Matka menneeseen – Asunnot joissa olen asunut

En edes oikeastaan tiedä miksi, mutta päätin eräs ilta käydä tarkistamassa Väestörekisterikeskuksen sivuilta omia tietojani. Sieltä vastaan tulivat tietenkin kaikki osoitteeni, joissa olen elämäni aikana asunut. Minulla oli siinä aikaa ja yhtäkkiä huomasin olevani Google Mapsissa katsomassa vanhoja tuttuja paikkoja. Oli sellainen elämysseikkailu omaan elämääni, että sain päähäni, että entäpä jos tästä tekisin vaikka postauksen. En tiedä kiinnostaako teitä, missä olen ennen asunut, mutta haluan kertoa teille jokaisesta paikasta hieman enemmän. Tästä tulee oikeastaan matka menneeseen. Pahoittelen jo heti aluksi postauksen kuvien laatua, koska minulla ei tietenkään ole oikeastaan mistään aiemmasta kodistani ulkoapäin kuvia, joten melkein kaikki kuvat ovat näyttökuvia suoraan Google Mapsin sivuilta. Minusta kuitenkin kuvat ovat ehdottomasti osa tätä tarinaa, joten halusin ne mukaan. 

Hämmentävintä on ehkä se, että olen tehnyt elämäni aikana kolme kertaa muuttoa samalla kadulla, yhdellä niistä kerroista saman talon sisällä. Tämä nykyinen asunto missä olen asunut kohta kymmenen vuotta on peräti kolmastoista kotini. Olin itse todella yllättänyt tuosta määrästä. Olen muuttanut mielestäni paljon. Ei ihme, että yhdessä vaiheessa elämääni olin aivan kypsä muuttamiseen. Aina kun sain kamat uuteen kotiin, muistan puuskahtaneeni, että tämä oli viimeinen kerta. :D Kuvista selviää myös hyvin syy, miksi en ehkä alitajuisesti siedä 70 -luvun kerrostaloja.

Kuvat: Google

15.5.1977-30.10.1977 Sillanpäänkatu 15 Mänttä

Tämä on ainoa asunto, mistä minulla ei yllättäen ole mitään muistikuvia, muuta kuin ristiäisistä otetut kuvat. Olen siis syntynyt Mäntässä, olen katoava luonnonvara, sillä Mäntässä ei ole enää vuosikausiin ollut synnytyssairaalaa, joten kukaan ei enää synny varsinaisesti Mäntässä. On jotenkin pysäyttävää ajatella tätä asiaa. Alkuperäinen sairaala (joka on nyt tyhjillään) sijaitsee vain kivenheiton päässä ensimmäisestä kodistani, joten minulla on ollut lyhyt matka sairaalasta kotiin. 

Länsitie 8 C 19 Mänttä 31.10.1977-30.3.1984 ja Länsitie 8 B 12 Mänttä 31.3.1984-16.8.1985 

Tästä talosta minulla on paljon hyviä muistoja, mutta myös huonoja. Muutin talon sisällä kaksiosta kolmioon eri rappuun. Hyvät muistot liittyvät siihen, että talolaisten kesken oli todella hyvä henki ja olimme kuin yhtä perhettä. Taloyhtiössä oli paljon samanikäisiä lapsia ja leikimme päivät pääksytesten pihassa keskenään. Kävimme kaikki samaa tarhaakin vain parin sadan metrin päässä. En edes tiedä, montako kertaa olen juossut tuon talon ympäri. Talon edessä oleva parkkipaikka oli silloin pienempi ja myös siinä oli metsää. Se oli meidän oma seikkailupaikkamme. Muistan kuinka lapsena tuo talon takana oleva nurmialue ennen kuvassa näkyvää tietä, tuntui loputtoman isolta. Nyt kun sitä katsoo kuvasta, niin sehän on naurettavan kapea. Siltä nurmelta on kuitenkin huudettu monta kertaa isiä parvekkeelle. Etupihalla olevaan mattotelineeseen jätin varmasti kymmenen kertaa kieleni pakkasilla, aina piti kokeilla, vaikka lopputuloksen tiesi. Pohdin nykyään useinkin, mitä kaikille talossa silloin asuneille lapsille kuuluu, olisi aivan huippua koota kaikki yhteen ja vaihtaa kuulumisia. Valitettavasti omat kontaktit kaikkiin ovat katkenneet.

