Se on loma NYT!


Se on loma NYT! 

Voin sanoa, että nyt jos koskaan loma tulee todella tarpeeseen. Mennyt vuosi on ollut raskas, olen joutunut jälleen vetämään rajoja sille, kuinka paljon teen töitä. Kulisseissa on tapahtunut paljon. Viime vuoden lopulla setäni, joka oli kuin isä minulle kuoli. Samalla meni myyntiin kotikotini. Onneksi se kuitenkin lopulta päätyi suvun haltuun. Huomaan myös, että mielialaani vaikutti yllättävän paljon se, että viime vuoden kesäloma tuli vietettyä kotona. En jotenkin päässyt irtautumaan arjesta kunnolla ja töihin palattua oli olo, kuin en olisi ollut lomalla. Ne samat siivoilut ja kokkailut tuli tehtyä, mitä arkenakin. Talvi ja kevät olivat sellaista taiteilua. Sitten siihen päälle tuli vielä kesä ja helteet. En saanut helteiden vuoksi kunnolla nukuttua viikkoihin tai jos nukuin, yöt olivat katkonaisia, koska sisällä oli niin kuuma. Tämä alkoi vaikuttamaan todella nopeasti jaksamiseeni, enkä oikein toipunut tästä. Vasta pari viime viikkoa olen saanut vihdoin nukuttua paremmin ja palautuminen noista huonosti nukutuista viikoista on vähitellen alkanut.

Olen niitä ihmisiä, jotka innostuvat ja tekevät helposti enemmän kuin pitäisi. Sitä jaksaa hetken, kunnes tajuaa, että se ei ollutkaan niin hyvä idea. Onneksi menneistä vuosista oppineena, osaan nykyään puhaltaa pelin ajoissa seis, ettei mennä ihan samoihin syviin vesiin, joissa joskus vuosia sitten on tullut oltua. Sairaslomilta on vältytty. Silti toipuminen vie aikaa. Vaikka osaan nykyään sanoa ei, niin kiltintytönsyndrooma istuu syvällä. Siinä missä toiset jatkavat elämäänsä ein sanomisen jälkeen normaalisti. Minä jään kokemaan siitä huonoa omaatuntoa ja mietin, pahoitinko toisen mielen. Menee useita päiviä päästää asiasta irti. Lisäksi jatkuvasti pitää muistuttaa itseään, että sitten kun tuntuu paremmalta, etten menisi heti hamuamaan lisää töitä vaan tyytyisin siihen mitä on, koska nekin riittävät. Jossain kuitenkin vaanii sellainen ahneuden piru, johon sorrun liian helposti. Olen myös miettinyt paljon sitä, mitä haluan jatkossa tehdä. Blogin kirjoittaminen on asia, jota rakastan. Eikä se oli ole tuntunut koskaan kuormittavalta ja sitä tulen jatkamaan toisena työnäni, ehkäpä vielä jossain vaiheessa kokopäiväisesti, jolloin voisin nostaa postausten määrää.


Sen sijaan some on alkanut puuduttamaan aina vain enemmän ja enemmän. Se on vähän harmi, sillä firmat haluavat nykyään jopa mieluummin Instagram-yhteistöitä kuin blogipostauksia. On olo, ettei minulla ole sinne oikein mitään annettavaa. En ole ihminen, joka kertoo asioita parissa lauseessa tai tekee naamallansa Instastorieseja. Rakastan kirjoittamista, pohdiskelevaa ja tutkivaa otetta. Haluan testailla tuotteita joista kirjoitan pitkään. Sen sijaan, että tuuttaisin uutta materiaalia pihalle päivittäin liukuhihnalta. 

Välillä mietin aikaa ennen somea. Kaipaan sitä ja olenkin paljon pyöritellyt mielessäni, että poistaisin sosiaalisen median kanavat kokonaan. Facebookista olisin jo luopunut, mutta blogini tili on siellä. Instagramistakaan en voi toisen työni vuoksi luopua, vaikka mieli tekisi. En koe paikkaa kovinkaan omakseni. 

