Parhaat – lokakuu'18


Enää pari päivää ja on aika siirtää katseet marraskuuhun. Tämähän tietää täällä blogissa sitä, että on aika katsastaa lokakuussa ihastusta herättäneet tuotteet. Lokakuu tuntui hurahtavan ohi vauhdilla, oma osansa oli varmasti aloittamallani uudella työllä, sillä kaiken uuden opettelu vei valtavasti energiaa. Parissa viikossa pääsin kuitenkin tilanteeseen, että kaikki alkaa sujumaan ja päivät vain hujahtavat ohitse. Parasta on se, että vapaa-aikaa on edelleen tarpeeksi.

*Postauksen tuotteista Buxom, Essie ja Sensai saatu blogin kautta, muut omia. 


Buxom PowerPlump Lip Balm Glowing* – Kun minulle lähetettiin pr-näytteenä jumbokokoinen pehmentävä ja kosteuttava huulivoide, ajattelin, että se ei voi millään toimia. Miten muka noin isosta päästä voi levittää tuotetta huulille, ettei se leviä ympäriinsä? Ihme kyllä suuri pää toimii, kun huulia vain raottaa aavistuksen ja sivelee tuotetta suoraan puikosta, se leviää parilla pyyhkäisyllä täydellisesti. Sävy Glowing antaa huulille aivan aavistuksen sävyä, mutta mikä jännintä, sävy pysyy huulilla jopa tunteja. En ole ikinä törmännyt mihinkään yhtä kestävään sävyttävään huulivoiteeseen. Voide tuntuu hoitavalta ja siinä on aavistus piparminttua, joka tuntuu alussa pienesti huulilla. Olen tykännyt käyttää tätä todella paljon töissä, sillä asiakkaiden kanssa höpöttäessä, tämän kanssa ei tarvitse pelätä, että se leviäisi huulten rajojen ulkopuolelle tai tarttuisi hampaisiin. Tauoilla peiliin kurkatessa väri on edelleen täydellisesti huulilla. 

Curaprox Black is White whitening hammastahna – Pari vuotta sitten markkinoille alkoi ilmestymään näitä mustia hampaita valkaisevia aktiivihiiltä sisältäviä valkaisevia tuotteita. Laitoin yksityishenkilönä en bloggaajana kyselyn kaikkiin tuotteita maahantuoviin firmoihin siitä, onko heidän tuotteitaan tutkittu kliinisesti, mikä on niiden hankausarvo ja voivatko he taata, että käyttö olisi hampaille turvallista. Hampaat eivät ole asia, jonka kanssa alan leikkimään, jollain mututuntuma tuotteilla. Kun hampaiden kiille kerran menee, sitä ei voi enää korvata millään. Kävi niin, että sain kaikilta hienosti nopeasti vastauksen, mutta Curaprox oli ainoa, joka pystyi kertomaan minulle haluamaani tietoa tuotteen hankausarvoista. Muilla firmoilla ei asiasta tietoa ollut, koska sitä ei tarvitse ilmoittaa vaan vastaukset olivat pelkkää mututuntumaa, että joo on turvallista, ilman sen suurempaa tutkimusta. Curaproxin tahnan hankausarvo on 50, joka on todella alhainen ja se takaa sen, että hammaskiilteesi on suojassa. Lisäksi tuote sisältää fluoria, joka on itselleni asia, jonka käytöstä en luovu hampaiden hoidossa. Kannatta lukea mm. tämä Ilta-Sanomien juttu ja miettiä kaksi kertaa uskallatteko vaarantaa hammaskiilteenne aktiivihiilituotteilla. Käytän Curaproxin tahnaa 2-3 kertaan viikossa, muun aikaa pesen Yotuelilla. Tahna kirkastaa kivasti kahviholistin hampaita ja se maistuu raikkaalta limeltä.


Sensai The Silk EdT* – Nykyisessä kodin ulkopuolisessa työssäni joudun valitsemaan käyttämäni tuoksut tarkkaan. Mitään kovin voimakkaita en voi käyttää, joten ne ovat jääneet toistaiseksi kotipäiviin. Töissä sen sijaan käytän raikkaita ja kevyitä tuoksuja. Sensain The Silk on aivan täydellinen työtuoksu. Se tuo puhdasta raikkautta, ilman pistävyyttä. Tuoksu on hienostunut ja vieno, eikä leijaile koko ympäristöön. 

Essie smooth-e aluslakka* – Lakka auttaa tasoittamaan kynnen pintaa, kuivuu kynnelle himmeäksi ja minusta tämä näyttää aivan älyttömän kauniilta yksinään kynsissä. Kynnet ovat sellaiset "my nails but better". Itselläni yleensä kaikki aluslakat heikentävät lakkauksen pysymistä syystä tai toisesta, mutta jos haluan lisätä tämän päälle lakkauksen, niin toimii myös loistavasti sen alla, eikä heikennä kestoa. Värillinen lakka on helppo levittää tasaisen pohjan päälle. 

Absolution Le Sérum Anti-Soif Kosteuttava seerumi – Absolution on yksi niistä brändeistä, että kaikki mitä olen sarjasta kasvoilleni pistänyt, on hyvää, eikä tämä kosteuttava seerumikaan tuottanut pettymystä. Ohut vesimäisen geelimäinen seerumi imeytyy ihoon hetkessä. Se rauhoittaa ja raikastaa ihoa, on muuten loistava tuote esim. erilaisten ihoärsytysten hoitoon ja auringossa olon jälkeen. Seerumi sopii kaikille ihotyypeille, myös epäpuhtaalle ja rasvaiselle. Aloe vera rauhoittaa, teepuu puhdistaa, helokkiöljy kosteuttaa ihoa. Seerumissa on mieto hivenen minttuisa tuoksu, joka hälvenee nopeasti levityksen jälkeen. Sopii vegaaneille.


Mikä oli sinun lokakuun suosikkituote? Löytyikö joukosta uusia tai kiinnostavia tuotteita?

*Curaprox ja Absolution omia, muut PR-näytteitä saaty blogin kautta. 



Suomalainen Laponie of Scandinavia – No-nonsense skincare


Kuten juttelin teille jo aiemmin, tämä vuosi on ollut aivan hurjan mielenkiintoinen kotimaisen kosmetiikan osalta. En muista tällaista aikaisemmin olleen. Voisi melkein sanoa, että uusia brändejä nousi maasta kuin sieniä sateella. Kosmetiikan harrastajan mielestähän tämä on aivan hurjan hyvä asia. Joukkoon mahtuu monia eri hintatason brändejä, joista itselleni uusi tuttavuus Laponie of Scandinavia* edustaa sitä edullisempaa päätä. 

