Milloin viimeksi?


Ystäväni Tiia teki blogiinsa jokin aika sitten klassisen blogihaasteen, jossa oli tällä kertaa monia uusia mielenkiintoisia kysymyksiä. Ajattelin, että voisi olla aika päivittää tämä haaste tännekin. Kysymysten tulva on melkoinen, joten eiköhän aloiteta heti.


Milloin viimeksi?


Karjuit? En muista. Tarkoituksellisesti olen karjunut varmaan joskus parikymppisenä. Ääneni on saattanut olla joskus kuuluvampi, mitä on ollut tarkoitus.

Ajoit autoa? Lapsena kummisedän sylistä. En omista ajokorttia, joten rattiin ei ole tullut tartuttua.

Halasit ei perheenjäsentä, ajattelematta onko se turvallista? Vaikea kysymys, koska en ole halannut hetkeen muita kuin kavereitani tai sukulaisia, heitäkin erittäin harvoin. Tämä varmaan selviää jatkossa. Muutenkin tulee olemaan jännä nähdä, miten ihmisten käytös muita kohtaan tästä eteenpäin jatkuu.

Urheilit? En urheile. Käyn kyllä kävelemässä ja pyöräilemässä, mutta se ei ole urheilua.

Olit pelokas? Piti jäädä oikein miettimään ja tajusin, että minun on pakko vastata tähän, etten muista. Olen hämmentynyt.

Itkit? Silmät kostuu helposti leffoja katsellessa, joten ei tästä pitkää aikaa ole.

Söit vain herkkuja lounaaksi? En ole tainnut koskaan syödä vain herkkuja lounaaksi. Voin kyllä aloittaa makealla, mutta perään hamuan kaapista voileipää tai muuta oikeaa ruokaa. Pelkistä herkuista tulisi vain huono olo.

Sheivasit? Eilen illalla.

Olit kateellinen jollekin toiselle? Voin vitsikkäästi heittää kamuille, että vitsi mä olen kade, jos heille tapahtuu jotain mahtavaa, mutta totuus on se, etten oikeasti ole kateellinen kenellekään vaan olen iloinen heidän puolestaan. Lapsuudessani sattui muutama juttu, että aikuiset olivat minulle kateellisia ja silloin päätin, ettei se ole lainkaan tavoiteltava mielentila. Kateellisuudella saa itsensä hyvin nopeasti katkeraksi. En vain yksinkertaisesta osaa olla kateellinen, toisten hyvät asiat eivät ole minulta pois.

Olet sijoittanut rahaa osakkeisiin tai rahastoon? En koskaan, mutta ajatus kiehtoo.

Olit yksin kotona? Tälläkin hetkellä, kun kirjoitan tätä.

Sait olla yksin? Monesti useana päivänä viikossa. Yksinolo on elinehtoni.

Nauroit niin, että meinasi tulla pissat housuun? On tästä jo jonkin aikaa, varmaan muutama kuukausi. Nauran usein, mutta tähän tilaan tarvitaan jo jotain tosi spesiaalia. :D

Valvonut aamulla kello neljään? Tästä on aikaa vuosia. Tosin viime yönä meni kolmeen, joten läheltä liippasi. 

Olet bailannut aamuun saakka? Tämä on takuulla tapahtunut viimeksi silloin, kun ikänä alkoi kolmosella.

Teit jotain, mitä et ikinä uskonut tekeväsi? Olen aika periaatteellinen ihminen monissa asioissa, joten jos olen päättänyt, etten jotain tee, niin sitä tuskin tulee tapahtumaan. Koitin kuitenkin miettiä jotain kivaa ex-tempore -juttua, mitä olisin voinut tehdä, mutta ei kyllä tullut mitään viime ajoilta mieleen.

Rukoilit? Teini-iässä.

Kävit Alkossa? Joulukuun alussa.

Kävit ulkomailla? Kesäkuussa 2019. Matkakuume on tässä ajassa kasvanut ihan jäätäväksi.



Kävit järvessä uimassa? Viime kesänä.

Söit ulkona ravintolassa? Kesäkuussa 2019, sillä viimeisellä ulkomaanmatkalla. Kahvilassa olen käynyt kahvilla pari kertaa. 

Maistoit itsellesi uutta ruokaa? Talvella 2020 ostin ensimmäisen kerran elämässäni Nutellaa ja maapähkinävoita. Molemmat jäivät vakiovarusteeksi kaappiin. *huokaus*

Kiroilit? Paha tapa, joten varmasti päivittäin. Tänäänkin on päässyt sammakoita huomaamatta. :D

Olit humalassa? Tästä on aikaa. Olen yleensä vaan sopivassa pienessä hiprakassa.

Leikkasit kynnet? Leikkaan vain varpaiden kynnet, sormien viilaan. Varmaan pari viikkoa sitten, kohta pitäisi taas. 

