Teemaväri vihreä

Sallan teemaväri -postaus oli niin inspiroiva, että päätin tehdä samanlaisen. Sallan tapaan minulla on ollut elämäni aikana tiettyjä värejä, jotka nousevat kausittain enemmän esiin. Yksi väri on kuitenkin pitänyt pintansa läpi vuosien ja se on vihreä. Vihreitä vaatteita minulta löytyy jonkun verran. Se on aika hämmentävää ihmiselle, jonka vaatekaappi koostuu pääsääntöisesti mustista, harmaista ja valkoisista vaatteista. Vihreää olen ripotellut aikojen saatossa kotiinikin, mutta hyvin pieninä yksityiskohtina. Olen usein miettinyt, mikä minua vihreässä kiehtoo. Ehkä taustalla on se, että olen syntynyt keväällä. Joka vuosi syntymäpäivänäni 15.5 koivuihin on puhjenneet pienet kirkkaanvihreät lehdet. Odotan niitä joka kevät yhtä suurella innolla. Lapsuuteni vietin korvessa metsän keskellä. Muistan, kun lapsena kellahdin makaamaan metsässä selälteni sammalmättäälle ja katsoin huojuvien mäntyjen läpi sinistä taivasta. Se rauha oli jotain käsittämätöntä. Edelleen vihreä rauhoittaa ja tekee minulle turvallisen olon. Kun teen turvameikkini, teen sen vihreällä. Sillä ei vaan koskaan voi mennä pieleen.

Tummanvihreä Mariskooli oli aikoinaan sellainen esine, joka sai aikaan läikähdyksen sydänalassani ja se päätyi koristamaan kotiani. Tällä hetkellä siellä majailee kasa arkikäytössä olevia koruja.

Aloe Veralla höystetty oliiviöljysaippua tarttui mukaan Kreikasta. Tällä suihkussa itseään pestessä, mieli palaa takaisin keskelle aurinkoa, lämpöä ja rentouttavaa viikkoa. 

The Body Shopin Fuji Green Tea Body Butterin sisältämä luomusoijaöljy on hoitanut tehokkaasti kuivaa vartalon ihoa. Sen mielettömän raikas tuoksu herättää ihanasti uuteen päivään. On jotenkin käsittämätöntä kuvitella, että levittämässäni voiteessa raaka-aineena käytetty vihreän teen lehtiuutetta varten, teen lehdet kerätään käsin Fuji-vuoren alueelta Japanista.

Essien Fashion Playgroung kuului viime kevään kokoelmaan, mutta se taisi jäädä pysyvästi Essien valikoimiin, sillä sitä löytyy tällä hetkelläkin Essien omilta sivuilta. Herkullinen minttu ei ole mikään helpoin lakka, sitä tarvitsee levittää ainakin kolme tukevaa kerrosta, että tuloksesta tulee peittävä. Tästä huolimatta lakka on ollut vuoden aikana käytössä paljon, sillä lopputulos on vaan niin herkullinen.

Hurraw! tuli tämän huulirasvanirsoilijan elämään jäädäkseen. Itsehän en ole huulirasva-addikti ja rasvaan huuliani vain, jos ne tuntuvat kuivilta. Yöksi pistän huulille Elizabeth Ardenin Eight Hour Creamin, mutta päiväksi pitää olla jotain kevyempää ja vähemmän tahmeaa, jos kuivat huulet yllättävät. Hurraw! -huulivoiteissa on kaikki kohdillaan, mitä odotan hyvältä tuotteelta. Aidot ihanat tuoksut ja maut, hyvät kosteustehot, sekä miellyttävän liukas levittyvyys. Keväällä kaivoin laatikosta laukkuuni Pitta-huulivoiteen. Joka on kesäisen herkullinen sekoitus kookosta, sitruunaruohoa ja raikasta minttua, sekä amalaki-hedelmän uutetta. 

Invisibobble oli asia, johon suhtauduin alkuun hyvin epäilevästi. Osittain epäilykseni osoittautuivat oikeiksi. Minun liukkaisiin, lasimaisiin ja melko raskaisiin hiuksiin nämä eivät oikein toimineet. Lenkki ei pystynyt pitämään makuuni tarpeeksi tiukkaa ponnaria (tykkään, että ponnari on niin kireällä, että se tuntuu) vaan lenksu alkoi valumaan nopeasti alaspäin. Poninhäntä ei ollut jämäkkä vaan sellainen väsyneen näköinen häntä. Lenkkiin piti lisätä koko ajan lisää kierroksia. Turhauttavaa. Olin tässä vaiheessa valmis viskaamaan näillä vesilintua, kunnes huomasin, että toimivatpa nämä sittenkin myös minun hiuksissani loistavasti yhdessä asiassa, nimittäin nutturassa. Kun pyöritän hiukseni kireälle opettajanutturalle, Invisibobble pureutuu siihen kahdella kierroksella niin tiukasti kiinni, että nuttura pysyy kireällä koko päivän. Sen jälkeen näitä onkin kertynyt laatikkooni, vaikka minkä värisiä. Eniten omistamistani bobbleista minuun ovat iskeneet nämä hieman helmiäisenä hohtavat tummanvihreät CU later alligator -bobblet. En edes ensin tajunnut, että näille on ihan omat nimetkin ja näiden on kyllä sieltä hauskimmasta päästä.