Laponiesta mielenkiintoisen tekee sen perustaja Kia Pentti. Kia nimittäin itse on kärsinyt lähes kaikista vaikeista iho-ongelmista, mitä ensimmäisenä mieleen tulee: rosacea, akne, POD... Yleensähän opimme tietyllä tapaa tuntemaan oman ihomme ja miten se käyttäytyy, mutta Laponien perustajan iholla ei ole ollut tällaista meille useille muille tuttua kaavaa. Tämä kaikki johti sitten siihen, että Kia päätyi valmistamaan käyttämänsä kosmetiikan itse. Lopulta hän päätti toteuttaa unelmansa ja kolmisen vuotta sitten alettiin työstämään Laponie of Scandinaviaa. Tänä vuonna sarja on sitten noussut yhä useamman ihmisen ja bloggaajan huulille. Laponie of Scandinavian tuotteet ovat valmistettu herkkä- ja ongelmaihoisille ilman tyhjiä lupauksia tai iholle turhia raaka-aineita. 

Sain testattavaksi sarjan tuotteita ja voin heti sanoa, että olin polvillani sarjan puhdistuotteiden edessä. Tällä hetkellähän sarja ei sisällä kuin neljä tuotetta: öljyn, puhdistustuotteet sekä balmin, mutta pian se laajentuu ihon kosteustuotteilla. Tuotteet kehitellään laboratoriossa Suomessa ja valmistetaan Suomessa ja Ruotsissa. Tuotteet sopivat vegaaneille.

Jos muuten mietitte pakkausten hienoa herkkää kuvitusta, niin niiden takana on kuvittaja Aino-Maija Metsola. 

*Tuotteet PR-näytteitä saatu blogin kautta.


GEL CLEANSER 100 ML 18€

Tämä on varmasti yksi yksinkertaisimmista ja ihanimmista geeliputsareista mitä olen koskaan käyttänyt, ainoastaan Bakelin huomattavasti arvokkaampi Energy Gel yhdessä Whamisan Foaming Gelin pääsevät samalle tasolle. Joten jos minulta kysyttäisiin kolmea geeliputsarisuosikkiani niin tässä ne olisivat ja uusimpana tulokkaana joukkoon pääsi Laponien Gel Cleanser. Brändi muuten kertoo Bakelin tapaan verkkosivuillaan jokaisesta tuotteen raaka-aineesta, mikä sen tarkoitus tuotteessa on. On muuten ensimmäinen kerta, kun näen jonkun muun kuin Bakelin tekevän tätä. Mikä on kyllä todella tervetullutta, sillä se auttaa myös ihan tavallista kuluttajaa ymmärtämään enemmän tuotteiden sisällöstä.

Omaan nenääni täysin tuoksuton kirkas geeli on erittäin matalavaahtoinen, se poistaa iholta öljyn ja kevyen meikin, ei kuivata vaan jättää ihon ihastuttavan pehmeäksi. Sisältää mm. ihoa kosteuttavia xylitolia ja glyseriiniä. Koostumuksesta on sanottava sen verran, että itse juuri rakastan geeliputsarissa tällaista eleetöntä koostumusta, mutta jonkun muun mielestä tämä saattaa tuntua tylsältä, varsinkin jos on puhdistustuotteissa tottunut runsaaseen vaahtoavuuteen.



MILK CLEANSER 100 ML 18€

Olin aivan varma, että ihastuisin tähän maitoputsariin geelipuhdistajaa enemmän, mutta olin väärässä. Tämä ei tarkoita, että puhdistusemulsio olisi huono tuote ei suinkaan, tykkään tästä kovasti ja nämä kaksi ovat yhdessä aivan loistava parivaljakko kaksoispuhdistukseen. Myös tämä puhdistaja on nenääni oikeastaan täysin tuoksuton. Koostumus on paksuhkoa ja maitomaista. Levittyy iholle helposti ja puhdistajan sisältämät öljyt liottavat iholta lian pois. Sisältää mm. xylitolia, glyseriiniä sekä rypsiöljyä. Lähtee pois lämpimällä vedellä ilman puhdistusliinan apua ja jättää ihon pinnan pehmeän tuntuiseksi, mutta ei öljyiseksi tai tahmeaksi.


FACE OIL 30 ML 44€

Face oil on niitä öljyjä, jotka todella tekevät hyvää iholle. Koostumus ei ole paksuimmasta päästä, mutta ei myöskään liian ohutta. Kasvoöljyyn on käytetty mm. arganöljyä, kotimaista kauraöljyä, ruusunmarja- ja vadelmansiemenöljyjä. Tuotteen ainoa haittapuoli itselleni onkin sen hivenen tympeä tuoksu, se on siedettävä, mutta ei sellainen, että laittaisin tätä esim. aamulla kasvoilleni, sen sijaan yöaikaan toimii, koska tuoksu kyllä alkaa haihtumaan levityksen jälkeen. 

Arganöljyn hyvät vaikutukset varmaan kaikki tietävät. Se korjaa vaurioitunutta ihoa ja sopii esim. arpien hoitoon. Ruusunmarjaöljyn sisältämä A-vitamiini uudistaa ihoa, kun taas vadelmansiemenöljy sopii hyvin ihottumien ja ihon erilaisten ärsytystilojen hoitoon. Kauraöljy on varmasti monen mielestä se mielenkiintoisin tuotteen sisältämistä öljyistä, niin minustakin. Kauraöljyhän rauhoittaa ja ravitsee kuivaa/herkkää ihoa. 

Miltä Laponie of Scandinavia kuulostaa?

Tuotteita voi tilata suoraan Laponie of Scandinavian omasta verkkokaupasta täältä.

*Tuotteet PR-näytteitä saatu blogin kautta.





Klassikot osa 45 – Terre d'Oc Sérum Eternal Oriental Fig


Klassikot-sarjassa on harvemmin esiintynyt luonnonkosmetiikkaa, mutta pikku hiljaa siltäkin saralta alkaa nousemaan tuotteita, joita voi hyvällä syyllä kutsua klassikoiksi. Joten tulevaisuudessa myös tässä sarjassa tulee varmasti näkymään myös niitä luonnollisen puolen kulttituotteita.

Tällä kertaa haluan nostaa esille Terre d'Ocin Kaktusviikunaseerumin*, joka on sarjan todellinen hittituote, jota itse kutsuisin jo klassikoksi. Terre d'Ocin tuotteilla on ECOCERT-sertifikaatti sekä Cosmebio-merkki. Seerumi sopii myös vegaaneille. 

*Tuote PR-näyte saatu maahantuojalta.


Olen kokeillut luonnonkosmetiikan saralta paljon seerumeita, mutta sellaiset meikin alle loistavasti soveltuvat heleyttävät seerumit ovat sellaisia, joihin olen törmännyt harvemmin. Nämä tuotteet ovat juuri niitä, joita tykkään eniten meikin alla käyttää. Centifolialta löytyy yksi uudempi tulokas, mutta Oriental Fig -seerumi on klassikko, joka on ollut markkinoilla jo vuosikausia. 

Kaktusviikunaseerumi on oikea ihonhoidon tuhkimotippa. Kauniin vaaleanpunainen hieman makealta tuoksuva seerumi saa ihon suorastaan hehkumaan. Sen salaisuus on tietenkin kaktusviikunaöljy, jolla on tehokkaita anti-age-vaikutteita. Hellii kuivaa ihoa ja tunnetaan myös ihoa korjaavista vaikutuksistaan. Tämän lisäksi seerumi sisältää hyaluronihappoa ja glyseriinä. Entistäkin tehokkaamman seerumista tekee se, että tuote on aloe vera -pohjainen, joten se sisältää aidosti ihoa hemmottelevia ainesosia. 

