Tuoksumuistoja – Hermès Un Jardin Sur Le Nil

Ensiksi iso kiitos siitä, miten lämpimän vastaanoton tämä viime kuussa alkanut Tuoksumuistoja -sarja on saanut. Itse olen ihan innoissani tästä ja viime kuun postaus oli varmasti yksi kuukauden mieluisimmista postauksista itselleni. Joten jatketaan tällaisella sopivalla kerran kuukaudessa tahdilla, nämähän eivät ihan heti lopu vaan jatkoa voi tuolla tahdilla tulla vuosia. ^_^

Marraskuu 2005, Pariisi Charles de Gaulle

Ihana aurinkoloma St. Martinilla takana. Pyyhin unihiekkoja silmistä melkein yhdeksän tunnin lennon jälkeen, jonka vietin nukkumalla ja katselemalla pari leffaa. Vielä muutama tunti odotusta, muutaman tunnin lento ja vihdoin kotona. Ajatuksia painaa jo tuleva työviikko, niin kuin aina loman jälkeen, rästissä jääneitä hommia on vaikka kuinka tiedossa. Sitäkin enemmän mielen alakuloiseksi vetää pimeä marraskuu, mikä Suomessa odottaa. Se on järkytys, kahden viikon auringon ja lämmön jälkeen. Kävelen hetkeä ennen koneenvaihtoa Tax free -myymälään, haaveissani löytää joku erityinen tuoksu, joka muistuttaa minua kesästä ja lämmöstä vielä kotonakin. Haahuilen hetken aikaan hyllyjen välissä, mutta mieleistäni ei tahdo löytyä. Keskitän kaiken tarmoni tuoksuihin, joita Suomesta ei voi ostaa, sillä haluan jotain erikoista. Pian myyjä tulee viereeni ja kysyy voisiko hän auttaa. Kerron hänelle millaista tuoksua olen vailla. Minut johdatetaan Hermèsin tuoksuhyllyn eteen ja käteeni ojennetaan tuoksu, jollaista en ole ennen nähnyt. "Tämä on tällä hetkellä todella suosittu ja tullut tänä vuonna, tämä voisi olla sellainen jota haet", hän selittää. Un Jardin Sur Le Nil lukee pullossa. Vihreä on aina ollut yksi lempiväreistäni, joten liukuvärjätty vaaleanvihreä yksinkertaisen linjakas pullo saa ulkoisen hyväksyntäni ja pyydän myyjää laittamaan tuoksua tuoksutikulle, jotta voin haistella sitä. Yksi nuuhkaisu ja tiedän, että tämä on lupaus ikuisesta kesästä myös pimeinä marraskuun päivinä. Kuuluu klik ja poistun kaupasta kassan kautta koneeseen. Sitä en vielä tuolla hetkellä tiedä, että yli kymmenen vuotta myöhemmin tästä tuoksusta on tullut kauiten viikoittain käyttämäni tuoksu. Rakkaus, joka ei sammu koskaan.

Yksitoista vuotta, MONTA Un Jardin Sur Le Nil pulloa myöhemmin, olen edelleen sitä mieltä, että tuoksu oli tuoksurintamalla paras muutamassa sekunnissa tekemäni päätös, mitä olen koskaan tehnyt. Kyllästyn yleensä helposti tuoksuihin, en ole kovinkaan iso raikkaiden tuoksujen ystävä, käytän harvoin samaa tuoksua vuodesta toiseen, vielä harvinaisempaa on se, että käytän tuoksua kaikkina vuodenaikoina, mutta Un Jardin Sur Le Nil on pystynyt siihen, mihinkä mikään muu tuoksu ei ole aikoihin pystynyt. Tulemaan suosikiksi, jota minulla on aina yksi täysinäinen pullo jemmassa. Ajatus siitä, että varapulloa ei olisi, kauhistuttaa minua. Vuosien saatossa olen kiertänyt tuoksun takia lentokenttiä ja aina tilaisuuden tullen hankkinut varakappaleen. Mieheni tietää pakkomielteeni tähän, koska myös hän ollut mukana metsästyksessä. Onneksi reilu vuosi sitten tilanteeseen tuli muutos ja nyt tuoksu on saatavilla helposti myös Suomesta. 

Miksi sitten Un Jardin Sur Le Nil on niin lumoava? Se on tuoksu, joka osaa olla yhtä aikaa raikas, naisellinen, hivenen mausteinen ja kukkainen. Siinä on vähän kaikkea, kuitenkin niin, että kaikki on tasapainossa. Se on tuoksu joka tuntuu erilaiselta joka kerralla, riippuen siitä millainen fiilis itsellä on. Toisina päivinä haistan siinä selkeämmin greipin, toisina hyasintin, joskus mausteisen kanelin. En ole käynyt Niilillä, mutta olen käynyt Egyptissä ja siellä tajusin, mistä tämä tuoksu on saanut nimensä. Siellä veden äärellä kävellessä, haistoin samaa tuoksua, mitä olin haistellut jo vuosia aiemmin kotona pullosta. Tuoksussa on jotain kaunista, mitä on vaikea kuvailla, mutta lupaan, että ymmärrätte mitä tarkoitan, kun haistatte sitä. Tämä on itselleni iloinen tuoksu, aina kun laitan tätä, suupielet nousevat automaattisesti ylöspäin, jopa kurjimpina päivinä.

Alkutuoksussa greippiä, porkkanaa, tomaattia ja vihreää mangoa. Sydäntuoksussa hyasinttia, lootuksen kukkaa, pionia, osmankäämiä ja appelsiinia. Pohjalla kanelia, myskiä, suitsuketta ja iristä.

Tuoksun kesto on hyvä, haistan tämän helposti vielä kahdeksan tunnin jälkeen, joten harvemmin lisäilen tuoksua päivän aikana.

Onko Un Jardin Sur Le Nil tuttu? Mitä pidätte?