Näytetään tekstit, joissa on tunniste hellekesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hellekesä. Näytä kaikki tekstit

Kesäkuulumisia


Miten kesä on mennyt?

No voi kuulkaa...

Moniko vielä muistaa parin vuoden takaisin jalkaepisodini? Tästä oikeasta jalasta on nyt selvästi tulossa toistuva teema, josta en oikein pidä. Viime talvena oli todella liukasta ja liikuttua tuli vähemmän kuin talvisin yleensä. Rakastan kävelyä, mutta talvinen liukkaus on sellainen juttu mitä inhoan. Pari läheltä piti tilannetta on tehnyt minut araksi. Kun kevät vihdoin maaliskuussa koitti, alkoi talviuntaan nukkuneen karhun menojalkaa vipattaa. Kävelimme puolisoni kanssa koko kevään paljon. Monta kertaa viikossa ja usein hyvinkin pitkiä matkoja. Yleensä olen kävellyt vähän millä kengillä sattuu, mutta tänä vuonna kevättalvella ostin oikein vartavasten kävelyyn soveltuvat jalkineet, joten senkin puolen piti olla kunnossa. 

Eräänä toukokuun keskiviikkona päivä ennen helatorstaita lähdimme taas kävelylle. Ihan ilman mitään varoitusta aloin tuntemaan jalkapöydässä pistävää kipua, jollaista en ollut ennen tuntenut. Ajattelin, että jospa se on vain rasittunut paljosta kävelystä ja onnuin lopulta kotiin. Seuraava päivä oli vapaata, joten mietin, että sillä se hoituu ja ei muuta kuin perjantaina töihin. Jalkapöytää ei särkenyt levossa, mutta kävely oli kivuliasta ja varpaisilteen nouseminen sattui. Turvottikin vähän. Jalka oli lisäksi kipukohdasta jalkapöydän päältä niin arka, että teki mieli irvistää, kun siitä vähänkään painoi. Kengänlaitto teki todella kipeää. Perjantai meni ontuen töissä, mutta en pystynyt tekemään mitään vähänkään enemmän kävelyä vaativia työtehtävä. Illalla töistä tultua oli pakko varata työterveyslääkärille aika lauantaiksi. Lääkäri sitten tutki jalkaa, mutta siinä ei ollut mitään näkyvää. Heitti kuitenkin ilmoille mahdollisen rasitusmurtuman. Sanoi, että katsotaan viikko, jos ei asetu, niin uutta aikaa. Jalalla voisi alkaa varata, jos siltä tuntuu. Viikko läheni loppuaan ja itsestä jopa tuntui, että jalka saattaisi olla aavistuksen parempi, kipukohta oli edelleen erittäin arka ja turvotus lisääntyi. Uudelleen sitten perjantaina lääkäriin ja kuvaukseen. Murtamahan sieltä paljastui, elämäni ensimmäinen, jos lukuun ei oteta pientä hiusmurtumaa, joka minulla oli isovarpaassa parikymppisenä. Kuvassa toisessa jalkapöydän luussa näkyi yläosassa kohta ihan kuin hius olisi ollut luun päällä. Murtuma oli siisti, mutta hankalassa kohdassa, sillä juuri tuohon kohtaan astuessa varataan melkoisesti painoa, kun jalkaa taivuttaa eteenpäin askeltaessa. Kipsiä ei tarvittu, mutta kirurgin ennuste oli karu. Vältettävä jalalla täyden painon varaamista jopa kuuden viikon ajan ja samalla tukea jalkaa kovapohjaisella jalkineella. Varvistamistakin suositeltiin välttävän kolme viikkoa. Olen elänyt Birkenstockeissa tuosta lähtien... Minusta on tullut suorastaan fani, omistan kolmet erimalliset – Arizonat, Gizehit ja Daloat. :D Kiinnostaisiko teitä muuten postaus näistä pari vuotta sitten uudelleen muotiin nousseista jalkineista? 