Estèe Lauderin unelman pehmoinen ja pigmenttinen Double Wear Stay in Place silmänrajauskynä sävyssä 07 Emerald Volt, on uusin ihastukseni. Se ei pienistä säikähdä ja pysyy hyvänä luomella koko päivän. Sateisina päivinä olen osannut arvostaa sen vettähylkivää koostumusta. Nopein ja paras kesämeikki on itselle värikäs rajaus.

Absolutionin La Brume Systèmique -Monivaikutteinen Kasvovesi tasapainottaa ihoa. Tuotteen koostumus on jännä. Siinä on kaksi eri faasia niin kuin monessa silmämeikinpoistoaineessa, joten ennen käyttöä pulloa on ravistettava kunnolla, jotta faasit sekoittuvat toisiinsa. Suihke on pullossa tosi hyvä ja suihke tulee tasaisesti hienojakoisena ulos. Kasvovettä yksinkertaisesti suihkautetaan suoraan kasvoille ja annetaan kuivua tai sitten isommat tipat voi taputella sormin ihoon. Sisältää andioksidanttipitoista ruusunmarjaa. Keto-orvokki ja hamamelis hillitsevät talintuotantoa ja sodium PCA sitoo kosteutta ihoon. Itse ihastuinkin tuotteessa sen kosteuttavuuteen. Jos kasvojen ihoa kiristelee vähänkään, pari suihkausta kasvovettä ja ihon pinta tuntuu välittömästi kosteutetulta. Tuoksunsa puolesta tämä sopii myös loistavasti miehille parranajon jälkeen, sillä tämä tuoksuu vihreälle kasteenraikkaalle ruoholle. 

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä iki-ihana Hermèsin Un Jardin Sur Le Nil, jonka kanssa rakkaustarina on jatkunut jo keväästä 2006 asti, jolloin ostin ensimmäisen pulloni Pariisin lentokentältä. Tällä hetkellä taitaa olla menossa jo neljäs pullo ja viides odottaa varastossa. Niin paljon kuin tuoksuja rakastankin, tuoksut joita ostan yhä uudestaan, ovat laskettavissa tällä hetkellä yhden käden sormilla. Olen käyttänyt elämäni aikana niin paljon tuoksuja, että minua on vaikea miellyttää yhtä pullollista enemmän. Kun haistoin Un Jardin Sur Le Niliä ensimmäisen kerran, tiesin, että meistä tulisi erottomattomat. Niinpä melkein 10 vuoden ajan tämä on ollut kesätuoksuni nro 1. Mikään muu tuoksu ei vaan saa aikaan minussa samanlaisia tunteita. Alkutuoksu on raikas, siinä on selvästi aistittavissa greipin vivahde, mutta sitten et enää tiedäkään, mikä sinuun iskee, sillä greippiä tulevat mukavasti taittamaan porkkana, tomaatti ja vihreä mango. Joista tomaatti tuoksuu omaan nenääni selvästi eniten. Sydäntuoksu on vetisen vihreä hyasinttia, lootuksenkukkaa, peonia, osmankäämiä ja appelsiinia. Omaan nenääni en ole koskaan haistanut keskituoksun appelsiinia, enkä pionia. Sen sijaan osmankäämi, hyasintti ja lootuksenkukka ovat aivan selkeitä. Vihreän vesituoksun pohjakin jaksaa yllättää: kanelia, myskiä, suitsuketta ja iristä. Nuoteista voisi päätellä, että pohjalla on melkoinen potku kaiken vihreyden päätteeksi, mutta ei. Jotenkin tässä tuoksussa pohjakin sulautuu yhdeksi täydelliseksi harmooniseksi kokonaisuudeksi muiden nuottien kanssa. Tämä on tuoksuna uniikki ja sen vuoksi en varmaan koskaan kyllästy tähän. Jos haluat tuoksua kasteenraikkaalta pienellä jujulla ja erottua kesäpäivänä joukosta, tämä tuoksu varmasti kolahtaa.

Mikä on teidän väri?

Osa tuotteista ostettu itse, osa blogin kautta saatuja. Jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä, enkä saa niistä rahallista korvausta.