5+1 asiaa joita et tiennyt minusta

Olen täällä blogin puolella kertonut aika avoimesti omasta elämästäni, mutta aina löytyy asioita, jotka olen pitänyt itselläni. Joistakin olen saattanut sivulauseessa vihjata ja jotkut pitkäaikaisimmat lukijat saattavat muistaa näistä jotain, mutta uusimmille lukijoilleni nämä kaikki ovat varmasti uusia juttuja. Joten käydäänpä suoraan asiaan. ^_^

1. Olin Pepsi Max-addikti. Parikymppisenä join vuosia 2-3 lasillista, joskus jopa enemmänkin Pepsi Maxia päivittäin. Voin sanoa, että on muuten koukuttava aine ja kyllä, tykkään yhä tänä päivänäkin Pepsi Maxista enemmän kuin kilpailijan juomista, mutta enää sitä ei ole pakollista olla kaapissa pullollista jemmassa. Lopettaminen tapahtui niin, että eräänä päivänä mietin, että onpa tämäkin turha tapa ja lopetin. Enkä sen jälkeen ostanut kuukausiin Pepsi Maxia. Nykyään voin nauttia juomaa pelkäämättä jääväni koukkuun. 

2. Osasin ulkoa kaikki yleisurheilun maailmanennätykset. Lapsena 80-luvulla olin todella innokas penkkiurheilija ja rakastin tilastoja. Muistin vuosia kaikkien yleisurheilulajien maailmanennätyksen ulkoa ja aina, jos ennätys rikottiin, painoin uuden ennätyksen mieleen. Vielä 90-luvun puoleen väliin asti olin näistä hyvin kartalla, mutta sitten tämä innostus jäi. 

3. Minulla on kahdeksan vuotta nuorempi siskopuoli. Meillä on sama isä, mutta eri äiti. Olen tavannut hänet aikuisiällä vain kerran livenä, jota ennen näin hänet viimeksi, kun hän oli vauva. Emme ole toistemme kanssa tekemisissä arjessa.

4. Minulla on äärimmäisen hyvä kasvomuisti. Tämä on tullut ilmi jopa minulle tehdyissä psykologissa testeissä. Tämä on toisinaan kiusallista, sillä nimimuistini on vähintään yhtä heikko kuin kasvomuistini on hyvä. Koska muistan kasvot hyvin, niin tiedän, että minun pitäisi muistaa nimikin, koska meidät on esitelty, mutta en muista. Joka kerran yhtä kiusallista.

5. Periksiantamaton. Yksi varhaisemmista lapsuusmuistoistani liittyy siihen, kun pelasimme mummoni kanssa korttia. Halusin tietenkin voittaa, mutta en huijaamalla. Muistan, että joskus saattoi mennä tunti tai kaksikin, että sain ensimmäisen voittoni, mutta niin kauan pelattiin, että se tuli. Mummo jaksoi kärsivällisesti, välillä kysyi, että eikö voitaisi jo lopettaa. Sanoin aina, että ei. :D Tästä luonteenpiirteestä on ollut paljon apua elämässä, mutta toisinaan myös haittaa.

+1. Salainen paheeni missikisat. Lapsena salainen unelmani oli osallistua missikisoihin. Idoleitani olivat Anne Pohtamo, Tuula Polvi, Nina Björnström ja Tanja Vienonen. Luin kaiken, mitä heistä naistenlehdissä kirjoitettiin. Seuraan edelleen missikisoja tiiviisti, niin kotimaisia kuin ulkomaisia kisojakin. 

Tuliko uusia juttua vai tiesitkö jo kaikki?