Maitomainen koostumus on ohutta ja helposti imeytyvää. Tuote jättää ihon pehmeäksi ja kosteuttaa pintakuivaa ihoa välittömästi, joten se saa meikin näyttämään iholla paremmalta. Seerumi virkistää ja heleyttää. Tykkään käyttää tuotetta varsinkin meikin alla, mutta toisinaan myös iltaisin voiteen alla tuomaan tehokosteutta. Kesäaikaan seerumin kanssa pärjää jopa yksinään, kun alle lisää hoitoveden. 

INGREDIENTS : ALOE BARBADENSIS LEAF JUICE*(1), AQUA (WATER), CAPRYLIC/CAPRIC TRIGLYCERIDE**, GLYCERINCOCO-CAPRYLATE/CAPRATE, OCTYLDODECYL PCADICAPRYLYL CARBONATE, C12-16 ALCOHOLSOPUNTIA FICUS-INDICA (PRICKLY PEARSEED OIL*(1), PARFUM (FRAGRANCE), SODIUM HYALURONATESALIX NIGRA (WILLOWBARKEXTRACTCITRUS AURANTIUM AMARA (BITTER ORANGEFLOWER EXTRACTHELIANTHUS ANNUUS (SUNFLOWERSEED OILLEVULINIC ACIDHYDROGENATED LECITHINPALMITIC ACIDSODIUM ANISATESODIUM LEVULINATESODIUM PHYTATEXANTHAN GUMTOCOPHEROL, CI 77019 (MICA), CI 77491 (IRON OXIDE)


Seerumin hinta on 46 euroa/30ml ja sitä myydään maahantuojan omassa verkkokaupassa täällä.

Onko Terre d'Oc:n klassikko tuttu? Mikä on suosikkiseerumisi?

*Tuote PR-näyte saatu maahantuojalta.



Neljä asiaa minusta


Fecebookissa on pyörinyt viikon verran tosi kiva juttu, jonka avulla olen oppinut paljon uutta omista FB-kamuistani. Koin kuitenkin, että haluan jaaritella (kuinka yllättävää) jälleen pidempään ja Facebook ei oikein sovellu siihen. Sitten sain päähäni, että juttuhan toimisi todella hyvin myös blogissa ja ehkä tekin opitte minusta tämän avulla kaikkien näiden vuosien jälkeen jotain uutta. Tarkoitus on siis kertoa neljä asiaa erinäisistä asioista koskien minua. 

Neljä paikkaa joissa olen asunut.

1. Mänttä (tai nykyään Mänttä-Vilppula). Inhoan muuten tuota nykyistä nimeä syvästi, omassa lapsuudessa oli hienoa olla Mäntästä, Vilppula oli outo paikka, ainoa hyvä asia siellä oli silloinen Vaatehuone, josta käytiin ostamassa aina niin muodikkaita 80-luvun ulkoiluasuja. :D Mänttä on edelleen minulle rakas paikka, olenhan syntynyt siellä. Nuorena se tuntui aina pieneltä, mutta vanhemapana olen vasta ymmärtänyt paikan kauneuden. Siellä tehtaan varjossa, vesistöjen keskellä on kultturelli kaupunki, jossa on varmasti yksi Suomen kauneimmista, jos ei kaunein kivikirkko. 

2. Rauma. Raumalla ei ollut järveä, mutta siellä oli meri. En ole käynyt Raumalla 20 vuoteen, en sen jälkeen kun muutin sieltä pois. Tarkoitus olisi kyllä vielä mennä, kun vain jossain välissä olisi aikaa. Vanha Rauma on edelleen yksi kauneimpia paikkoja, joissa olen Suomessa viettänyt aikaa.

3. Valkeakoski. Kun muutin Valkeakoskelle, sydämessäni oli tunne kuin olisin saapunut takaisin kotiin. Valkeakoski on kuin Mänttä hieman isompana. Kaupunkia halkovat vesistöt ja myös siellä sai viettää aikaansa paperitehtaan varjossa. Kun suurin osa kaupungin asukkaista tekee vuorotyötä, koko kaupungin rytmi on jotenkin erilainen. Voisin muuttaa sinne milloin vain takaisin.

4. Riihimäki. Nykyinen kotikaupunkini, johon en ole koskaan oikein kotiutunut. Olen oppinut rakastamaan tiettyjä paikkoja ja tietenkin kotiani, mutta silti minulla on koko ajan tunne, etten kuulu tänne, eikä tämä ole se lopullinen paikka johon tulen jäämään. Täältä puuttuvat kunnon vesistöt läheltä keskustaa, eikä kaupunki ole muutenkaan mielestäni löytänyt omaa identtiteettiään, saatika ymmärtänyt mikä olisi se tämän paikan juttu. Riihimäen ympärillä leijuu hajuttomuuden ja mauttomuuden sädekehä.


Neljä paikkaa joissa olen työskennellyt.

1. Rappusiivooja. Muistan kuinka rakastin tätä kesätyöpaikkaa. Ensimmäisen perehdyttämisviikon jälkeen sain olla seuraavan viikon yksin töissä. Muistan, että olin niin nopea tekemään, etten meinannut saada edes kuuden tunnin päivää menemään töihin, joita vakituinen teki kahdeksan tuntia. Aikani kuluksi ja omaksi iloksi vahailin rappukäytävien lattioita, pesin niistä ikkunoita ja kuurasin saunoja kiiltävän puhtaaaksi. Jälkeenpäin sain siivoustyönjohtajalta palautetta, että asukkaat olivat ihmetelleet, miten rappukäytävät yhtäkkiä hohtivat. 

2. Toimistosiivooja kaupungintalolla. Kun edellisen kesän pesti meni hyvin, minut päästettiin hääräämään yksin  seuraavana kesänä Mäntän kaupungin talolle. Kaikki kolme vakkaria olivat lomalla, joten muistan, että kiirettä piisasi, enkä pystynyt millään tekemään kaikkea mitä piti yksin, mutta selvisin. 

3. Kahvilamyyjä leirintäalueella. Viihdyin paikassa yhden kokonaisen kesän. En ole koskaan työskennellyt yhtä kauniissa paikassa. Leirintäalue sijaitsi järven rannassa, jossa oli myös suosittu uimapaikka. Sateisina päivinä istuskelin pienessä kopissani, join kahvia ja kuuntelin Radio Mafiaa, joskus jonkun ohikulkijan eksyessä kahville. Aurinkoisina päivinä jäätelöä, olutta ja lihapiirakoita kului siihen tahtiin, että meinasivat välillä loppua kesken. 

