Helmikuun ensimmäinen viikko
Maanantai
Jos en ole kodin ulkopuolisessa työssäni vaan kotona, niin maanantai on se päivä, kun käyn aina läpi sähköpostejani. Kontaktoin mahdollisia yhteistyökumppaneita ja teen muita blogiin liittyviä hommia. Näiden parissa sujui tämän viikon ensimmäinen päivä. Blogi/sometyö on paljon työtä, joka ei välttämättä aina lopulta johda mihinkään sen kummempaan.
Tiistai
Suunnittelin tulevia talven, kevään ja alkukesän postauksia. Kirjoitin ideoita ylös. Sain myös vastatarjouksen yhteen minulle ehdotettuun yhteistyöhön, johon laitoin vielä oman tarjoukseni takaisin. Somealalla on tärkeää tajuta oma arvo, eikä ikinä kannata suostua mihin tahansa. Joskus tämän vuoksi voi yhteistöitä jäädä saamatta, mutta sellaista on elämä. Toisinaan yhteistyöt vaativat pidempiä neuvotteluja ja sähköpostit lentävät viikkojakin puolin ja toisin, joskus ne taas menevät sujuvasti eteenpäin nopeastikin.
Vaikka minulla onkin iso nippu kirjoitusaiheita blogiin valmiina, olen aina alusta asti ollut enemmän fiilispohjalta kirjoittaja. En tee postauksia viikkoja etukäteen valmiiksi, paitsi pidemmille lomajaksoilla (jotta lomalla olisi oikeasti lomaakin). Ainoastaan siinä tapauksessa olen aiemmin liikkeellä, jos yhteistyökumppani haluaa tarkistaa kaupallisen postauksen hyvissä ajoin ennen julkaisua. Yleensä jutut kuitenkin muovautuvat valmiiksi vasta päivä-pari ennen julkaisua. Joskus jopa vasta samana päivänä kuten tänään. Minulla on aivan ihania yhteistyökumppaneita, jotka luottavat tekemääni työhön, eikä minun ole tarvinnut kovinkaan usein tarkistuttaa juttujani etukäteen. Speksit sovitaan tietenkin aina etukäteen, jotta molemmat osapuolet saavat yhteistyöstä parhaan mahdollisen irti. Tarkistaminen on kuitenkin aina ok ja kuuluu asiaan, kun kyse on kaupallisista yhteistöistä. Silloin työn tarjoajalla on oikeus halutessaan tarkistaa juttu etukäteen. Usein tämä voi olla vain esim. sitä, että tarkistetaan, että linkit ovat jutussa oikein. Ei kaupallisissa postauksissa tällaista ei tietenkään koskaan ole, vaan teen postauksia täysin omalta fiilispohjalta, jos haluan.
Keskiviikko
Pidin vapaapäivän. Tämä on muuten yllättävän vaikeaa, kun toinen työ on kotona tehtävää. Tasapainottelin pitkään asian kanssa. Sitä lipsuu helposti katsomaan sähköposteja tai ajatus alkaa juosta tulevissa julkaisuissa. Nyt kuitenkin vietin kunnon vapaapäivän. Keskiviikkona näin pitkästä aikaa entistä työkaveriani, josta tuli aikoinaan nopeasti ystäväni. Pidetään edelleen melko tiiviistikin yhteyttä WhatsAppin kautta, vaikka ei enää samassa työpaikassa työskennellekään. Kun olen ystävieni kanssa, haluan olla läsnä, eikä kuvaaminen tunnu oikein luonnolliselta, tiettyjä tilanteita lukuunottamatta. Tästäkään tapahtumasta ei tallentunut kameralle ainuttakaan kuvaa. Nauroinkin ystävälleni, kun hän alkoi kuvaamaan kahvilassa leivoksiamme, että kumpihan meistä tekee somea työksensä. :D Samalla reissulla ostin myös talven ensimmäiset tulppaanit.
Torstai
Julkaisin postauksen Sisleyn Izia La Nuit -tuoksusta. Vastailin lisäksi blogin kommentteihin, kävin lukemassa myös muita blogeja ja kommentoimassa niihin. Pyrin siihen, että lukisin muita blogeja niinä päivinä, kun itsekin julkaisen, jotta pystyisin pitämään sellaisia päiviä viikon aikana, ettei asiat pyörisi blogiasioiden ympärillä millään tavalla. Kävin jälleen läpi sähköposteja ja vastailin niihin. Lisäksi laitoin muutamia ehdotuksia kevään yhteistyöstä eteenpäin.
Perjantai
Tällä viikolla perjantai oli ainoa päivä, kun olin kodin ulkopuolisessa työssäni. Ennen töihin lähtöä, tein blogitöitä. Vastailin muutamaan sähköpostiin. Lisäksi sain vastauksen tiistaina lähettämääni vastatarjoukseen, että tarjoukseni on mennyt läpi ja minut on hyväksytty mukaan brändin kamppikseen. Työpäivä kodin ulkopuolisessa työssä oli todella hektinen, enkä kiellä, etten olisi ollut melkoisen puhki, kun pääsin klo 21.00 pois. Mieheni tuli minua vastaan ja kävelimme kotiin rapeassa pakkasessa vajaan kolmen kilometrin matkan. Katsoimme illalla vielä yhdessä Dplaysta uusimman jakson kymmenestä suomalaisesta sarjamurhaajasta. Rikosdokkarit ovat se juttu, jolla pääsen irti nopeiten työjutuista.
Lauantai
Viikon toinen vapaapäivä. Tein suosikkiruokaamme unkarilaistyylistä lihapataa ja katselimme puolisoni kanssa Criminal Mindsia, jonka aloitimme pitkästä aikaa alusta jokin aika sitten. Pyöräytin vähän imuriakin petivaatteita vaihtaessa. Sitä ennen ne oli kuitenkin pakko viedä muutamaksi tunniksi tuulettumaan ihanaan pakkassäähän. Illan kruunasi sauna ja sen päälle rehelliset makkarat. Lisäksi pohdimme kutkuttelevaa ajatusta, että jospa tulevaisuudessa vaihtaisimme vähän maisemaa, mutta siihen on vielä pitkä matka. Katsotaan, mitä ajan saatossa tapahtuu.
Sunnuntai
Pyykkipäivä. Nukuin kymmeneen, koska ilta venähti yöhön asti. Ennen aamukahvia otin pikaisesti kuvat tätä postausta varten. Joskus kuvaamisessa saattaa mennä pari minuuttia kuten tänään, joskus helposti tunteja. Lopputuloksesta ei välttämättä näy, kuinka kauan kuvien ottamiseen on mennyt aikaa. Kävin kuvat läpi, lähinnä muokkasin valotusta. Tämä on yleensäkin lähes ainoita juttuja, joita teen kuvilleni. Joskus saatan lisätä kivan filtterin, jos tuntuu siltä. Tällä hetkellä viimeistelen juttua, että saan tämän vielä julkaistua sunnuntain aikana. Loppupäivä olisi tarkoitus viettää katsellen rikosdokkareita, ja jos vain millään jaksan valvoa yöllä, koittaisi silloin jokaisen alkuvuoden kohokohta Super Bowl. Löysin amerikkalaisen jalkapallon kiemurat ja hienoudet vasta muutamia vuosia sitten, mutta sen jälkeen Super Bowlista on tullut yksi vuoden kohokohtia, jos työt vain antavat periksi.
Parhaat – lokakuu´17