Pari ensimmäistä viikkoa uloslähtiessä piti olla kepit, tosin kävin niillä vain lääkärissä. Asumme hissitömässä kerrostalossa kolmannessa kerroksessa ja varsinkin portaiden alasmeno ei meinannut onnistua jalalla millään, en vain pystynyt laittamaan jalkaa kivun vuoksi asentoon mitä alasmeno vaati. Joten mitäpä sitä turhaan yrittämään. Viimeiset kuusi viikkoa ovat olleet pitkiä. Jalkaa ei oikeastaan ole särkenyt lepotilassa kuin ihan parina päivänä. Koko tämän ajan olen tuntenut, että jalka menisi parempaan hyvin pikkuhiljaa, mutta eihän sitä voi tietää. Vasta viimeisen viikon aikana olen pystynyt vihdoin alkaa varaamaan jalalle kunnolla painoa ja myös askel on vihdoin alkanut kulkea. Uskaltauduin jopa lähikauppaan kävellen 300 metrin päähän. Vaikka jalkaa hivenen kuumotti kävelyn jälkeen, se rauhoittui nopeasti, eikä alkanut särkemään. Pidin tätä hyvänä merkkinä.


En muista, olisinko koskaan jännittänyt lääkäriä niin paljon kuin eilen. Tiesin, että nämä voivat olla pitkiä juttua, varsinkin, kun en ole enää mikään nuori ja kaikki kestää tässä iässä kauemmin, myös luutuminen. Kuusi viikkoa kokonaan sisällä lähes liikkumatta, on ollut pitkä aika jopa introvertille. Tylsyyskuolema on iskenyt monesti ja samaan tapaan kuin pari vuotta sitten, olen ollut kateellinen ihmisille, jotka ovat kuvanneet itseään menemässä vaikka missä. Tiedän, tämä on todella absurdia ja naurattaa itseänikin, mutta jokainen joka on ollut samassa tilanteessa tajuaa ajatukseni. Kesälomani on vasta edessäpäin ja kolmen vuoden tauon jälkeen matkakin on varattuna. Toki se voi peruuntua tässä maailmantilanteessa vaikka minkä vuoksi, varsinkin kun itseltä on se k:lla alkavakin tietääkseni vielä sairastamatta... En todellakaan halua sitä, mutta kyllähän se takaraivossa jatkuvasti kolkuttaa, että mitä jos just ennen matkaa voitan tässä arvonnassa. Toivon, että tämän suhteen onneni on yhtä huono kuin lotossa. Eihän sille mitään voi, mutta kyllä v-käyrä on siinä vaiheessa sitten pilvissä. En käy tätä edes kieltämään. On vain otettava päivä kerrallaan.

Päässä meni eilen monenlaista ajatusta, ehkä eniten pelkäsin sitä, että jospa luu ei luudu ja heittävät sen vuoksi ilmoille vaihtoehdon leikkauksesta. Minua ei ole koskaan leikattu, inhoan sairaaloita ja menen lääkäriin vasta kuin on pakko. Nukuttuminen ideana kammottaa minua, varsinkin, kun ei ole kokemusta, enkä tiedä yhtään miten keho reagoi niihin aineisiin. En kuitenkaan kehota ketään olemaan minä, menkää aina lääkäriin, jos vähänkään tuntuu siltä. 

