Jouluaakkoset

Koko menneen viikon minulla oli päänvaivana, että mistä asiasta bloggaisin jouluaattona. Halusin ehdottomasti postata jotain, koska ajattelin tämän jälkeen pitää blogihistoriani pisimmän tauon maanantaihin asti ja keskittyä nauttimaan joulusta. Minulla oli olemassa varasuunnitelma, jos en keksisi mitään parempaa. Sitten bongasin Lady of The Messin -blogista hauskan Jouluaakkoset-postauksen ja mikäs sen oivempi aihe juuri tänään. Joten kiitos Lady, pelastit aattoni! Kuvituksena on kuvia viime joululta.

A – Aurajuusto 

Piparit ja Aurajuusto kuuluvat yhteen. Suolainen ja makeanmausteinen yhdistelmä on vastustamaton.

B – Björling Jussi

Vihasin oopperalaulua siihen asti, kunnes kuulin ensimmäisen kerran Jussia. Tämä tapahtui katsellessani Wallander-elokuvaa. Käsikarvani alkoivat vähitellen hiipimään pystyyn ja olin ihan lumoutunut. Kysyin mieheltäni: "Kuka tuo on?" Jussilla kuin niin monella muullakin taiteilijalla oli vakava alkoholiongelma ja hän kuoli vain 49-vuotiaana sydänkohtaukseen. Jos Björlingin esittämällä O helga nattilla ei pääse joulun tunnelmaan, niin ei sitten millään.

C – Coca-Cola

Coca-Cola pullojen kylkeen ilmestyy joka joulu se pullea hyväntuulisen näköinen pukki, jolle on helppo hymyillä. Tiesittekö muuten, että pukin on piirtänyt aikoinaan juomajätille Ahvenanmaalaisia sukujuuria omaava mainostaiteilija?

D – Dances with Wolves

Meidän perheen joululeffa. Eeppinen draamaelokuva, johon en kyllästy koskaan. Elokuvan loppu saa minut aina suurentamaan silmäni teevadin kokoisiksi kyyneleiden pelossa, vaikka tiedänkin miten elokuvassa lopulta käy.

E – Enkeli

Minähän en ole pätkääkään uskonnollinen ihminen. Kirkostakin olen eronnut aikoja sitten. Uskonto on muutenkin asia, mistä en ole halunnut puhua blogissani, koska se on varma tapa saada jonkun vihat niskoilleen. Elin koko lapsuuteni vahvasti uskovan ortodoksi mummoni kanssa, mutta me molemmat hyväksyimme toistemme näkökannat asiaan. Uskonto oli niitä harvoja asioita, josta emme riidelleet. :D Sopu sijaa antaa tässäkin asiassa. Tästä huolimatta minua ovat aina viehättäneet enkeli-koristeet, niissä on jotain herkkää ja rauhoittavaa. Onhan minulla se enkeli-Irjakin.

F – Fazer

Joulu ei ole joulu ilman Fazerin konvehteja. Kerrankin saa ostaa Da Capoja, Pätkiksiä ja Fazerinoja isoissa laatikoissa, miksi näin ei voi olla vuoden ympäri? Konvehteihin liittyy muutenkin hauska juttu. Minulla on iso suku ja lapsuuden jouluina joulua saattoi olla viettämässä melkein 30 henkeä saman katon alla. Lahjoja tietenkin vaihdeltiin ja monena jouluna suurin jännitykseni oli se, monta rasiaa saan konvehteja. Niitä tuli paljon, mutta usein ne oli loppiaiseen mennessä syöty. Syön vieläkin niin paljon suklaata vuodessa, etten uskalla edes laskea. 

G – Glögi

Oma jouluni alkaa siitä hetkestä, kun ensimmäiset glögit ilmestyvät kauppoihin. Vuosien saatossa olen alkanut arvostamaan myös vaaleaa glögiä, josta en aiemmin niin välittänyt. Vielä kun glögin joukkoon vähän raastaa tuoretta inkivääriä, lisää muutaman rusinan, sekä mantelilastun on herkku valmis. Toki glögi menee ihan sellaisenaankin.