Turhauduit? Olen turhautumisen mestari. Turhaudun takuulla päivittäin milloin mihinkin pieneen tai isompaan asiaan, mutta se menee äkkiä ohi. Puoliso saa kuunnella turhautumis-tuhinaani varmasti liiankin kanssa.

Juoksit Cooperin testin? Yläasteella.

Luit raamattua? Teininä.

Nukuit yön yli? Nykyään lähes aina. Onneksi vuosia kestäneet uniongelmat ovat viime aikoina pysyneet hyvin aisoissa.

Mietit omia arvojasi? Melkein joka päivä näitä tulee kelattua eri asiayhteyksissä.

Teit hutiostoksen? Pari vuotta sitten tilasin liian pienet talvikengät, mutta ne menivät tietenkin heti palautukseen.


Puhuit englantia? Tällä viikolla töissä.

Olit rohkea? Rohkeus on suhteellista. Siksi ajattelen niin, että jos miettii historiaani, niin olen ihan super-rohkea tyyppi. Ihailen yli kaiken sitä 7-vuotiasta Jonnaa, miten rohkea hän oli. Elämässäni on ollut myös aikoja, jolloin pelkkä puhelinsoitto on vaatinut äärimmäistä rohkeutta. Kannattakin muistaa, että aina ei tarvitse olla rohkea. 

Sanoit minä rakastan sinua? Viikon sisään miehelle. Näitä tulee huikkailtua, kun toinen lähtee töihin niin automaattisesti, ettei ajattele asiaa sen enempää. 

Maksoit laskun? Piti tarkistaa, 24.5. 

Ihanaa alkavaa kesäviikkoa kaikille!






  1. Näitä on ollut hauska lukea! Toi on ihailtava ominaisuus, ettei kadehdi toisia. Itse en valitettavasti voi sanoa, ettenkö tuntisi silloin tällöin kateuden pistoa, mutta sen olen sentään jo oppinut, etten koskaan ilmaise sitä kyseiselle henkilölle negatiivisella tavalla. Osaan siis myös iloita toisen puolesta ja näyttää sen, vaikka salaa mielessä hieman kadehtisikin henkilöä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tuo on hienotunteisuutta, ettei ilmaise omaa kateuttaan toiselle negatiivisesti, koska sitä näkee valitettavan paljon. Hienotunteiset osaa kyllä peittää sen kateuden ja olla myös samaan aikaan onnellinen toisen puolesta. :)

      Poista
  2. Olipa kiva, että teit tämän ja todella sut tunnistan, mm. siitä, että olet periaatteellinen ihminen. <3

    Ihanaa uutta viikkoa Jonna. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mä olen liiankin periaatteellinen ihminen monessa. :D

      Samaa sinne Tiia. <3

      Poista
  3. Ihanan pohtiva postaus! Vastauksista kyllä kuulsi se Jonna jonka tiedän.
    Ihanaa viikkoa sulle <3

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana postaus ja minä niin tykkään lukea näitä.
    Sinun ajatus tuosta kateudesta oli mielestäni hieno, näin sen pitäisikin olla, ei tarvitse olla toisella kateellinen, sillä niin kuin sanoit, toisen hyvä asia ei todellakaan ole itseltä pois <3

    Ja okei, lämmin ailahdus myös tuosta kiroilusta, sillä minulta pääsee ärräpäitä myös päivittäin, en ole ylpeä siitä mutta näin se vaan on.

    Aurinkoa viikkoosi Jonna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan aina, kun mummo torui tuosta kiroilusta jo lapsena. En kiroillut koulussa, niin kuin en nytkään töissä, mutta kotona sitäkin enemmän. :D Mummo tosiaan kun torui, niin kiroilin aina lapsena sen kiusaksi vieläkin enemmän. Yleensä luettelin sen jälkeen kaikki tietämäni kirosanat putkeen. Lopetti lopulta kommentoimasta. :D Oli meidän hiljainen sota asiasta. :D Naurattaa vieläkin.

      Samaa sinne S. <3

      Poista
  5. Voi miten kiva postaus :) Näissä palajastuu aina jotakin uutta ja ollaan tuon kateuden tai sen puuttumisen suhteen ssmanlaisia, mä olen kanssa aina ajatellut tuollatavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit postauksesta. Aurinkoista viikonloppua! <3

      Poista
  6. Tosi kivaa oli lukea vastauksesi!
    Olen myös napannut tämän saman haasteen Tiian blogista. Sen oli hauska sekä tehdä että nyt lukea muiden vastaukset. Pääsee ikään kuin peilaamaan omat ja toisten ajatukset samoista asioista 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans tykkään lukea muiden vastauksia näistä. :D

      Poista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown

Designed by FlexyCreatives