4. Makuuni. RIP Tein melkein kymmenen vuotta töitä videovuokraamoalalla, kunnes jäin työstäni 2008 pois, ilmassa oli jo silloin muutoksen tuulia, kummasti paikka sinnitteli vielä kymmenen vuotta. Aloitin myyjänä ja poislähtiessäni olin toiminut jo melkein viisi vuotta myymäläpäällikkönä. Työ joka ei sopinut minulle ollenkaan. Kun olet työssäsi 24/7 kiinni ja yölläkin poliisit soittelee, jos liikkeeseen on murtauduttu, et ole koskaan lomalla. Alkuvuosina myyjänä toimiessa, sain vielä aidosti nauttia lomista, mutta myymäläpäällikkövuosina lomat olivat lomia vain nimeltä.

Neljä ohjelmaa joita olen seurannut TV:stä.  (nimenomaan tv:stä ei suoratoistopalvelusta)

1. Bergerac. Tämä oli yhteen aikaan lauantai-illan odotetuin juttu. Sarjan jälkeen haaveeni käydä Jerseyn saarella on pysynyt elossa kaikki nämä vuodet.

2. Metsolat. Meidän perheessä lopettiin joulunakin kaikki muu, kun telkkarissa pärähti käyntiin Metsoloiden joulujakso. Edelleen yksi parhaita kotimaisia draamasarjoja, jonka jaksot muistan jo ulkoa vuorosanoja myöden.

3. Beverly Hills 90210. Sarja pyöri muistaakseni sunnuntai-iltapäivisin. Maanantai-aamujen kuumin puheenaihe koulussa oli se, mitä edellisessä jaksossa oli tapahtunut.

4. He-Man. Jostain syystä sarja pyöri aina tv:stä, kun tuli koulusta. Syödessä mummon herkkuruokaa tuli samalla katsottua vuoden aikana melkoisen monta jaksoa He-Mania.


Neljä paikkaa joissa olen käynyt.

1. Pariisi. Teini-ikäisenä en oikein viehättänyt paikasta. En edes toiselle visiitillä. Ranskalaiset jättivät minut kylmäksi. Louvre oli ainoa paikka, jossa olisin voinut viettää vaikka kuinka paljon aikaa. Toinen hieno kokemus oli kiivetä jalkaisin Eiffel-tornin toiseen kerrokseen metalliportaita pitkin. Viimeinen väli oli mentävä hissillä. Vielä joku päivä menen takaisin, josko mielipiteeni muuttuisi. 

2. Stonehenge. Twitterissä osui silmiini artikkeli, jossa Stonehenge oli päässyt turhimpien turistipaikkojen listalle. Olen toista mieltä. Eihän se kiviröykkiö nyt mikään maata mullistava ole, mutta paikassa kaksi kertaa käyneenä, minulle siinä on jotain maagista. 

3. St. Martin. Ei kai minun tarvitse tästä kertoa teille enempää. Kotini, jossa olen varmasti elänyt joskus aiemmin, niin vahva tunneside minulla oli paikkaan ensi hetkestä lähtien. En tule koskaan luopumaan unelmastani, että voisin edes joskus asua täällä. 

4. Saint Barthélemy. Varmasti yksi maailman ranskalaisimmista paikoista Ranskan jälkeen. Silti jostain syystä viihdyin, ehkä se on se hienoinen karibialainen kulttuuri joka teki eron. Täällä uskaltauduin maistamaan elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran mustekalaa. Sain baarimikolta maailman parhaan ohjeen oman vanillarommin tekoon. 

Neljä ruokaa joista pidän.

1. Kreolilainen keittiä. Ei liian tulista, mutta maukasta. Kunpa saisi seafood jambalayaa. :p

2. Kreikkalainen keittiö. Tarviiko tätä edes perustella? Söisin mitä vaan ja milloin tahansa.

3. Risotot. Näitä voisi syödä vaikka joka päivä eri variaatioina.

4. Pasta. Kyllä myönnän olevani pastahiiri. Tähän sopii sama kuin risottoon, vain mielikuvitus on rajana, kun pastaruokia valmistaa.


Neljä juomaa joista pidän.

1. Kahvi. Tietenkin! Minut on kasvatettu kahvilla, ehkä se on se syy, miksi minusta tuli näin outo.

2. Olut. Siiderit ja lonkerot ei oikein ole mun juttu, maistelen kyllä uutuuksia läpi, mutta jos kuumana kesäpäivänä pitää valita juoma, valitsen oluen.

3. Pepsi Max. Juon limpparia todella harvoin, mutta jos juon, se on mielellään Pepsi Maxia.

4. Viinit. Miehen ja minun yhteinen harrastus. Annoimme vanhan viinikaappimme ystävillemme, mutta nyt olemme harkinneet hieman isompaan sijoittamista. 

Selvisikö mitään uutta tai yllättävää? 

Oikein mukavaa tiistaita kaikille!




Kahvin ystävän makutestissä Arcaffé


*Arcaffén kahvit saatu Cremalta. Sisältää mainoslinkkejä.

Kahvi on ollut minulle tärkeää lapsesta asti. Mummon hoivissa kasvaneena, sain nautiskella koko nuoruuteni ajan aidosta pannukahvista. Sellaiset minut opetettiin keittämään jo ihan pikku tyttönä. Pannukahvi on edelleen suosikkejani ja varsinkin ulkoillessa nuotiolla tehtynä, on vaikea löytää mitään sen veroista. Olen sen ikäinen, ettei lapsuudessani vielä puhuttu kofeiinipitoisten juomien antamisesta lapsille mitään, vaan itse olen varmasti jounut ensimmäiset kahvini jo reilusti alle kouluikäisenä. Nykyäänhän kahvia ei kait suositella alle 15-vuotiaille. Tästä alustuksesta voi ehkä päätellä, että olen elänyt kahvin kanssa pienessä symbioosissa melkein koko elämäni.

Kahviharrastukseni kuitenkin alkoi vasta muutettuani pois kotoa parikymppisenä. Monet kaupoissa myytävät perussuodatinkahvit eivät maistuneet pannukahviin tottuneen suussa miltään ja aloin miettimään ja tutkimaan, että mitähän sitä voisi juoda, jos ei pannukahveja viitsisi aina keittää. Aloitin harrastukseni pienestä, ensimmäinen askel oli vaihtaa suodatinjauhatus papuihin. Ostin kahvipapujauhimen ja huomasin kahvin maussa välittömästi eron parempaan. Se, että maistoin eron, oli alkusysäys kahviharrastukselleni. Tosiasia on se, että kahviharrastus ei itseasiassa eroa mitenkään viiniharrastuksesta. Vähitellen alat oppimaan erottamaan kahvista helposti erilaisia vivahteita niin tuoksusta kuin maustakin. Makuun vaikuttaa tietenkin myös se, mitä laatua pavut ovat. Yleisimmin käytetyt ovat Robusta ja Arabica. Usein hyvissä espressokahveissa on ripaus Robustaa Arabican seassa, koska se antaa sille ryhdikkyyttä ja kauniin creman. Varsinkin espressoa juodessa myös se miltä lopputulos näyttää, on tärkeää. 