Uutisia en viitsi enää edes lukea. Niissä ei ole ollut kohta kahteen vuoteen kuin yksi aihe, tiedätte kyllä mikä. Monissa muissa maissa on vähitellen alettu päästämään irti ja päivittäiset ykkösaiheet ovat jotain muuta kuin edellisen päivän tartuntaluvut. Jos aikoinaan oli herranpelko, niin suomalaisiin on saatu istutettua viimeisen vajaan parin vuoden aikana koronapelko. Ilmapiiri on täällä todella ahdistava asian ympärillä. Ajattelen, että se voisi olla hyvinkin toisenlainen. Kiitos lehdistön ja toisten ihmisten kyttäämisen, siitä on muodostunut sellainen kuin se nyt on. Järkevää keskustelua on vaikea löytää. Nykyään on yhtäkkiä normaalia, että jos lähdet rajojen ulkopuolelle reissuun, joudut puolustelemaan muille päätöstäsi. Kertomaan suurin piirtein minuutin tarkkuudella miten toimit ja mitä teit, ettei sinua tuomittaisi. Silti saat kuraa niskaasi. Tämä on absurdia. Jos toimii matkustaessa vastuullisesti, tiedossa olevat riskit huomioiden, tässä ei ole mitään tuomittavaa. Valitettavasti osa sitten toimii holtittomasti, mutta sellainen on ihminen... 

"Minua ei pelota eikä ahdista itse korona yhtään vaan tämä asian ympärillä vallitseva ilmapiiri."

Totuus on kuitenkin se, että me kuolemme todennäköisemmin syöpään kuin koronaan, johon joka kolmas meistä sairastuu ja vuosittain lähes 13 000 kuolee. Miettikää, millainen satumainen tuuri sinulla käy, jos et saa elämäsi aikana syöpää. Jotenkin vasta korona sai useammat ihmiset ajattelemaan omaa kuolevaisuuttaan, jonka vuoksi pelko ja kyttääminen ovat nyt sitten valloillaan. Tästä vallitsevasta pelosta tullaan maksamaan vielä kovaa hintaa jatkossa lisääntyneinä mielenterveysongelmina. Minua ei pelota eikä ahdista itse korona yhtään vaan tämä asian ympärillä vallitseva ilmapiiri Suomessa.

Itselläni on molemmat rokotteet, mutta en ala syyttelemään heitä, jotka eivät rokotetta ota. Jokainen tekee päätöksensä asiasta itse ja elää sen kanssa. Onkin ollut järkyttävää huomata, miten ihmiset ovat toistensa kimpussa tässäkin asiassa. Tuttavissani on ihmisiä, jotka ovat saaneet rokotteesta isompiakin oireita, mutta myös niitä joille ei tullut mitään. Ymmärrän, että toisia pelottaa, varsinkin, jos on sattunut saamaan ensimmäisestä piikistä kunnon oireet, niin takuulla aiheuttaa mietintää toisen ottaminen. Itselläni oli ensimmäisen rokotteen jälkeen käsi hellänä kaksi päivää, toisen rokotteen jälkeen ei mitään. Toivon, että olen näin suojannut itseni hyvin todennäköisesti ainakin pahimmilta tautimuodolta, jos tartunnan saan. Enkä näin tule kuormittamaan lisää meidän erittäin haavoittuvaa sairaanhoitoa. 


Näillä vähän raskaillakin mietteillä loman viettoon. Postauksia tänne tulee normaalisti, mutta päivät saattavat hivenen vaihdella. Lupasin itselleni, että seuraavat viikot teen asioita jotka tuntuvat hyvältä omassa tahdissani ja nukun!

Mitä sinun elokuuhun kuuluu?

  1. Ihanaa ja rentouttavaa lomaa Jonna! Toi on ollut tosi ikävä huomata, kuinka somessa monet "joutuvat" kertomaan matkoistaan ja sitä edeltäneistä ja seuranneista koronatesteistä julkisesti lähes minuuttiaikataulun tyyliin, jotta eivät saa kuraa niskaansa. Mutta toisaalta en ihmettele, että monet valitsevat niin tehdä, sillä ihmiset ovat tällä hetkellä niin kärkkäitä tuomitsemaan, epäilemään ja syyttämään toisia, vaikka eivät tietäisi yhtään miten henkilö on oikeasti toiminut. Totta kai jokaiselta odottaa ja toivoo vastuullista käytöstä tässä tilanteessa, mutta kukaan ei kuitenkaan ole omista tekemisistään tai menoistaan tilivelvollinen puolelle Suomea. Vielä kun ne epäilijät ja sormella osoittelijatkin sen ymmärtäisivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ollut. Omaa pelkoaanhan he kyttäävät, mutta ei se silti siitä oikeutettua mitenkään tee. Muiden henkilökohtaiset asiat eivät kuulu ulkopuolisille.

