttööni työmatkoille jo kesällä mieheni vanhan olalla kannettavan Fjällrevenin, koska hän osti itselleen repun ja se olalla kannettava on jäänyt vähälle käytölle. Nyt ei tarvitse "varastaa" miehen laukkua, koska sain oman. Laukkuhan on todellinen monitoimi-ihme. Se on syvä, joten se vetää paljon tavaraa. Sinne mahtuu niin vaihtovaatteet kuin eväätkin. Lisäksi sitä voi kantaa kädessä tai olalla, mutta siitä muotoutuu myös selässä kannettava reppu. Suomen keleissä osaan arvostaa vahattua kangasta, joka hylkii vettä. Otin laukun heti käyttöön. 

Mitä sait lahjaksi?