Kahviharrastuksessa on vain yksi huono puoli, mitä enemmän kahveja maistelet, sen nirsommaksi suusi käy, sille ei kelpaa enää mikä tahansa vaan vain paras. Olen valitettavasti jo vuosikausia sitten lopettanut julkisissa paikoissa normaalin suodatinkahvin juomisen, koska kahvin laatu, saatika tuoreus ei ole sitä tasoa, että makuhermoni sanoisivat, että siitä kannattaa maksaa. Ihmettelen tätä, koska, jos tarjoat hyvää kahvia niin sana siitä kuuluu kauas. Olin aikoinani yhden kesän leirintäalueella töissä, ihmettelin, kun monet asiakkaat kertoivat tulevansa sinne tuoreen ja hyvän kahvin vuoksi mieluummin kuin menevänsä isompiin paikkoihin tauolle. Silloin tajusin, mikä vaikutus sillä oli, kun ensimmäisenä työpäivänäni omistaja sanoi, että jos et saa myytyä pannullista kahvia tunnissa, joko juot sen itse tai kaadat pois, mutta sen jälkeen on keitettävä uutta. Kuulostaa melkoiselta hävikiltä, mutta niin vaan tuore kahvi oli pienen vain kesäisin olevan paikan myyntivaltti. Yleensä erikoiskahvit ovatkin varmempi valinta, käytetyt raaka-aineet ovat selvästi laadukkaampia ja kahvi on ainakin tuoretta, vaikka hinta kirpaisee, tietää saavansa jotain parempaa. Kotona juon edelleen suodatinkahviakin toisinaan, tietenkin hyvistä pavuista itse jauhettuna. 

Pienessä kaupungissa ei ole kovin helppoa olla kahviharrastaja, olen koittanut saada esim. paikkakuntani isot marketit asiakaspalautteen kautta ottamaan valikoimiin pientuottajien papukahveja, mutta aika laihoin tuloksin. Ymmärrän tämän hyvin, sillä suomalaiset tykkäävät juoda paljon niitä tuttuja turvallisia suosikkejaan, vaikka tämäkin kulttuuri on pikkuhiljaa muuttumassa. Tämän vuoksi olen tilannut omat kahvini jo vuosia verkkokaupoista. Suosin suomalaisia, jo edesmennyt Kuppikuumaa ja Crema, ovat olleet jo vuosia suosikkejani. Molemmista kahvilähetykset ovat tulleet aina parissa päivässä perille.



Cremalla on todella kattava valikoima kahveja ja olen niistä vuosien saatossa tullut maistelleeksi monia, mutta monta on vielä testaamattakin. Sillä jos löydän jonkun mielestäni todella hyvän kahvin, jämähdän siihen helposti, mutta tilaan sitten kyllä aina toisen paketin itselleni jotakin uutta laatua. Sen verran olen makuani oppinut vuosien saatossa tuntemaan, että syystä tai toisesta todella hedelmäisen makuiset kahvit eivät oikein iske, mutta tiedän, että näilläkin on kannattajansa. Tämä osaksi johtuu siitä, että en pistä kahviini lainkaan sokeria, joten haluan, että kahvissa itsessään on pyöreyttä. Tykkään enemmän, jos kahvissa on makeahkoja vivahteita, tykkään myös pehmeästä mausta, enkä ole karvaan perään. 

Muistan kun teimme mieheni kanssa ensimmäisen tilauksemme Cremaan, huomasin heti kahvien joukosta italiaisen Arcaffén. En ole törmännyt merkkiin muualla, joten se on ollut yksi syy, miksi meidän perheemme päätyy aina Creman sivuille. 

Sain Cremalta testattavaksi kolmea erilaista Arcaffén espressokahvia. Olin maistanut niistä ainoastaan yhtä Romaa aiemmin, sen sijaan muista myynnistä olevista Margo* on todella hyvä perusespresso: pehmeä, kermainen ja aavistuksen suklainen. Sopii loistavasti maitokahveihin, mutta tykkään juoda sitä paljon espressonakin. 


Roma* – On hieman poikkeuksellinen, sillä se on 100% Arabicaa. Se onkin tästä syystä aivan äärettömän pehmeän makuinen, ihan kuin karkkia. Usein jos nautiskelen tätä espressona, en tarvitse rinnalle kuin pari palaa suklaata ja maittava jälkiruoka on valmis. Maussa on kaakaota ja karamelliä. 

Meloria* – On perinteisempi espresso-sekoitus 75% Arabicaa ja 25% Robusta. Meloria on saanut nimensä Livornon edustalla sijaitsevan kivikon mukaan. Meloria on pehmeän kermaista, mutta se on selvästi ryhdikkämpää kuin Roma. Jälkimaku on suklainen ja se viipyy suussa pitkään.

Mokacrema* – Ehkä pienen hymyn kareen huulille nostattava nimi, joka ei nimestään huolimatta todellaan ole moka. Mokacrema on myös 100% Arabicaa. Tämä on selvästi kolmikosta mehukkain, ilman hedelmäisyyttä. Maku on todella tasapainoinen. Hyvä valinta kun haluaa juoda jotain perinteisempää ilman selkeitä voimakkaita makuja. Sopii loistavasti makuuni maitokahveihin, pelkkänä espressona en itse tätä joisi, koska tässä ei ole niin selviä makeita makuvivahteita kuin kahdessa edellä mainitussa. 


Kun Crema tarjosi kahveja heidän valikoimistaan maisteltavakseni, he ystävällisesti kysyivät, että voisivatko antaa myös alekoodin lukijoilleni. Tietenkin! Joten jos ruudun sieltä puolen löytyy muitakin kahvin ystäviä niin koodilla KEYWORDLOVE, saatte kaikista normaalihintaisista kahveista -15% 31.10.2018 asti. Kaupan kahvitarjonnan löydätte täältä.

Millaista kahvia tykkäät juoda? Perus vai löytyykö sieltä muitakin hifistelijöitä joille kahvi on intohimo?

*Kahvit saatu Cremalta. En saa käytetystä alekoodista rahallista hyötyä.



I love me ja ECOCERT-sertifioitu kukkaistuoksu


Pikku hiljaa markkinoille on alkanut hiipiä luksuslaadun omaavia luonnollisia tuoksuja. Ainakin tuoksujen ystävälle tämä on todella odotettu asia. Silti aika harvalla on sertifikaatti, joten aina kun sellainen tuoksu tulee vastaani, niin siitä on tietenkin päästävä kirjoittamaan. Ranskalaiselta luonnonkosmetiikkabrändi Floramelta löytyy tuoksuja, jotka ovat ECOCERT-sertifioitu. Jasmin Eternal EdT* koostuu erilaisista luomu-sertifioiduista eteerisistä öljyistä, tuoksun sisällöstä 88% on tuotettu luomuviljelemällä. Kasvit ja kukat tulevat tuotteisiin Floramen omilta valvotuilta tiloilta, ja kaikkien öljyjen alkuperä on jäljitettävissä. 

*Tuoksu PR-näyte saatu blogin kautta.


