Rodos

Ihan aluksi on pakko myöntää, että minä olin se tyyppi, joka 2000-luvun vaihteessa vannotti, että Rodokselle en ainakaan lähde, aina kun matkustaminen tuli puheeksi. Kuvittelin paikan mielessäni kamalaksi turistirysäksi, jossa ei olisi mitään kiinnostavaa. Onneksi pyörsin puheeni ensimmäisen kerran vuonna 2006, toisen kerran vuonna 2007 ja nyt kolmannen kerran viime viikolla. Tai no toisella ja kolmannella kerralla ei ollut enää kyse taivuttelusta vaan todella halusin lähteä. Ensimmäinen kerta sen sijaan aluksi epäilytti. (kiitos R, että sait minut lähtemään) Sillä Rodos oli kyllä osaksi vähän sitä mitä pelkäsin, mutta kuitenkin niin paljon muuta, että ihastuin paikkaan ja tietenkin ihmisiin. Kreikkalaiset ovat välittömiä ja ystävällisiä, mutta osaavat pitää juuri sopivan etäisyyden tällaiseen juroon suomalaiseen, joka haluaa olla lomallaan rauhassa. Kyllä, Rodoksella on hirmuinen määrä turisteja varsinkin kesäaikaan, mutta omat käyntini ovat ajoittuneet kesäkuun alkuun ja elokuun loppuun, joista kesäkuun alku on ehdottomasti rauhallisempaa aikaa. Jokuhan Rodoksessa suomalaisia viehettää, sillä tänä vuonna lähti käyntiin 52 vuosi, jolloin pakettimatkoja saarelle järjestetään. 

Jo nyt kesäkuun alussa Rodoksella on keskipäivän aikaan omaan makuuni sen verran lämmin (varjossa +25°C), että ei olisi tullut mieleenkään lähteä hikoilemaan tulikuumille kujille. Toisina päivinä mereltä kävi vilvoittava tuuli, joka ei kuitenkaan yltänyt sinne kujille asti. Päivät kuluivatkin rannalla tai altaalla varjon alla hyvää kirjaa lukien, uiden ja no, ehkä pari Mythosta nauttien. Rodoksella onkin kesäaikana varma aurinko ja sinne matkatessa voi aloittaa kesänsä vähän aiemmin pakenemalla sinne heti loppukeväästä tai alkukesästä. Tai sitten lähtemällä syksyllä ja jatkaa kesää myöhempään. Merivesi on jo tähän aikaan vuodesta jo niin lämmintä, että siellä malttaa lillua pidempiäkin aikoja. Rodoksen kaupunki sopii erinomaisesti ihmisille, jotka tykkäävät liikkua jalan. Välimatkat ovat sen verran pieniä, että oikeastaan kaikki Rodoksen kaupungin nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä, kun vain varaat hotellin keskeiseltä paikalta. Niinpä mekin mieheni kanssa nostimme takapuolemme penkistä neljän jälkeen iltapäivällä, kun pahin kuumuus alkoi hellittämään ja lähdimme kiertelemään kaupunkia. Otimme melkein joka päivä jonkun määränpään, mihin lähdimme vaeltelemaan ja katselemaan maisemia. Parin tunnin kävelyn jälkeen oli mukava palata hotellille suihkuun ja alkaa valmistautumaan iltaan, joka Rodoksella jatkuu aamuun asti. Me "eläkeläisinä" olimme joka ilta jo reilusti ennen puolta yötä valmiina nukkumaan, että jaksoimme herätä seuraavan päivänä seitsemältä aamupalalle.

Rodoksen kaupungissa vaeltaessa kannattaa käydä tietenkin Vanhassakaupungissa, joka on keskiajalla rakennettu ja Unescon suojelukohde. Suosittelen myös pientä kävelyä Rodoksen akropolisille, jossa sijaitsee muinainen stadion, Apollonin temppelin rauniot ja teatteri, jotka tekivät ainakin itseeni melkoisen vaikutuksen. Portaita kävellessä oli mukava mietiskellä, kuinka monta ihmistä ennen minua niistä oli kävellyt. Varmasti monta, sillä sen verran kulumaa niihin oli aikojen saatossa päässyt syntymään. Kaupungissa kävellessä kannattaa aina eksyä pienille sivukujille ja välttää pääväyliä, koska sivukujilta löytää sen aidon Rodoksen. Tietenkin upeita talojen ovia, joita tuli kieltämättä kuvailtua melkoinen määrä. Olisi tehnyt mieli repiä ne kaikki mukaan ja lennättää Suomeen. Erikoismaininta on annettava myös paikallisille kissoille, jotka suostuivat erittäin mielellään kuvattaviksi. Rodoksen kisut ovat enemmän makuuni kuin Lefkaksen. Ne ovat kesyjä, mutta jättävät sinut rauhaan, kun taas Lefkaksella ne tunkivat väkisin syliin jopa syödessä, koin sen aika epämiellyttäväksi. Omat kissat omassa kodissa ovat sitten aivan eri juttu. :D Minähän rakastan kissoja, mutta ulkomailla ollessa en halua niitä rapsutella, koska koskaan et voi tietää, mitä tauteja ne kantavat.

Shoppailua harrastaville Rodoksen kaupungista löytyy niin merkkiliikkeitä kuin tavanomaisia turistikojuja, jotka ovat täynnä feikkejä aurinkolaseja, lompakoita ja laukkuja, jotka suosittelen jättämään sinne, koska tarjolla on myös hyvälaatuista aitoa nahkatavaraa suht huokeilla hinnoilla. Kojuista voi sen sijaan löytää esim. kirjanmerkkejä, joita raahaamme matkamuistoiksi mieheni kanssa jokaiselta reissultamme. Tai sitten ihania oliiviöljystä tehtyjä palasaippuoita, joita on aina pakko ostaa muutama mukaan. Itse en pidä lomalla kovinkaan paljon shoppailusta ja ainoa paikka, mihin menin varta vasten ostamaan jotain, oli tietenkin paikallinen Sephora, jossa sattui olemaan kaikki Benefitin tuotteet 25% alessa. Jos teistä löytyy drinkkien ystäviä, niin ehdottomasti kaupungin parhaat drinksut saa Amaryllis City Hotellin terassilta, johon olen palannut aina ensimmäisestä vierailusta lähtien. Suosittelen maistamaan varsinkin Bombaa, jos kreikkalaisen jogurtin ja tuoreiden mansikoiden yhdistelmä kiehtoo. Paikan henkilökunta on ihan mielettömän mukavaa. Oli jännä palata kahdeksan vuoden jälkeen ja nähdä samat tutut kasvot.

Mietin pitkään lähtiessä otanko mukaan järkkärini, mutta se on niin isokokoinen, että en katsonut kovinkaan mukavaksi hommaksi alkaa raahaamaan sitä käsimatkatavaroissa. Joten tällä kertaa kaikki kuvat on otettu ikuisen vanhalla pienellä pokkarilla. Kuvanlaadusta toki huomaa, että antiikkinen pokkari ei pysty lähellekään yhtä tarkkaan jälkeen kuin järkkärini, mutta kuvista tuli kuitenkin siedettäviä. Seuraavin kuvin, ihanaa nojatuolimatkaa Rodokselle!

Oletteko käyneet Rodoksella?