Vaarallinen, vaarallisempi IKEA!

Varmaan kaikki Ikeassa käyneet tietävät, että vaarallisen paikasta tekee se, että sieltä tarttuu mukaan kaikkea, mitä ei edes mennessä ajatellut ostavansa. Rahan menon arvaa jo mielessään siinä vaiheessa, kun lähtee kiertämään osastoa järjestyksessä mukamas nopeasti läpi. Kierrokseen yleensä uppoaa kevyesti se pari tuntia ja siihen ärsyttävän isoon kassiin, johon ei pitänyt ostaa mitään, kertyy yllättävän paljon tavaraa. Näin kävi perjantaina, kun menimme ostamaan uutta astiakaappia keittiöön. Kaapille on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa, mutta ollaan oltu miehen kanssa hieman hitaamman puoleisia sitä ostamaan. Toiveena oli, että saisin muumimukit ja keittokirjat paremmin esille. Meitä on harmittanut jo vuosia, että hauskat mukit ovat umpinaisissa kaapeissa piilossa. Edellinen astiakaappi kun siirtyi keittiöstä olohuoneeseen kirjahyllyksi jatkuvasti kasvavan kirjavaraston vuoksi. 

Ikea voi olla vaarallinen toisestakin syystä. Kaikille on varmaan tutut ne parkkihallin ovien vieressä olevat kynnykset, jotka seuraavan toinen toistaan, että auton voi peruuttaa niiden väleihin lastausta varten. Itse kun käyn Ikeassa ehkä kerran viidessä vuodessa, melkein joka kerran unohdan tämän. Tälläkin kertaa kömpelölle kävi niin, että nostin kyllä jalkojani parin ensimmäisen kynnyksen kohdalla, mutta kolmas olikin sitten liikaa, koska kiinnitin huomiota johonkin muuhun asiaan ja kaaduin tai oikeastaan liu`uin suoraan oikealla polvellani kohti ovea. Näytin varmaan siltä, että yritin epätoivoisena tavoitella ensimmäisenä Ikean oven kahvaa. 

SEURAA ÄLLÖVAROITUS! ÄLÄ KATSO, JOS OLET HERKKÄ!

Seurauksena ihanaa asfaltti-ihottumaa pienen kananmunan kokoinen alue kohtaan, jossa iho on koko ajan polven alapuolelle liikkeellä. Tämähän tietää sitä, että aina jalkaani koukistaessani jo muodostunut rupi repsahtaa uudestaan auki ja suoristaessani rypistyy irvistellen kokoon kuin rusina. Erittäin "kiva" kiristävä tunne, joka muistuttelee itsestään jopa nukkuessa.

Mallikas liukuni, jolle varmasti kameroita katsoneet vartijat ovat nauraneet makeasti, tapahtui tosiaan jo sisään mennessä. Hetken kamppeitani keräiltyä ja takin kaulusta kunniakkaasti ojentaessani, päätin kuitenkin kävellä sisulla kierroksen läpi, vaikka polvea kieltämättä pakotti heti tapahtuman jälkeen melkoisesti. Pystyin kuitenkin kävelemään, joten tiesin, että ei polvessa mitään pahempaa voi olla. Kotona tosin oli sitten kiva irrotella vereen kiinni kuivuneita sukkahousuja haavasta. Arvaatteko muuten miten sukkahousuille kävi? Ette kyllä ikinä usko, mutta ne ovat edelleen ehjät! :o Kangas polven kohdalta hieman oheni, mutta Falken 100 denierin sukkahousuihin ei tullut silmäpakoa, eikä edes pientä reikää. Ne selvisivätkin hommasta pienemmin vaurioin kuin jalkani. En oikeasti meinannut uskoa asiaa. Ei varmaan epäselvyyttä, mitä sukkahousuja ostan jatkossakin. ^_^ 

Polvi on edelleen arka. Kokeilin epätoivoissani sunnuntaina laittaa kauppaan lähtiessäni pillifarkkuja jalkaani, se yritys loppui loppui lyhyeen tuskan parahdukseen. Joten nyt ollaan sitten paineltu menemään sukkahousut- ja hame -linjalla. 

Kaappi on kuitenkin kasattuna paikoillaan ja pääsen vihdoin ihailemaan kovalla vaivalla kerättyjä mukejani. Ne jaksavat hymyilyttää joka aamu yhtä paljon aamukahvia juodessani, kipeästä polvesta huolimatta.

Milloin teillä oli viimeksi asfaltti-ihottumaa?