KOTI/MUMMOLA 17.8.1985-9.8.1996 ja 31.8.1998-12.9.1998

Tämä on siis edelleen toinen kotini, se kotikoti. Tästä syystä en laita tähän osoitetta. Tämä on se koti, mitä muistelen täällä blogissakin aina lapsuusmuistossani. Tänne liittyvät kaikki parhaimmat muistoni ja paikka on edelleen minulle paratiisi. Suurin haaveeni on vielä joskus joku päivä muuttaa tänne takaisin. Kaipaan edelleen joka päivä sitä rauhaa, mikä paikassa on. Minulle syrjässä asuminen ei ollut edes lapsena pelottavaa. Tämän jälkeen olen asunut yhtä asuntoa lukuunottamatta vain kerrostaloissa, enkä ole vieläkään tottunut meteliin ja hälinään, mikä niissä on.

10.8.1996-31.1.1997 Varustajanvahe 5 Rauma

Tämä oli alunperinkin tarkoitettu vain hetkelliseksi asunnoksi muuttaessani kaupunkiin opiskelemaan. Meitä oli soluasunnossa neljä tyttöä ja tästä kimppa-asumisesta minulla on vain hyviä muistoja. Meillä oli tosi hauskaa keskenään ja no, kaikki varmaan tietävät opiskelijaelämän... Täällä opin juomaan punaviiniä ja syömään pussikaupalla nuudeleita. :D Kahteen kämppikseen olen edelleen Facebookin kautta yhteyksissä. Toisesta näistä tuli vielä läheisempi, koska kävi niin, että hänen kanssaan muutimme seuraavaan asuntoon yhdessä.

1.2.1997-31.12.1997 Aittakarinkatu 30 C 28 Rauma

Tässä oli rauhallista asua. Tien toisella puolen sijaitsee poliisilaitos ja naapurinamme asui liikuttava vanha pappa, jonka poika toimi erotuomarina Liigassa ja josta hän jaksoi olla aina ylpeä. Täällä asunnossa kului myös jonkun verran viiniä ja juustoa. Keittiön pöydän ääressä parannettiin usein maailmaa. Täällä päätimme kämppikseni kanssa, että nyt pidetään hauskaa ja mitään miehiä ei katsella. Emme kuitenkaan ehtineet asua asunnossa edes kuukautta, kun kohtasimme molemmat viikon välein miehet, joista omastani tuli myöhemmin myös aviomies. Hassuinta tässä on se, että todellakin tavattiin nämä kundit viikon välein, eikä meillä ollut hajuakaan, että ovat viereisessä talossa kämppiksiä. Joten vuoden lopussa kävi niin, että ex-mieheni kämppäkaveri kantoi kamansa minun tilalleni kämppikseni luokse ja minä kannoin tavarani viereiseen taloon. :D Elämä on joskus taruakin ihmeellisempää.

1.1.1998-30.8.1998 Aittakarinkatu 22 A 4 Rauma

Valmistuin tuona keväällä ja samana keväänä asuntoon muutti ensimmäinen kissani Elvis. Kesällä sain kuusi oikein lotossa ja päätin teettää rahoillani seuraavaa kesää varten hääpuvun. Syksyllä tuli eteen muutto, sillä silloinen avomieheni sai opiskelupaikan Valkeakoskelta. Jouduimme kuitenkin odottelemaan pari viikkoa asuntoa ja siksi ajaksi siirsin takaisin kirjani Mänttään. Kaikki tavaramme lojuivat tuon aikaa Nakkilassa avomieheni mummon liiterissä. Onneksi en tuossa vaiheessa tiennyt, montako muuttoa olisi vielä edessä. 

13.9.1998-31.1-1999 Kuusistonkatu 37a as 20 Valkeakoski

Tuolla ylimmässä viidennessä kerroksessa, mihin nuoli osoittaa talon päädyssä, oli meidän keittiön ikkuna. Tämä asunto ei tuntunut koskaan kodilta, koska tiesin jo muuttaessa, että se on vain väliaikainen ratkaisu. Tilaa oli pieniin asuntoihin tottuneelle ruhtinaallisesti. Kolme isoa huonetta, kylpyhuone ja keittiö. Muistan että yhdessä huoneessa lojui tavaraa pahvilaatikoissa, koska niitä ei viitsinyt purkaa. Tuosta parkkipaikalta autostamme varastettiin stereot. 