Päässäni pyöri siinä pedillä maatessani ja kuvia ottaessa miljoona ajatusta. Huomasin olevani jäykkä kuin rautakanki, kun hoitaja väänteli jalkaani oikeisiin asentoihin. Mahanpohjaa kiristi ja rauhoittelin itseäni mielessäni, että no sehän on vain murtuma, voisi olla jotain paljon pahempaa. Koin itseni lähinnä naurettavaksi. Jäin odottamaan lääkärille pääsyä. Mahassa velloi edelleen, tiesin kuitenkin, että olin tehnyt omasta puolestani kaikkeni lepäämällä, nyt oli vain kyse enää siitä, toimisiko kehoni kuten pitäisi. Sitten tuli tuomion aika, lähes pidättelin itkua, kun mietin, mitä sieltä on tulossa. Lääkäri kysyi, että miten on mennyt, kerroin lyhyesti. Onneksi lääkäri meni kuitenkin nopeasti asiaan, koska istuin tuolissa vähintäänkin hermostuneena. "Tämä sinun kuvasi näyttää hyvältä", tokaisi lääkäri ja käänsi ruutua minua kohti. Olin ottanut mielenkiinnosta asioista selvää ja tiesin miltä näyttää luutumaan alkanut luu röntgenkuvassa. Minun murtuman kohdalla oli alkanut parantuminen. Se oli kaunein hetkeen näkemäni kuva. Olin taas purskahtaa itkuun, mutta tällä kertaa helpotuksesta. Eilen kävelin kuuteen viikkoon pisimmän matkani – vajaat kaksi kilometriä. Lopullinen ohje oli ottaa rauhallisesti vielä pari kuukautta ja välttää samanlaista toistuvaa liikettä. Eli taidan hypätä kävelyn lisäksi myös fillarin selkään, mutta rauhallisesti. Olo on lähinnä helpottunut. Kiittelin mielessäni kehoani, että se vielä tämänkin ikäisenä jaksaa toimia. Aion jatkossakin kuunnella tuntemuksiani ja Birkenstockit taitavat olla tänä kesänä kenkäni siihen asti, kunnes varpaita alkaa ulkona paleltamaan. Töihin palaan takaisin vihdoin ensi viikolla kuuden viikon sairasloman jälkeen. 

Miten sinun kesä on sujunut?




Ihonhoito kesällä

*Sisältää mainoslinkkejä 

Ainakin minulle kesäkuu on ensimmäinen kesäkuukausi, kun taas toukokuu on vielä kevättä. Joten nyt on hyvä aika katsastaa, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ihonhoidossa kesällä.

Iholle haastavinta kesällä on kuumuus. Suomessa harvemmin tätä ilmiötä on pidempiä aikoja, mutta viime kesä on varmasti vielä monella hyvässä muistissa. Useimmiten kesä on monen iholle helpompaa aikaa, ainakin omassa ihossa tapahtuu kesällä aina paljon myös positiivisia asioita. Kosteampi ilma tuo iholle aivan eri tavalla elinvoimaa kuin erittäin kuiva talvi-ilma keskuslämmityksineen ja pakkasineen. Sen sijaan kuumuus ja aurinko lisäävät kosteuden haihtumista iholta, joka altistaa ihoa vaurioille – veltostuminen, pigmenttiläiskät ja rypistyminen. 

Kesällä ihonhoidossa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota kosteutukseen, pigmenttiläiskien ehkäisyyn ja ihon oman suojabarriäärin vahvistaminen. Voi kuulostaa erikoiselta, mutta tehokkaampia tuotteita voivat käyttää kesällä ihan kaiken ikäiset. Lisäksi kesällä haluan panostaa yksinkertaisuuteen. Talvi on täydellistä aikaa ihon hemmotteluun, mutta kesällä päivät saattavat venyä varsinkin loma-aikaan myohään, joten simppeli ihonhoitorutiini muutamalla tuotteella on silloin paikallaan.

Aamuisin kasvot voi huuhtaista ihan vedellä, mutta jos yö on ollut kuuma ja hikinen, niin mieto puhdistustuote on paikallaan. Misellivesiä suosivat voivat käyttää misellivettä kasvojen pyyhintään, muista kuitenkin huuhdella kasvot tämän jälkeen vielä vedellä. Hyviä hellävaraisia misellivesiä ovat mm. *Bioderman Sensibio H20 ja *Verso Skincare Micellar Water. Itse suosin eniten aamupuhdistuksesta *Paula's Choicen Resist Optimal Results Hydrating Cleanseria ja *CeraVen Foaming Cleanseria. Puhdistajat ovat hyvin erilaisia koostumukseltaan. Paula's Choice on kermainen ja voidemainen, kun taas CeraVe on vaahtoavan geelimäinen. Molemmat puhdistavat hyvin, mutta eivät jätä ihoa kiristäväksi. Onkin makuasia kumpaa suosit. Itse menen aamuisin sen päivän fiiliksellä. Iltapuhdistus onnistuu samoilla tuotteilla, mutta silloin kannattaa tehdä kaksoispuhdistus ja valita ensimmäisen vaiheen puhdistukseen joko öljy tai balmi, että saat varmasti aurinkovoiteen irti kasvoilta. Hyviä tuotteita tähän ovat *CeraVen vaahtoava Hydrating Foaming Oil Cleanser, sekä *Medik8 Lipid-Balance Cleansing Oil.