Olen vuosien saatossa huomannut, että on muutamia tuoksunuotteja, jotka esiintyvät melkein kaikissa itselleni rakkaimmissa tuoksuissa ja yksi niistä on jasmiini. Tykkään sen makean huumaavasta tuoksusta, se tuo mielestäni moniin tuoksuihin myös ripauksen makeaa raikkautta.

Jasmin Eternal EdT on pakattuna eleettömään 100 ml:n lasipulloon. Ruusukultaiset yksityiskohdat suuttimessa ja etiketissä tuovat siihen ripauksen luksusta. Tuoksuna se on elegantti ja aistillinen, siinä on herkkyyttä ja lämpöä. 

Alkutuoksuna makeaa persikkaa, artemisiaa, ruusua ja neilikkaa. Tuoksun sydämessä jasmiinia, appelsiinin kukkaa ja ylellistä ylang-ylangia. Pohja on lämpimän makea: vaniljaa ja mirhaa. Ihollani tuoksu on aluksi raikas maustettuna persikan makeudella, mutta pienen hetken iholla oltuaan jasmiini pääsee esiin ja tuntien kuluessa pohjatuoksun makeus tulee esille. Tämä elää iholla pitkään ja se onkin selvää, koska eteerisetöljyt reagoivat ihon lämmön kanssa. Tuoksu on EdT, mutta olin yllättänyt sen kestosta, omalla iholla kuutisen tuntia. Jasmin Eternal on edullinen, sillä 100 ml:n pullo maksaa vain 35 euroa. Tuoksua voi ostaa Naturellementin verkkokaupasta täältä.


Huomenna alkavat taas monen kovasti odottamat I love me -messut. Itseltäni messut jäävät väliin töiden vuoksi, mutta teille muille messuilla on tänä vuonna ainakin näytteilleasettajalistan perusteella paljon uusia brändejä, mitä en ole aiemmin messuilta bongannut. Floramen maahantuojan Naturellementin löytää messuosastolta 7h111. Osastolta kannattaa käydä myös katsastamassa Sabe Massonin ihanat voideparfyymit. 

Käytättekö luonnollisia tuoksuja? Onko Florame tuttu?

*Tuoksu PR-näyte saatu blogin kautta. 



Auringonhattu-uute vanha tehokas flunssan karkoittaja


Yksi varhaisimpia lapsuusmuistojani on se, kun mummo tuputtaa nenäni edessä syksyisin ottamaan auringonhattu-uutetta. Tuolloin en käsittänyt ollenkaan, että miksi. Minusta se maistui vedenkin seassa karmealta, muistan, että kulauttelin lasillisen irvistellen alas, siinä toivossa, että saisin sen jälkeen karkkia, joka veisi pahan maun pois. En tiedä viekö aikuisuus makuaistin, mutta tänä päivänä uutteessa on mielestäni vain hyvin vieno maku, mutta suussa on edelleen se sama kihelmöivä tunne kuin lapsenakin.

Vasta aikuisena tajusin, miksi mummo heilui alvariinsa pullonsa kanssa. Auringonhattu-uutteen on sanottu lisäävän luonnollista vastustuskykyä, lievittävän ylähengitysteiden haasteita sekä parantavan virtsateiden terveyttä. Myöhemmin aloin miettimään, että siihen nähden kuinka paljon koulussa jatkuvasti kiersi flunssia ja muita tauteja, olin todella harvoin flunssassa tai pois koulusta niiden vuoksi. Kun minulle myöhemmin selvisi, että auringonhattu-uutteesta voisi olla apua luonnolliseen vastustuskykyyn, en voinut olla ajattelematta, että sillä pahanmakuisella litkulla saattoi sittenkin olla positiivisia vaikutuksia. 

Yleensä syksyllä flunssakauden alla kaappini vakivarusteisiin kuuluu pullollinen punahattua, tästä on kiittäminen edesmennyttä mummoani. Tuotteella voi desinfioida myös pieniä haavoja, laittamalla sitä muutaman tipan halutulle alueelle. Auringonhattu-uutteita on markkinoilla monia erilaisia, mutta Frantsilan tuotteessa pitoisuus on markkinoiden suurin (7%). Se on Frantsilassa luonnonmukaisesti viljelty, oikeaan aikaan kerätty ja luomualkoholiin uutettu. Vaikuttavat aineet tulevat sekä versosta että juuresta. Se miksi uute jättää suuhun kihelmöivän tunteen, johtuu siitä, että juuri sisältää runsaasti isobutyyliamidia. Erilliset käyttöohjeet kannattaa aina lukea pakkauksesta ja annostusohjeita pitää noudattaa niin kuin kaikkien luontaistuotteiden kanssa. Varmuussyistä tuotetta ei suositella leukemia- eikä autoimmuuni-sairauksista kärsiville potilaille. 


Jakakaahan paras kikkanne flunssan ehkäisyyn. Käytättekö luontaistuotteita?



Uusia tuulia


Tiedättekö, kun joskus tulee se päivä, jota ette uskonut koskaan tulevan?

Huomisesta alkaen elämässäni puhaltavat uudet tuulet, mutta kaikki huomiseen johtanut alkoi jo vuosi sitten. Silloin aloin ensimmäisen kerran selailemaan vapaita työpaikkoja. Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että minulla ei ole ollut painetta asian suhteen vaan olen voinut katsella töitä aivan rauhassa ja valita, mikä minua kiinnostaisi. Tiedän, että olen ollut tämän asian kanssa todella etuoikeutetussa asemassa ja tämä ei todellakaan ole useimmille ihmisille mitenkään mahdollista. 

Niin kuin kaikilla myös minulla oli haaveita mahdollisen tulevan työpaikkani suhteen. Halusin pitää vapaa-ajan, blogin ja kodin ulkopuolisen työn sopivassa balanssissa, joten etsiskelin lähinnä osa-aikatyötä. En halunnut 0 h-sopimuksia, koska tarpeeni turvalliseen työympäristöön ja siihen, että minulle jää riittävästi aikaa muihin asioihin, olivat niin suuret, että halusin tietää viikossa toteutuvat työtunnit etukäteen, piste i:n päälle olisi, jos työpaikka olisi vakituinen. Tiedän, tätä listaa lukiessa moni varmasti miettii ja naurahtaa, että nyt on kyllä ollut mahdottomat toiveet ja niin mietin itsekin. En ollut kuitenkaan valmis luopumaan unelmastani, että sellainen paikka mahdollisimman läheltä kotia vielä joskus vastaan tulisi. Vuoden verran enemmän tai vähemmän avoimia työpaikkojani selailtuani, silmiini vihdoin osui eräs ilmoitus, jossa haettiin kahta työntekijää. Uskokaa tai älkää, mutta siinä oli kaikki mitä halusin. Vakituinen osa-aikainen työ, jossa myös tehtävät tunnit olivat määritelty. Se, että bongasin itselleni sopivan ilmoituksen, ei tietenkään merkkaa yhtään mitään tänä päivänä, avoimista työpaikoista kilpailee hirmuinen määrä ihmisiä. 