H – Hyvä joulumieli / Himmeli / Hyasintti

Minulla itselläni on aina joulun aikaan hyvä mieli ja hymy varmasti irtoaa helpommin kuin normaalisti. Olen viime vuosina ollut huomaavinani, että kaiken maailman peikot ja menninkäiset kaivautuvat näin joulun alla koloistaan. Niillä on kovin kiire. Tuupitaan selkään, viedään tavarat käsistä ja saatetaan jopa ärähdellä myyjille. Joten ottakaa mukaan se hyvä joulumieli ja hymy, niin meillä kaikilla on siellä ruuhkassa mukavampaa. Hyvää mieltä voi tietenkin saada lisää itselleen osallistumalla keräykseen tai vaikkapa kysymällä naapurin mummolta tarviiko hän apua.

Ahnehdin ja tähän kohtaan oli lisättävä myös himmeli, koska siihen liittyy yksi rakkaimpia joulumuistojani. Melkein 25 vuotta sitten joulun alla saimme edesmenneen mummoni kanssa päähämme jonkun lehden innoittamana, että me tytöt alamme tekemään himmeleitä. Emme olisi aloittaneet, jos olisimme tietäneet sen homman määrän. Tuosta päivästä alkaen meillä oli olkisirkus pystyssä viikon verran. Tuloksena kaksi himmeliä, joista toinen taitaa vieläkin riippua lapsuudenkotini kuistilla. Välillä meinasi mennä hermot, mutta hauskaa oli.

Hyasintti on itselleni se joulukukka, joka tekee joulun. Sen tuoksua ei voita mitään. Ihan kuin syreenin tuoksu tuo kesän, tuo hyasintti joulun.

I – Ilta

Oma jouluaattoni huipentuu aina iltaan, kun valo vähenee, on aika kattaa pöytä. Siihen syömiseen saa käyttää jouluna enemmän aikaa kuin muulloin ja santsikierros on enemmän sääntö kuin poikkeus. Rauhallista keskustelua, yhdessäoloa ja voin ihan tuntea miten tunnelma vähitellen tiivistyy iltaa kohti.

J – Joulupukki

Joulupukki on maailman paras satu. Itsellenihän selvisi hyvinkin nuorena, että joulupukki on satuolento. Varmaan jo joskus kolmen vanhana, vaikka minulle tätä kansakunnan suussa leviävää tarinaa yritettiinkin syöttää. En muista mistä kuvion tajusin, mutta olen ollut aina melko tarkkaavainen, myös lapsena. Monesta joulusta on kuvia, että vain minä olen pukin sylissä, koska muut eivät uskaltaneet mennä. Tarjouduin aina vapaaehtoiseksi. Enhän minä sitä joulupukkia pelännyt, kun tiesin totuuden, leikin sitten muiden mukana. Vaikka tiesinkin joulupukin taustat, se ei silti yhtään vähentänyt sitä jännittynyttä odotusta, joka oli jokainen joulu. Kello tuntui etenevän tuhottaman hitaasti. Onneksi meillä oli fiksut aikuiset, jotka tajusivat, että lasten piinaa on turha pitkittää myöhään yöhön, joten meille pukki tuli usein jo neljän/viiden aikaan iltapäivällä. 

K – Kinkku / Kuusi / Karjalanpaisti / Karjalanpiirakka

Ilman kinkkua ja kuusta ei ole joulua. Kotona meillä oli myös aina karjalanpaistia- ja piirakkaa. Minun on pitänyt tehdä molempia monena vuonna itsekin, mutta aina se jää. Ehkä ensi vuonna? Homma olisi kyllä hallussa, koska katselin vuosikymmeniä Impilahdelta kotoisin olevan mummoni toimintaa ja osallistuin tekoon itsekin. Täytyy sanoa, että lapsuudenkodin leivinuunissa haudutettua karjalanpaistia ja kinkkua, sekä siellä paistettuja karjalanpiirakoita ei ole vielä mikään tähän päivään mennessä voittanut.

