Ravintola Bronda

Olimme viime viikonloppuna viiden hengen porukalla juhlistamassa mieheni syntymäpäivää hieman jälkikäteen ravintola Brondassa. En ollut käynyt syömässä ravintolassa aikaisemmin ja ajattelin, että voisin jakaa teidän kanssa hieman kokemuksia paikasta. 

Tasting Menut ovat mielestäni kivoja, koska niissä pääsee usein kokemaan erilaisia makuelämyksiä ja jos annokset ovat vain tarpeeksi isot, ei nälkäisenä tarvitse kotiin lähteä. Seurueemme otti hieman erilaisia menuita, mutta kolme meistä päätyi tarjoilijan suosituksesta Menu Brondaan 66 euroa/hlö. Tarjoilusta kiireisenä lauantai-iltana voin kertoa sen verran, että se pelasi moitteettomasti ja oli ystävällistä koko menun ajan. Ruoat tuotiin pöytiin juuri oikea-aikaisesti, niin että alkuruokien ja pääruokien välissä oli hieman pidempi tauko, samoin kuin pääruokien ja jälkiruokien. Ainoa mitä olisin kaivannut oli tarjoilun alussa, kun hieman emmimme viinin kanssa ja mietintämme kesti pitkään, tarjoilija olisi voinut oma-aloitteisesti mahdollisesti suositella meille juotavaa, mutta muuten palvelu oli todella hyvää ja laadukasta. 

Menuthan hieman vaihtuvat jatkuvasti ja söimmekin ihan erilaisen menun, mitä Brondan omilla sivuilla tällä hetkellä on Menu Brondana. 

Ateria alkoi vihersimpukalla, piimä-tillidressingillä ja merileväkaviaarilla. En ole mikään suuri simpukoiden ystävä, mutta piimä-tillidressing toi mielestäni annokseen todella kivan happaman vivahteen. 

Seuraavaksi pöytää tuotiin Brondan merquez-makkaraa, parmesaanileipää, pikkelöytyä sipulia ja aiolia. Makkara oli annoksessa herkullista, sopivan tulista ja maukasta. Leipä oli ehkä hivenen mauton ja makuuni pullamainen. Silti tämä oli yksi suosikkiannoksistani.

Seuraavaksi pääsin herkuttelemaan sokerisuolatulla lohella, käsinkuorituilla katkaravuilla, savustetulla tomaatilla, fenkolilla, tillicreméllä sekä fenkoli-kurkkudressingillä. Tämä oli minulle illan kohokohta, vieläkin nousee vesikielelle, kun ajattelen tätä annosta. Esillepano oli herkkua silmille. Lohi oli tuoretta, pehmeän makuista ja suorastaan suli suuhun. Olisin oikeasti halunnut syödä tätä paljon enemmän kuin yhden pienen siivun. Maut olivat todella tasapainossa.

Sitten pöytään tuotiin hieman pelkäämiäni kampasimpukoita paistettuna, rapumajoneesia, valkosipulivoita, persiljaa ja rapeaa yrttileipää. Kampasimpukat ovat aina olleet simpukoista vähiten suosikkejani, niiden maku on jotenkin omaan suuhuni liian "merellinen" sekä koostumus hieman erikoinen. Simpukat olivat hyvin valmistettu, mutta ei näistä edelleenkään suosikkejani tullut. Valkosipulivoi maistui tässä annoksessa melko tuhdisti. 

Lopulta päästiin illan kohokohtaan, joka oli haudutettua ja grillattua häränrintaa, valkosipuliconfint, tryffelimarinoitua valkokaalia, punaviinikastiketta ja aiolia. Tämän annoksen kanssa tuotiin samaan aikaan pöytään myös toinen annos paahdettua perunaa, paahdettu paprika-mantelidressingiä. Härkä oli hyvin valmistettu ja se suli suuhun. Makuuni annoksessa oli liian vahvasti valkosipulia ja lihan oma hieno maku peittyi liiaksi sen alle. Perunat olivat loistavia ja näistä melkein taisteltiin syöjien kesken. 

Vihdoin tuli jälkiruokien vuoro, joita yllättäen odotin eniten. Ensimmäisenä oli vuorossa manteli-omenakakkua, vaniljacreméä, omenamoussea ja omenasorbettia. Annoksen ulkonäkö oli ehkä hivenen vaisu. Annoksena kuitenkin tasapainoinen ja OMG, mistä tuota omenasorbettia saa lisää? Ihan tajuttoman hyvää! Voisiko joku tuoda sitä minulle litran paketin hetimmiten kotiin, kiitos. Tämä oli ihan omenasorbetin takia menun kolmas suosikkini. 

Toisena jälkiruokana oli esillepanoltaan kauniimpi jälkiruoka kurpitsa-juustokakkua, suolakaramelliä, hunajapaahdettua kurpitsaa, vaniljacrumblea ja hapankermajäätelöä. Annoksessa oli todella ihania erilaisia makuja ja koostumuksia. Crumble rapsahteli suussa, kun taas kakku oli pehmeää ja jäätelö viileää. Koska suurin osa komponenteista oli levitelty lautasella, annoksen makuja oli aika vaikea saada kaavittua vadilta samanaikaisesti lusikkaan, mikä minulle tällaisissa annoksissa on se jutun juoni. Hapankermajäätelö oli mielettömän hyvää. 

Kokonaisuutena minulle jäi menusta hyvä mieli. Annokset olivat tarpeeksi erilaisia ja mielenkiintoisia, niistä oli mukava keskustella muun pöytäseurueen kanssa. Muutama annos nousi hyvin esiin ja jäi mieleen. Annoskoot olivat sopivia, itselläni oli aterioinnin jälkeen kylläinen, mutta ei ähky olo. Lisäksi todella jouheva palvelu kiireisenä lauantai-iltana nosti omissa silmissäni paikan osakkeita. Menun suurin miinus oli minusta liika valkosipuli. Sitä oli useassa ruoassa ja kun valkosipulia on noin voimakkaasti käytetty, huomaan, että minun on enää se maku suussani vaikea maistaa muista annoksista kunnolla mitään. Olisinkin toivonut, että valkosipulin sijasta olisi joihinkin annoksiin kehitelty ehkä jotain muuta maustamista, varsinkin liharuoan valkosipulimäärä oli pökerryttävä. Maistui muuten valkosipuli suussa vielä seuraavanakin päivänä, vaikka pesin kielenkin erikseen illalla. :D 

Menimme vielä ennen kotiinlähtöä ottamaan yhdet menua laskevat drinksut Brondan baariin. Oma Gin Tonicini oli täydellinen ja hyvä päätös illalle. Brondan baarin puolella musiikki oli makuuni liian lujalla ja jutellessa ääntä joutui hieman korottamaan, sen sijaan varsinaisen ravintolasalin puolella musiikin vahvuus oli juuri sopiva niin ettei se häirinnyt, mutta esti kuulemasta muiden pöytäseurueiden puheita. Kokonaisuutena Brondasta jäi positiivinen kuva ja menisin sinne ehdottomasti uudestaan. 

Ravintola Bronda

Eteläesplanadi 20, 00130 Helsinki

010 322 9388

info@ravintolabronda.fi

Oletteko käyneet Brondassa? Mikä on teidän suosikkiravintolanne?