Olen usein puhunut täällä sitä, että toimin ja teen kaikki elämäni tärkeimmät päätökset intuitioni varassa, jokin sanoi minulle, että tuossa on se paikka, jota haet. Niin minä hain, juuri ennen elokuun lomamatkaa väsäsin iltamyöhällä elämäni ensimmäisen CV:n vajaassa puolessa tunnissa. Tämä ei olisi onnistunut ikinä, jos en olisi kirjoittanut blogia reilua seitsemää vuotta. Netistä muuten löytyy todella hyviä valmiita ilmaisia pohjia, jos ette tiedä, mistä aloittaa. Laitoin hakemuksen sisään ja lähdin lomalle. 


Aikaa kului ja ajattelin, että se taisi olla siinä. Kunnes eräs perjantai puhelimeeni piippasi tekstiviesti, jossa pyydettiin tulemaan ryhmähaastatteluun. Enhän minä ole sellaisessa koskaan ollut, joten ei muuta kuin Googleen, pari sivua selailtuani päätin, että parempi olla lukematta ja ylianalysoimatta, että olen vain itseni, kun menen paikalle. Ryhmähaastattelutilannetta en jostain syystä jännittänyt ollenkaan, en vieläkään tiedä miksi. Olen usein kertonut siitä, että olen introvertti, mutta sosiaalisesti lahjakas sellainen, joten tuollaiset tilanteet eivät ole ongelma. Koin itseasiassa tilanteen hyvin kiinnostavana, sillä tykkään tarkkailla ihmisiä. Kun tilanne oli ohi, ajattelin, että se oli omalta osaltani mennyt hyvin, vaikka toki se, että olin vanhimpia mietitytti minua. Intuitioni siitä että ryhmähaastattelu meni hyvin oli oikea, sillä minut pyydettiin tämän jälkeen yksilöhaastatteluun. Sekin sujui hyvin, minulla oli tunne että olin sekä rekrytoijan, että mahdollisesti tulevan pomoni kanssa koko ajan samalla aaltopituudella. Haastattelun jälkeen pieni pessimistini tuli esiin, ja mietin, että koko homma kaatuu lopulta ikääni. Tiedätte varmasti mitä on olla reilu nelikymppinen työmarkkinoilla. Tuo oli luultavasti osin sellaista pettymykseen varautumista, sillä olinhan päässyt noin pitkälle.

Seuraavan aamuna minulle kuitenkin soitettiin ja kerrottiin, että toinen paikoista olisi minun, jos vielä haluaisin sen. Tietysti halusin, koska työ on juuri sitä mitä olin hakenut ja etsinyt vuoden! Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että työni alkaa huomenna. En oikeasti muista, koska olisi ollut yhtä innoissani jostakin. 

Luulen, että uusi työ tuo myös potkua tänne blogin puolella, koska täällä saan toteuttaa ihan toista puolta itsestäni kuin mitä tulevassa työssäni. Tämä muuten oli myös yksi haaveistani, että kodin ulkopuolella oleva työ olisi jotain täysin erilaista kuin blogin kirjoittamien. Katselen, että miten pääsen rytmiin tämän blogin kanssa, koska tilanne on uusi. Mutta näin aluksi postauksia ilmestyy aina ti, to ja su, katsotaan, jos pääsen vielä lisäämään maanantain jonkin ajan kuluttua mukaan, mutta en sulje pois, että postauksia voi ilmestyä muinakin päivinä, jos fiilis on sellainen.


Oikein ihanaa ja aurinkoista sunnuntaita kaikille!

Kaikki kuvat: Pixabay.


Lookfantastic Beauty Box lokakuu 2018


Viime kuun Lookfantasticin Beauty Box* jäi esittelemättä täällä blogin puolella, koska sain paketin käteeni vasta kuun vaihteessa PostNordin ongelmien vuoksi. Tässä kuussa boxi tuli hyvissä ajoin, koska sain lähettäjältä tiedon milloin voisin sitä mahdollisesti Postista tiedustella. PostNordilta ei edelleenkään tullut mitään ilmoitusta saapuneesta lähetyksestä, sama ongelma oli myös viime kuussa. Joten jos teille on tulossa PostNordin kautta jotain, niin olkaa tarkkoina, ettei paketit lähde takaisin. 

Laitoin viime kuun boxista pika-arvostelun heti tuoreeltaan Instastoriesiin ja on sanottava, että vaikka viime kuussa oli kyseessä synttäriboxi, tykkäsin lokakuun kauneusboxista huomattavasti enemmän. Kurkataanpa tarkemmin sen sisälle.

*Beauty Box saatu Lookfantasticilta.


MONU NIGHT RENEVAL COMPLEX 30 ML (50 ML/51,95€)

Olen katsellut Monun tuotteita useasti kiinnostuneena, joten tämä oli iloinen yllätys. Yövoide ikääntyvälle iholle lupaa tuoda kiinteyttä ja siloittaa pieniä juonteita. Tehoaineina toimii E-vitamiini ja kollageeni.

PRAI THROAT & DECOLLETAGE CREAM 15 ML (50 ML/28,95€)

Hmm. Jälleen anti-age -tuote, Lookfantasticin boxia ei voi ainakaan ikäsyrjinnästä syyttää, nuoremmat voivat olla tosin hivenen turhautuneita osaan tämän kuun tuotteista. Prain voide on kohdennettu kaulan ja decolteen iholle. Itse en erikoisemmin välitä tällaisista kohdennetuista tuotteista, vaikka käytänkin paljon aikaa ihonhoitooni, minusta jokaisella kropan kohdalle ei tarvita omaa hoitotuotetta. Toiset varmasti pitävät, mutta itse tykkään tältä osin pitää sitten ihonhoitoani hieman simppelimpänä. 

DR. LIPP ELDERBERRY LIP TINT 8 ML (15 ML/16,95€)

Dr. Lippin tuotteita löytyy boxeista erilaisia, itselleni osui hennosti värjätty versio, jonka otin mielelläni vastaan. Äkkikokeilulla koostumus on aivan mielettömän hyvä, se on sopivan paksua ja pehmeää, joten tietää, että tämä pysyy huulilla yllättävän pitkään värilliseksi huulivoiteeksi. Minulla on aika pigmenttiset huulet, eikä sävyä juurikaan erota huulilta. Tuotteessa ei ole mitään tuoksua, joka on kiva juttu. Minua alkoi heti kiinnostamaan tämän alkuperäinen versio. 

PIXI FRESH FACE BLUSH BEACHROSE 4,5G 

Tarviiko edes sanoa, että tämä on boxin helmi. En löytänyt Pixin valikoimista tällaisia yhden sävyn poskipunia lainkaan, joten tämä on luultavasti ihan boxia varten suunniteltu tuote. Sävy on täydellinen, joka sopii kaikille. Sellainen, että se ei näytä pannussa oikein miltään, mutta poskilla kaikkiin meikkilookeihin sopiva universaali sävy. Tämä päätyi välittömästi meikkipussiin.