Puhdistuksen jälkeen on hyvä keskittyä ihon suojaamiseen. Suosin C-vitamiiniseerumeita, jotka antavat lisäsuojaa iholle aurinkosuojan lisäksi. Eniten käytössä on kaksi hyvin samanlaista tuotetta *Paula's Choice C15 Super Booster ja *SkinCeuticalsin C E Ferulic. Jopa tuotteiden koostumukset ovat lähes identtisiä. Sen sijaan SkinCeuticalsin tuote on luultavasti ainoa markkinoilla oleva C-vitamiinituote, jolla on dataa ja tutkimustuloksia tuotteen toimivuudesta. Sinä kuitenkin päätät, haluatko pihistää vai panostaa. Molemmat pullot riittävät ikuisuuden, mutta kannattaa huomioida, että Paula'a Choicen tuotteelle luvataan vain 3 kk:n säilyvyys avaamisesta, kun taas SkinCeuticals säilyy vuoden.

Jos haluat iholle lisäkosteutta, on aika lisätä voide ennen aurinkovoiteen lisäämistä. Kannattaa valita jokin kevyt, mutta kosteuttavia raaka-aineita sisältävä tuote. Aurinkosuojan alla toimivia tuotteita ovat *Kiehl's Ultra Facial Moisturizer ja *Dr. Ceuraclen Cica Regen 70 Cream, joka myös rauhoittaa ihoa tehokkaasti.

Aurinkosuoja on asia, joten ei yksinkertaisesti voi kesällä unohtaa. Jos vietät koko päivän sisällä ja et hengaille ikkunan edessä pitkiä aikoja, silloin ei aurinkovoidetta tarvita, mutta muissa tapauksissa muista levittää voide aina. Meikin alle kaksi voidetta on ylitse muiden. *Dermalogican Invisible Physical Defence SPF 30 on nopeasti saavuttanut suosikin aseman fysikaalisista suojista. Kevyeen ja nopeasti imeytyvään koostumukseen oli helppo rakastua, vaikka hinta on korkeahko. Olen kuitenkin usein sanonut, että voin hyvin panostaa kasvoille laitettaviin aurinkosuojiin enemmän kuin vartalolle levitettäviin. Toinen suosikki useamman vuoden on ollut *Elizabeth Ardenin Prevage City Smart Broad Spectrum SPF 50, jossa on pieni sävy. Tämä näyttää iholla yksinäänkin tosi hyvältä ja laitan lisäksi vain hivenen peitevoidetta ja puuteria kiilteleviin kohtiin. Tuotteessa on erittäin ohut ja miellyttävä koostumus, joka myös kosteuttaa ihoa, ei tunnu rasvaiselta, eikä tahmealta.

Illalla puhdistuksen jälkeen tykkään kesäaikaan käyttää *Bioeffectin EGF seerumia, joka tuo iholle kunnon kosteusboostin. En ole vielä löytänyt tuotetta, jolla saisi yhtä paljon kosteutta iholle kuitenkin seerumimaisella koostumuksella. Levitän tuotteen aina kosteahkolle iholle, jolloin se ei jätä lainkaan nahkeaa pintaa, jonka kanssa moni on tuskaillut. Toimii myös retinolin alla, jos sellaista käytät. Pieni pullo riittää koko kesän, vaikka käyttäisin sitä joka ilta. Koska EGF-seerumi on todella kosteuttava voi yövoiteena käyttää kevyehköä voidetta, joka tuntuu paksuja voiteita miellyttävämmältä iholla, varsinkin hellekausina. Molemmat päivällä käyttämäni voiteet sopivat hyvin käytettäväksi tällöin myös yöllä. Joten, et tarvitse ihonhoitorutiiniisi useita eri tuotteita. Kesäihonhoidossa on vain yksi teema – "Keep it simple".