 

1.2.1999-29.6.2001 Valtakatu 23-25 B 12 Valkeakoski

Näin keskustassa en ollut asunut koskaan, enkä koskaan tämän jälkeen. Pääkadulla keskellä kaupunkia. Asiassa oli puolensa, kaikkialle oli lyhyt matka. Asunto oli todella pieni kompakti kaksio vaatehuoneella ja kylpyhuoneessa oli legendaarinen istuma-amme. Muistan, että tämä oli ensimmäinen asunto, johon kylpyhuoneeseen jouduttiin poraamaan seinään hajuvesiäni varten oma hyllynsä. Puolisen vuotta asunnossa asuttuani menin silloin talon alakerrassa sijaitsevaan Makuuniin töihin. Työmatka oli naurettava. Menin talon takana olevasta ulko-ovesta ulos, otin kaksi askelta vasemmalle ja avasin liikkeen taka-oven. Voin suoraan sanoa, että nautin tästä ylellisyydestä. Silti työt eivät vielä tuolloin tulleet koskaan kotiin, enkä tuntenut ahdistusta siitä, että työpaikka sijaitsi samassa talossa.

30.6.2001-30.10.2003 Kenraalintie 10 as 11 Valkeakoski

Jos vielä joskus muuttaisin takaisin Valkeakoskelle muuttaisin Kenraalintielle, se on minun katu tässä kaupungissa. Rakastan tuota mäkeä ja persoonallisia karkilta näyttäviä 50-luvun alun kerrostaloja, jotka oli rempattu täysin, mutta joissa rempasta huolimatta oli alkuperäiset ikkunat ja leveät ikkunalaudat. Tässä asunnossa oli yksi luksus, oma sauna, jota ei vain pahemmin tullut kesällä käytettyä. Kodissa ei ollut parveketta ja kaikki kolme ikkunaa olivat etelään päin. Sauna oli makuuhuoneen seinän takana. Helteillä asunto oli jo muutenkin kuuma ja jos saunan lämmitti, siellä ei voinut olla kukaan. Rakastin silti tätä, koska tässä oli näppärä pohja. Näin pari kuukautta sitten Etuovessa myynti-ilmoituksen ylemmän kerroksen aivan samanlaisesta asunnosta, ihan mieletön aikamatka, kun katsoi niitä kuvia. Lopulta kyllästyin siihen, että asunnossa ei ollut parveketta ja lisäksi halusimme ex-mieheni kanssa lisää tilaa kissoillemme.

31.10.2003-23.10.2006 Kenraalintie 12 as 8 Valkeakoski

Viereiseen taloon valmistui remontti ja päätimme, että mieluummin lisää tilaa ja parveke kuin sauna. Kyllä sitä saunaa tuli sitten välillä kaipailtua, mutta viihdyin tässä asunnossa. Koska talo on rinteessä, parveke oli huisin korkealla ja näkymät tuonne takapihan metsään päin. Siellä parvekkeella tuli syötyä monet aamupalat ja istuskeltua läppäri sylissä. Jotenkin tässä asuessa muistan, että kesät olivat aina lämpimiä. Sitten tuli ero ja mihin muualle olisin muuttanut kuin Kenraalintielle. ;)

24.10.2006-20.4.2009 Kenraalintie 3 B 18 Valkeakoski

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olen asunut yksin. Rakastin asuntoa, olen jakanut täällä blogissa siitä sisältä kuviakin aikoinaan. Kompaktiin 42m2 yksiöön tupakeittiöllä, sisältyi erillinen makkari ja ruhtinaallisen iso kylppäri sekä tietenkin pieni parveke. Omani oli tuolla toisella puolen taloa. Minulla oli kaksi isoa ikkunaa ja järjettömän leveät kiviset ikkulaudat. Tässä asunnossa vietimme paljon myös nykyisen mieheni kanssa aikaa, joten tähän sisältyy paljon nostalgisia muistoja. Asuntoon liittyy myös paljon ihania hetkiä ystävien kanssa, ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olemme tunkeneet kimpassa nukkumaan 160 cm:ä leveälle futonille kavareideni kanssa. 

Nykyiseen asuntoon muutimme mieheni kanssa 14.2.2009, mutta koska meidän piti tehdä muuttoa kahdesta asunnosta vielä eri paikkakunnilta kolmannelle paikkakunnalle, siirsin kirjani vasta myöhemmin nykyiseen osoitteeseen ja pidin tätä Valkeakosken asuntoa huhtikuulle asti.

Toivottavasti tätä aikamatkailua oli kiva lukea. Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille!

Onko teillä ollut enemmän vai vähemmän muuttoja?