TALIKA MASK BIO DETOX 25 G 9,95€

Talikan naamiosta olen kirjoitellutkin teille aiemmin täällä. Syväpuhdistava kupliva sheet mask on todella tehokas. Joten tämäkin oli mukava yllätys.

AHAVA MINERAL BODY LOTION 40 ML (250 ML/27,45€)

Ihmettelin pakettia avatessa, että mikä ihme siellä tuoksuu niin voimakkaasti, aiheuttajaksi paljastui tämä Ahavan vartaloemulsio. Tuoksu on todella voimakas, enkä ihmettele, koska parfum komeilee incilistan keskivaiheilla, mikä on korkealla tuoksulle. Sinällään omituista, sillä voiteen sanotaan olevan allergiatestattu ja sopivan myös herkälle iholle, mutta itseltä kyllä jää käyttämättä liian voimakkaan tuoksun vuoksi. Alkoi ihan mahassa pyörimään, kun avasin boxin ja tämän tuoksu lehahti kasvoille.

Kaiken kaikkiaan pidin silti enemmän tämän kuun Beauty Boxista kuin syyskuun. Ahavan voidetta lukuunottamatta, kaikki muut jäävät käyttööni ja Pixin poskipunasta tulen nauttimaan vielä pitkään. 


Miltä lokakuun Beauty Box vaikutti? Oliko joukossa kiinnostavia tuotteita?

Beauty Boxin hinta kuukausi kerrallaan tilattuna on 20 euroa, jos tilaa kolme kuukautta kerralla, jää yhden hinnaksi 18 euroa ja vuodeksi kerralla tilattuna yhdelle laatikolle jää hintaa 15,50 euroa. 

Lookfantasticin joulukalenteri on edelleen myynnissä täällä, hinta on 109 euroa, mutta sisällä olevien tuotteiden arvon luvataan olevan 325 euroa.

*Beauty Box saatu.



Suomalaisen SnowAnnan seerumilöydöt


Luonnonkosmetiikan osalta tilanne on ollut pitkään se, että ihonhoito on ollut jo pitkään mahdollista halutessa toteuttaa täysin kotimaisin luonnonkosmetiikkatuottein. Siinä missä vielä muutamia vuosia sitten markkinoilla oli vain pari suomalaista sarjaa, on niitä nyt useita ja koko ajan tulee lisää, joten vaihtelun varaakin riittää. 

SnowAnna on yksi uusimpia tulokkaita, sillä ihonhoitosarja julkaistiin viime vuonna. Suomalaisen sarjan vaikuttavina raaka-aineina on käytetty mm. marjoja, kasveja ja yrttejä. Kotimaisuusaste on pyritty pitämään mahdollisimman korkeana, sillä onkin FI-Natura sertifikaatti ja tuotteet valmistetaan Suomessa. Tuotepakkaukset ovat kierrätettäviä ja ympäristöyställisiä. Tuotepakkauksista on pakko sanoa aluksi sen verran, että ne ovat todella kauniit, mutta valitettavasti molemmissa minulla olevissa seerumipulloissa etiketit olivat jo valmiiksi ryppyiset ja hivenen irtonaisen oloiset heti paketista ottaessa. Tämä ei toki tuotteisiin vaikuta, mutta on esteettinen seikka.

*Postauksen tuotteista Multivitamin Kauneusseerumi PR-näyte saatu blogin kautta, Vitamin A oma.


Sarjassa on kattava valikoima erilaisia tuotteita mm. neljä seerumia, joista toisen sain blogin kautta ja toisen ostin itse ihan tätä juttua varten. Tämä siksi, että halusin päästä testaamaan kahta hyvin erilaisen koostumuksen omaavaa tuotetta. Kaikki SnowAnnan seerumit sopivat myös vegaaneille.


Multivitamin Kauneusseerumi* (49 euroa) on tuote, josta uskon ihan kaikkien pitävän. Sopii kaikille ihotyypeille. Ai miksikö? Läpinäkyvä vesimäisen ohut vesipohjainen seerumi ensinnäkin tuoksuu hyvältä, siinä on raikas hivenen ruusuinen tuoksu. Koska kyseessä on vesipohjainen tuote, se imeytyy ihoon välittömästi. Ihon pinta tuntuu pehmeältä, mutta muuten tunne on kuin sille ei olisi mitään levittänytkään, tunne on suorastaan hämmentävä. Seerumi ei jätä itsestään mitään tuntua iholle, mutta iho tuntuu silti kosteutetulta ja pehmeältä. On jotenkin huikeaa, että luonnonkosmetiikan seerumiin on saatu näin mieletön koostumus, tinkimättä kuitenkaan sen kosteuttavista vaikutuksista. Ruusuvesi, glyseriini, hyaluronihappo, puna-apila, kaurauute ja C-vitamiini kosteuttavat sekä rauhoittavat ihoa.  Sopii myös silmänypärysiholle, jolle olenkin tykännyt käyttää tätä varsinkin aamuisin vaikka ihan yksinään, sen jättämän virkistävän tunteen vuoksi. 

INCI: Aqua, Rosa Damascena Flower Water, Glycerin, Trifolium Pratense Extract, Equisetum Arvense Extract, Avena Sativa Kernel Extract, Panthenol, Magnesium Ascorbyl Phosphate, Hyaluronic Acid, Tocopherol, Xanthan Gum, Acacia Senegal Gum, Phenethyl Alcohol, Benzoic Acid, Benzyl Alcohol, Dehydroacetic Acid


Vitamin A Anti-Age Seerumi (56 euroa) onkin sitten aivan toisenlainen tuote. Ravitseva ja öljypohjainen täyteläinen seerumi on sitä, jollaista ainakin oma pintakuiva ihoni kaipaa tähän vuodenaikaan. Seerumi sisältää myös A-vitamiinia, jonka vuoksi en käytä tätä aivan joka ilta vaan n. 2-3 kertaan viikossa. A-vitamiini pitää ihon kirkkaana, mutta pintakuivalle iholle varsinkin talviaikaan se voi tuntua liian usein käytettynä kuivattavalta ja iho voi hilseillä. Oikean rytmin omalle iholle löytää kokeilemalla. Tyrninsiemen-rypsiöljy uudistaa ihoa. Tuoksu öljyseerumissa on sellainen, että se varmasti jakaa mielipiteitä. Vai mitä sanoisitte katajanmarjalta tuoksuvasta seerumista?

INCI:  Brassica Rapa Oleifera Seed Oil, Hippophae Rhamnoides Seed Oil, Ribes Nigrum Seed Oil, Dicaprylyl Carbonate, Retinyl Palmitate, Tocopherol, Juniperus Communis Fruit Oil, Limonene


SnowAnnan tuotteita voi ostaa heidän omasta verkkokaupastaan tai kauneushoitola Lumiannan myymälästä.

Onko SnowAnna teille tuttu? Millaista seerumia tykkäät käyttää?

*Multivitamin Kauneusseerumi PR-näyte saatu blogin kautta, Multivitamin A oma.






Designed by FlexyCreatives