Miten hoidat ihoasi kesällä?


Kuvat: Pexels

Hellekesän meikkisuosikit

 *Sisältää mainoslinkkejä, Arden , Enlighten Plus ja huulipuna saatu, muut omia

Olen aivan varma, että tulen muistamaan hellekesän 2021 ikuisesti. Muutamia erittäin lämpöisiä kesiä on jäänyt elämäni varrelta mieleen ja tämä kesä tulee olemaan yksi niistä. Kesälomakin häämöttää vasta edessä muutaman viikon päässä, mikä tuntuu tietyllä tapaa erikoiselta. 

Hellekesä on asettanut meikille melkoisia haasteita varsinkin kestävyyden suhteen. Olen aina kokenut sellaisen no make up -lookin eniten omakseni. Tykkään siitä, että iho on luonnollinen ja se saa kuultaa läpi. Silmämeikki on minimaalinen, mutta huulet ovat ne osa-alue, jossa saatan sitten räväyttää, jos siltä tuntuu.

Olen koko kesän meikannut hyvin yksinkertaisesti, mutta varsinkin töihin olen halunnut tehdä myös meikkipohjan. Sellaisen joka kestää, eikä alkaisi kiiltelemään liiaksi päivän aikana. Tykkään siitä, että meikkipohja antaa vielä varsinaisen SPF:n lisäksi enemmän aurinkosuojaa, varsinkin, kun olen pyöräillyt töihin koko kesän. Huomasin aika nopeasti jo alkukesästä, että tartun yhä uudestaan samoihin tuotteisiin, koska ne vain toimivat parhaiten kuumuudessa. Olenkin pärjännyt koko kesän vain seitsemällä meikkituotteella, jolla olen yllättänyt itsenikin.


Tykkään edelleen todella paljon *Misshan BB Creamista ja palaan siihen varmasti, kunhan ilmat kylmenevät. Kesällä parhaaksi meikkipohjaksi on kuitenkin muodostunut Jane Iredalen PurePressed Base. Vaikka olen käyttänyt brändin tuotteita jo vuosia, jostain syystä minulla meni pitkään, että löysin tämän sarjan myydyimmän tuotteen hyvyyden. Aluksi aloin käyttämään sitä Misshan BB Creamin päällä, mutta nyt helteillä puuterimainen pohja on parasta, mitä iholle voi laittaa. Puuteripohjassa on melko kevyt peitto, mutta sitä voi kerrostaa, jos haluaa hivenen peittävämmän lopputuloksen. Sävystä riippuen se sisältää SPF:n 15-20. Puristepohja on pysynyt jopa maskin alla töissä koko työpäivän kulumatta. Toki nenän kohdalta pientä kulumaa, mutta muuten päivän päätteeksi meikkipohja on aina paikoillaan ja hyvän näköinen. Tykkään levittää pohjan Jane Iredalen Kabukilla, jolla levittäminen on todella nopeaa ja helppoa. Meikkipohja on tehty alle puolessa minuutissa.

Peitevoidetta laitan silmien alle ja punoittaviin nenän pieliini. Enlighten Plus -peiteväri sisältää SPF 30:n mikä on pelkkää plussaa, kun aurinko on porottanut päivästä toiseen. Vaikka peitevoide on tarkoitettu silmänalusille, käytän sitä muuallekin kasvoille tarvittaessa. Kestää kuumuutta ja ei uppoa juonteisiin. Käyttämäni sävy on 0. 