L – Lumi / Lanttulaatikko

"Jos jouluna ei ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?" Kamalaa pelottelua tuossa joululaulussa. Lumi ja joulu kuuluvat itselleni vääjäämättömästi yhteen. Valitettavasti tästä on joutunut viime vuosina tinkimään, kun Keski-Eurooppalaiset vievät meidän lumet. Tätä kirjoittaessa maassa on vähän valkoista, mutta lumipeitoksi tuota ei voi sanoa hyvällä tahdollakaan, mutta vielä on pari päivää aikaa toivoa joulun ihmettä.

Kaikista laatikoista lanttulaatikko on ehdoton suosikkini ja se maistuu aivan älyttömän hyvältä kinkun kanssa. Kun muut nyrpistelivät lanttulaatikolle, minä söin sitä heidänkin edestä jo pikkutyttönä. Lanttulaatikko tosin pääsee oikeuksiinsa vasta itsetehtynä, voin sanoa, että yksikään kaupan valmis lanttulaatikko ei ole oikeaa lanttulaatikkoa nähnytkään. Ne ovat aina liian kitkeriä, liian makeita tai koostumus muuten vaan outoa. Itse tekemällä saa juuri haluamansa makeuden ja sileän pehmeän samettisen koostumuksen. Kermassa ja voissa ei kannata säästellä, joulu on kerran vuodessa. ;)

M – Metsä

Lapsena lähdin joulukuussa usein talviseen metsään hiihtämään. Muistojeni mukaan oli loskakeli, sukset lipsuivat ja puut vain humisivat tuulessa. Silti se oli äärimmäisen rauhoittavaa, metsällä on sellainen vaikutus. Nykyään ei ole enää suksia ja vielä vähemmän lunta.

N – Nostalginen

Joulussa on aina jotain nostalgista. Kaiken ilon keskellä siinä on ripaus kaihoa, haikeutta ja ikävöintiä heitä kohtaan, joita ei enää ole.

O – Onni

Joulu on se aika vuodesta, kun tunnen harvinaisen suurta onnellisuutta. Jotenkin pääsen silloin niin rentoutuneeseen olotilaan, että on helppo ajatella elämän syvällisempiäkin juttuja, kuten onnea.

P – Paketti

Ikää tulee, vuodet vierii ja pakettien määrä ei pahemmin vähene. Itse en ajattele paketteja kaupallisesti. Meillä ei koskaan osteta mitään kallista. Olenkin sanonut, että minä en tarvitse paketteja, mutta se ei estä sitä, etten minä haluaisi antaa niitä läheisilleni. Minulle se paketoiminen on niin osa joulua, että en voisi ajatellekaan olevani ilman. Mikään ei ole sen mukavampaa kuin väsätä illan hämärtyessä paketteja. Paras fiilis tulee kuitenkin siitä, kun on itsensä mielestä keksinyt jonkun erittäin hyvän lahjan ja näkee toisen ilmeen hänen avatessa paketin. Sitä tunnetta ei voita mikään. Aina yhtä jännittävää. Miehen kanssa saamme palamaan aattoiltaisin parikin tuntia, kun avaamme paketteja vuorotellen toisen jännittäessä vieressä. Viereen vielä glögilasi niin ilta sujuu rattoisasti. 

Q – Quotes

Lähetän jouluisin läheisilleni tekstiviestit, jotka sisältävät Quotesin eli lainauksen.

Christmas isn`t a season. It`s a feeling.

- Edna Ferber

R - Riisipuuro

Lapsuudenkodissani oli aina aattoaamuna riisipuuroa. Minä nukuin aattona usein pienestä jännityksestäni huolimatta pidempään ja mummon keittämä riisipuuro oli yleensä herätessäni jo aika "kypsässä" kunnossa. Silti se oli aina yhtä hyvää. Nykyään syön riisipuuron aina pelkällä kanelilla, mutta lapsuudessa, jos mummon puuro oli päässyt liian jämäkäksi, lisäsin joukkoon ison kauhallisen luumusoppaa. Perinne jatkuu, sillä tänäkin aattoaamuna tartun kauhan varteen, mutta nyt se puuro ei ole ylikypsää.