      Ihanaa viikonloppua sinne. <3

      Poista
  2. Oi nyt säkin pääset lomalle. Minäkin päätin jo viime vuonna, että lomalla teen vaan asioita jotka tuottavat mulle iloa ja en tee hurjasti valmiita suunnitelmia, koska ei ole varsinaisesti pakko. Ja herran jestas miten tulikin nukuttua...nukkuminen on niin ihanaa!
    Leppoisaa ja Jonnamaista lomaa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot niin oikeassa, nukkuminen on ihanaa! :D Pakko saada ne helteiden univelat seuraavien viikkojen aikana pois.

      Kiitos Outi ja ihanaa viikonloppua sinne. <3

      Poista
  3. Ihanaa lomaa! Jaan täysin aatoksesi koronatilanteesta. Mulla myös rokotukset ja tietty varovaisuutta noudatan, mutta elämää ei kannata lopettaa tämän kulkutaudin takia. Se on nyt vaan opeteltava elämään tämän kanssa (kuten myös monen muun vaaran ja taudin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Juurikin näin, välillä tuntuu, että osa on vaatimassa, että suurinpiirtein hengittäminen pitäisi lopettaa tämän vuoksi. Varovaisuus on aina paikallaan, sitä noudatan itsekin, mutta liika on liikaa. Ajattelen myös, että tämä on nyt osa elämää ja sen kanssa on vaan elettävä, sillä tuskinpa tämä viimeiseksi jää edes omana elinaikanani. :)

      Poista
  4. Ihanaa lomaa sulle <3 me reissattiin kaksi ensimmäistä viikkoa lomalla ja se teki hyvää! Pääsi irtautumaan kaikesta. Kolmannella lomaviikolla tuli suru-uutisia ja viimeinen viikko meni asioita hoitaessa/kotona. Se ei oikein enää lomalta tuntunut kun se on vaan jokapäiväistä imurointia ja siivoamista kotona sitten. Oli kuitenkin kiva palata taas arkeen ja niihin rutiineihin kiinni kun työt alkoivat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Reissaaminen on juuri tuosta parasta. Pääsee irti noista omista tutuista kuvioista.

      Ei varmasti ole tuntunut lomalta, mutta niin se elämä heittelee, onneksi sait nuo pari viikkoa! <3

      Poista
  5. Piti muuten kommentoida vielä tuota että tosi harmi että pr-tuotteet lähetetään nykyään vaan ig stoorien tekijöille. Google olisi ystävä ja blogiin ne jutut jää talteen, toisinkuin stooreihin. Itsekin välillä miettinyt että mistä tässä kirjoittaa kun jutunaiheet loppuu kesken kun ei ole uutuuksia esiteltäväksi. No se on nykyaikaa eikä minustakaan ole kameran eteen, en osaa olla luontevasti enkä halua edes yrittää. Ehkä se on sitten aika haudata blogi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä mäkin harmittelen. Mitä kukaan saa irti siitä, että lähetys avataan ja näytetään storieseissa, mikä tuntuu olevan jopa arvostetumpaa monelle firmalla kuin se, että niistäm tuotteista kirjoittaisi blogiin syvemmän analyysin. Kaikki pitää nykyään tapahtua niin nopeasti, koska ihmiset eivät jaksa keskittyä somen selaamisen vuoksi kunnolla mihinkään pidempää aikaa, mikä on sääli. :(

      Poista
    2. Ja älä vaan hautaa blogia, kyllä meidän osan on vielä pidettävä puolemme tälläkin puolen. <3

      Poista
    3. Joo on totta kyllä että kaiken pitäisi olla niin nopeaa. Itse luen edelleen mieluummin blogeja ja niihin keskittyy täysin, Instan vaan selaa ja katsoo joskus stooritkin hyppimällä. Ei kai sitä passaa lopettaa, mihinkäs niistä tyhjistä purkeistakin sitten kirjoittaisi ;)

      Poista
  6. Ihanaa lomaa Jonna ja oot sen niin ansainnut. <3 Ollaankin kirjoiteltu paljon ja tiedetään mitä molempien kulisseissa tapahtuu ja jaan sun ajatukset ihan kaikesta, myös niistä suruista, joita verhojen takana on tapahtunut.

    Toivottavasti loma tekee hyvää ja pääset irrottautumaan ihan kaikesta. <3

    VastaaPoista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown

Designed by FlexyCreatives