Primer on tuote, josta en luovu. Sillä on isoin vaikutus siihen, miten meikki kestää. Ilman primeria meikki alkaa sulamaan ihollani helposti. Sain jo keväällä mainostoimistolta testattavaksi Elizabeth Ardenin uutuuden – *Flawless Start Hydrating Primerin. Otin tuotteen kuitenkin käyttöön vasta kesän alussa, kun olin saanut käytettyä jo avattuja tuotteita loppuun. Rakastuin välittömästi. Kosteuttavassa primerissä on todella jännä vesimäisen geelimäinen koostumus. Se suorastaan haihtuu iholle levittäessä ja jättää ihon pinnan miellyttävän tuntuiseksi. Tunne on sellainen, että voiko tämä muka pidentää meikin kestoa, mutta kyllä voi. Toimii todella hyvin erilaisten meikkipohjien alla ja meikki pysyy hyvänä pitkään. Ainoa miinus on pipetti, jolla tuotetta otetaan. Se on hankala ja suorastaan älytön valinta tähän tuotteeseen. Ainoa oikea ratkaisu olisi ollut pumppupullo koostumuksen vuoksi, joka ei meinaa edes aina tulla pipettiin ja aiheuttaa täysin turhaa sähläystä meikatessa.

Omat luomeni ovat hankalat, sillä ne rasvoittuvat helposti. Jos laitan edes kevyen silmämeikin, tarvitsen erillisen primerin tai muuten tuotteet ovat alle tunnissa raskaassa luomivaossa. Olen luottanut Narsin primeriin jo vuosia, mutta päätin vihdoin jokin aika sitten rohkaistua kokeilemaan paljon kehuttua Jane Iredalen Smooth Affair for Eyes -pohjustusvoidetta. Oma sävyni on Canvas, joka tasoittaa luomen sävyä ja pitää silmämeikin paikoillaan. Sävyjä on useita, sillä voidemaista pohjustajaa voi käyttää yksinään silmämeikkinä tai korostustuotteena. Laiskoina päivinä tämä onkin ollut ainoa, jota olen sipaissut luomille. 

Hellekesän olen pärjännyt yhdellä ainoalla paletilla. *Hourglassin Sculpture -paletti sisältää kaiken, mitä meikin tekoon tarvitsee. Hinta kirpaisi ostaessa, mutta monikäyttöisyyden vuoksi se on perusteltavissa. Koska käytän palettia aina meikkiä tehdessä, ostosta ei ole tarvinnut katua. Paletti sisältää hehkuvia viimeistelypuutereita, poskipunia ja aurinkopuutereita. Näillä voi tietenkin tehdä myös silmämeikin, vaikka mikään sävyistä ei ole varsinainen luomiväri. 

Huulipunaa tulee käytettyä nykyään vähemmän kuin ennen, mutta jo pari vuotta kesäinen luottopunani on ollut Jane Iredalen Tripleluxe sävyssä Sakura. Puikossa sävy oli sellainen, että ensin ajattelin, etten koskaan käyttäisi mitään näin "barbimaista". Kesällä iho kuitenkin päivettyy aina vähän suojauksesta huolimatta, niin silloin tämä näyttää todella hyvältä. Kuvailisin sävyä kevyeksi purkkapinkiksi. Se on hyvin vaalea pinkki ja kevyesti sipaistuna se antaa kivan nuorekkaan vivahteen. Eikä ole lainkaan niin barbimainen, mitä aluksi kuvittelin. En koskaan laita sävyä suoraan puikosta vaan taputtelen sen sormilla huulille.

Luottoripsarini ei takuulla yllätä ketään. Sensain ripsareista olen viime aikoina käyttänyt varmasti eniten 38°C-sarjan uusinta tulokasta *Lash Volumiseria, joka antaa sekä pituutta ja runsautta ripsille. Maskara on siitä jännä, että kun monet ripsarit paranevat mitä kauemmin ne ovat auki, tämä on heti aukaisusta lähtien parhaimmillaan. Näillä helteillä on turha kuvitella, että silmissäni pysyisi koko päivää muut kuin lämpöisellä vedellä irtoavat maskarat.


Mitä meikkituotteita sinä olet käyttänyt eniten hellekesänä?

TÖÖT


"Ei saisi valittaa, nyt kun on niin ihanat ilmat."

Pyh, kyllä saa! Olen aina tykännyt auringosta ja lämmöstä, mutta liika on liikaa. Varsinkin, kun hellettä on jatkunut jo viikkoja ja aika harvaa suomalaista kerrostaloa on suunniteltu niin, että ne olisivat viileitä. Päinvastoin, tarkoitus on estää talvella lämpöä karkaamasta ulospäin.