S – Suklaa

Tarviiko tätä nyt edes perustella? Hyvä kevyt kirja ja rasiallinen konvehteja. Joulu on pelastettu.

T – Tunnelma / Tonttu

Joulun tunnelma on minulle sellainen leppoisan letkeä, ei ole kiire, voi tehdä mitä haluaa ja voi vaan olla. Joulun tunnelma on minulle olemisen sietämätöntä keveyttä.

Kaikista joululauluista Tonttu on takuulla itselleni yksi läheisimmistä, jos ei läheisin. Rakastin sitä runona pienenä valtavasti ja osaan sen edelleen ulkoa. Tontussa on paljon enemmän kuin joulupukin apurina toimiminen. Suomalaisissa uskomuksissa se on ollut voimissaan jo 1800-luvun lopusta ja siitä lähtien tontuille jätettiin usein jouluyönä jotain hyvää, kuten ohrapuuroa haltijatontulle ja saunatontulle saunaan vasta.

U – Uskomus

Vanhan kansan uskomukset ja sanonnat ovat mielestäni kiehtovia. Jännittävintä on, että jotkut näistä saattavat pitää paikkansa.

Jos joulukuussa on taivas tähdessä ja räystäät tippuvat, niin vie halla kesällä yhden viljan.

Jos pikkulintu lyö akkunaan, myllertää pian tuisku saman ruudun takana.

V – Varpunen jouluaamuna

Joka kerran jaksaa liikuttaa ja aika harvoin pääsen koko kappaleen läpi täysin kuivin silmin. Tässä laulussa kuvastuu joulun nostalginen puoli hyvin.

W – Wanhan ajan joulu

Moni joulukirjani kertoo Wanhan ajan joulusta, jossa on vertaansa vailla oleva tunnelma. Tuohan oli sitä aikaa, kun tuvan lattialle kannettiin puhtaat oljet ja tontuille käytiin viemässä talliin ruokaa. Se on ehkä meidän kaikkien ihanne siitä, millaista joulua tahtoisimme viettää.

X – X-asento

X-asento tulee otettua aika usein aattona sen santsikierroksen jälkeen, en koe huonoa omaatuntoa, sillä se kuuluu jouluun.

Z – Zzz

Jouluna saa nukkua ihan niin kauan kuin huvittaa. 

Y – Yhdessäolo

Minulle joulu on yhdessäolon juhla pienessä mittakaavassa, vaikka olenpa minä viettänyt sen kerran ihan yksin omasta tahdostani. Itseasiassa se on edelleen yksi parhaimpia joulujani. Tällä hetkellä lempijouluni on mieheni kanssa kahdestaan, se vaan toteutuu mieheni töiden vuoksi aika harvoin, joten edelleen olen jouluna usein osan aikaa yksin ja se sopii minulle hyvin.

Å – Å

On pieni kylä Lofooteilla Norjassa, olen josku miettinyt millaista olisi viettää joulua tuollaisessa pienessä kalastajakylässä. Varmasti tosi tunnelmallista.

Ä - Ähky

Jouluna tuttua. Alkoi muuten naurattamaan, kun lueskelin näitä vastauksiani, niin aika usea liittyy ruokaan. Tein tässä jokin aika sitten Facebookissa testin, joka paljasti mikä joululaulu olen. Kyllä se taas oikein tiesi, sillä sain vastaukseksi Juice Leskisen Sian, ehkä aiheesta. :D

Ö – Öykätä

Todellakin toivon, että tänä jouluna mahdollisimman moni välttää tämän. 

Toivottelen teille kaikille,

RAUHALLISTA JOULUA.

Palaan asiaan täällä blogissa ma 29.12. Tulossa juttua mm. vuoden parhaista kosmetiikkatuotteista. Jos tulee vieroitusoireita, minua voi seurata myös Instagramissa, johon saatan päivitellä kuvia pienen taukoni aikana.

Loppuun vielä digijoulurauhanjulistus.

Teksti: Elisa

Kuva: Ilona