Yleensä lämpöisiäkin kesiä on helpottaneet hivenen viileämmät jaksot välissä ja silloin helteistäkin on pystynyt nauttimaan. Lapsena maalla asuessa pitkäänkin jatkuneet kuumat jaksot eivät olleet ongelma. Järvi oli vieressä, joten ei muuta kuin viettää kesäpäivänsä siellä lillumassa. Yöllä jos tuli kuuma, talossa oli kellari, joten ei muuta kuin saunan pukuhuoneeseen nukkumaan, jossa oli aina viileä. Muistaakseni en kuitenkaan kovin monesti joutunut tähän turvautumaan.

Kerrostalossa asuminen luo tähän viikkoja kestäneeseen kuumuuteen aivan erilaiset haasteensa. Olenkin tällä hetkellä ihan TÖÖT. Ajatus ei kulje kunnolla. Jokainen asia, mitä teen, vaatii äärimmäisiä ponnistuksia normaaliin verrattuna. Käyn ns. "hitaalla". Tämä jos mikä on turhauttavaa. Yöunet ovat olleet vähän sitä ja tätä jo viikkoja, kun sisälämpötila kolkuttelee lähes +30°C:sta. Päivistä on tullut sellaista sinnittelyä päivästä toiseen.


Illalla kun olisi hivenen viileämpää ja olisi kiva tuulettaa asuntoa läpivedolla, että se edes vähän viilenisi, niin sekään ei oikein onnistu. Meillä on ollut valitettavasti sen verran huono tuuri, että asumme ylimmässä kerroksessa ja lähes kaikki vierellä ja alapuolella olevat naapurimme tupakoivat. Osa heistä on vielä ketjupolttajia, jotka istuvat iltaisin sitten yömyöhään savumerkkejään antamassa. Tuulettaessa nuo savut sitten imeytyvät tietenkin meidän ylimmän kerroksen asuntoon sisään, joka haisee kuin tupakkakoppi, jos parvekkeen ovea ei pidä kiinni, jolloin läpivedolle saa heittää hyvästit.

Kerrostaloon ei myöskään asennella ilmalämpöpumppua tuosta noin vaan. Lisäksi jopa ilmanviilentimien kanssa pitää olla tarkka. Varsinkin painovoimaisen ilmanvaihdon kerrostaloissa, jos tukit sillä poistoletkulla yhden tuuletusaukon, se voi muuttaa koko talon ilmastointia, varsinkin mitä useammalla niitä on. Joten niihinkin kannattaa kysyä ensin isännöitsijältä lupa, ennen kuin alkaa oman elämänsä remontoijaksi. 

Uiminen olisi tietenkin kiva idea, mutta mitä jos asut kaupungissa, jossa lähin kunnollinen uimaranta on kahdeksan kilometrin päässä. Sinulla ei ole autoa, joten hiki on sekä mennessä ja tullessa, joten se siitä virkistäytymisestä.

Iltavuorot töissä ovat käyneet vanhemmiten haastaviksi, kun olet vasta puolen yön aikaan kotosalla, niin eihän se uni tule silmään kuin joskus kolmen maissa. Työ on sen verran hektistä, että ainakin omilla aivoillani ottaa oman aikansa, että ne rauhoittuvat nukkumatilaan. Seuraavana aamuna herätessä on olo, kuin olisi ollut bilettämässä ja nukkunut pari tuntia. TÖÖT. Alla vielä viikkojen univaje helteen vuoksi, ei tietenkään paranna tätä kokemusta.


Onneksi meille "valittajille" on tulossa helpotus edes muutamaksi päiväksi ihan kulman takana. Odotan eniten niitä iltoja, kun mekon kanssa voi pukea pitkähihaisen tai neuletakin. En oikeasti muista, koska olisin viimeksi tarvinnut pitkähihaista. Joskus kesäkuun alussa? Ehkäpä tästä voisi pitkästä aikaa lähteä iltakävelylle, josta oikeasti nauttisi, kun hiki ei ole selässä heti alkumetreillä.

Onko helteet sinun juttusi?

Kuvat: Pexels


 

Designed by FlexyCreatives