Sisustusjutut jotka aiheuttavat vilunväreitä



Olen muistaakseni kertonut aiemmin, että yksi "harrastuksistani" on selata asuntojen myynti-ilmoituksia lempialueiltani Suomesta. Teen tämän ihan huvikseni, ilman, että minulla on tarkoitus ostaa yhtään mitään. Jostain syystä koen tämän todella rentouttavana ja saatan käyttää tähän aikaa parikin kertaa viikossa tunnin ajan kerrallaan. 

Näitä asuntoja selaillessa sitten tulee vastaan koteja, joita katsellessa sisustusratkaisuista nousee vilunväreet, eikä todellakaan hyvässä mielessä. Ymmärrän, että on retroa, jos asunto on alkuperäisessä kunnossa. Sen sijaan se, että koti on rempattu 2000-luvulla ja 2010-luvulla näyttämään siltä, että remppa olisi tehty vuonna 1980, en vaan tajua. Monilla ratkaisuilla ei ainakaan sitä asunnon arvoa ole nostettu. 

Minua ei juurikaan kiinnosta sisustus sillä tavalla, että vaihtelisin kodin tyyliä ja ostelisin uutta vuosittain, mutta minulla on silti aika vahva maku siitä, mistä tykkään ja mistä en. Niinhän meillä kaikilla. Joten näitä minun vilunväreitä aiheuttavia ratkaisuja saattaa löytyä sinunkin kodistasi, joten ei pidä suuttua. Makuasioista ei voi kiistellä, eikös niin? Lisäksi sanon heti, että omasta kodistanikin löytyy tällä hetkellä kaksi asiaa, jotka ovat listallani. Joten ei, ei ole kotinikaan täydellinen. Olemme asuneet asunnossamme vuodesta 2009 lähtien ja siinä ne epäkohdat roikkuvat joka päivä silmieni alla, vaikka en todellakaan pidä ratkaisuja kauniina. Hassuahan tässä on se, että lopulta kummastakaan ei olisi kovinkaan vaikea päästä eroon, vaatisi melko pienet rempat, jotka osaisin jopa molemmat tehdä itse. Tämä ehkä kertoo aika selvää kieltä siitä, ettei minua pahemmin nämä sisustushommat nappaa. Niinpä olenkin päättänyt, että sitten kun me joskus ehkä muutetaan, niin seuraavassa kodissa ei ole sitten yhtään asiaa, josta en pitäisi. Ettei sitten tarvitse omaa laiskuuttaan katsella mitään hirveyksiä lopun elämää. :D 

Olen myös huomannut, että monet inhoamani ratkaisut liittyvät vahvasti omaan lapsuuteeni tai omiin menneisiin ratkaisuihin. Ehkäpä silmät saivat silloin niistä tarpeekseen. Useat inhokkini löytyvät kylppäristä, kyllä juurikin sieltä, mihin on hankalin ja kallein tehdä se remontti, jos lopputulos ei miellytä silmää. Muutama vuosi takaperin oman kylppärirempan yhteydessä mietin todella tarkasti, ettei ratkaisut olisi sellaisia, etteivät ne ainakaan ajaisi ostajia pois, jos asunto myytäisiin ennen seuraavaa remonttia. Tosin eihän sitä tiedä, jos ne inhoamani jutut tekevät vielä  paluun silmiä miellyttävinä asioina, kun aikaa on kulunut tarpeeksi.

Nyt kuitenkin sisustusjuttuihin jotka aiheuttavat vilunväreitä.



Puolipanelointi – Tarkoitan tällä nimenomaan niitä mäntylautaisia panelointeja, en muita. Rakastan sellaista ruudullista vanhojen talojen panelointia, mutta mäntylautaisista sain yliannostuksen lapsuudessani, jolloin ne olivat muodissa. Pelkkää mäntylautaa pahemmaksi sen tekee sitten se, jos se on maalattu siniseksi.

Sininen – Sininen varsinkin pinnoilla, ei niinkään sisustustekstiileissä pieninä väripilkkuina – kylppärin laatat, keittiön kaapit, seinät... Ei kiitos. Huomaan, että asunnon katsominen loppuu siihen, jos näen yhdenkin sinisen pinnan. Tämän vilunväreen olen itse aiheuttanut itselleni. Kun muutin pois kotoa, kaikki sisustuksessani oli sinistä, asuin asunnossakin, jossa kylppäri oli sävyltään sininen ja se oli minusta silloin niin hieno. 

Ruskea kylpyhuoneessa – Tarkoitan sellaista epämääräisen ruskeaa. Ruskeaahan on montaa sävyä. :) Välillä asuntoja selatessa törmää kylpyhuoneisiin, jonka laatat ovat väriltään sellaiset kuin joku norovirukseen sairastanut olisi maalaillut ne eritteillään. No ei ainakaan lika näy. ;)

Peiliovet – Tiedättehän sellaiset kaapin ovet, joihin on jyrsitty kaareva kuvio. Ne mitkä ovat neliskanttisesti jyrsitty, vielä menettelevät, mutta ne joissa se yläosa on kaareva niin... Miten voikin olla tunkkaisen näköiset ja jotenkin niin ysäriä. Ainoastaan, jos keittiö on todella tilava ja ranskalaistyylinen kukkatapetteineen, tämä on ehkä ok. Tästä päästäänkin siihen, että omasta kodistani löytyy näitä hirvityksiä yhden seinällisen verran, nimittäin vaatekaappini ovet ovat juuri tällaisia. Jep, inhoan niitä, mutta eipä ole tullut vaihdetuksi. :D 

Marmorikuvioidut 15x20 laatat – Tämä on mielenkiintoinen, tykkään tosi paljon marmorikuvoinnista, jos se laatta, missä se kuvio on, on isokokoinen. Sen sijaan melkein jokaisessa kylppärissä näkee tuota 15x20 kokoa, johon suomalaiset ovat ihastuneet. Luultavasti sen halpuuden vuoksi. Varsinkin isoissa tiloissa se näyttää todella hassun kokoiselta omaan makuuni, lisäksi se helposti pienentää pientä tilaa entisestään. Tätä näkee niin valkoisena, punaisena, vihreänä, sinisenä, harmaana, beigenä, persikkana – kaikkina maailman väreinä. Yleensä kylpyhuoneissa komeus vielä kuorrutetaan boordilla, jolla silmäni sekaisin saava hirvitys on katkaistu keskeltä seinää. Meillä oli ennen juurikin tällainen kylppäri vaaleanvihreänä ja voin ihan rehellisesti sanoa, ettei siellä viihtynyt kuin pakollisen ajan. Oli aikaa selvää, että kun se remontoitiin viisi vuotta sitten, sinne ei tullut marmorikuvointia, eikä kyseistä laattakokoa missään muodossa. Jo pelkkä laatan koon muutos teki huoneesta paljon isomman tuntuisen. Joudun kuitenkin edelleen katsomaan tätä kauhistusta omassa kodissani, sillä keittiön kaappien välitilasta laattaa löytyy edelleen vaaleanharmaana. Ehkäpä värin vaisuus laiskuuden lisäksi on saanut minut hillittyä, etten ole vetänyt sitä itse vasaralla silpuksi...

Boordit – Ei, ei, ei. Lapsuudessani ja nuoruudessani 80- ja 90-luvulla vedettiin boordia aivan kaikkialle. Hyvä jos sitä ei ollut autotallissakin. Jos tapetoitiin, ostettiin tietenkin myös boordinauhaa koristeeksi. Hyh. Boordinauha yhdistettynä mäntypanelointiin on ehkäpä tuon ajan järkyttävin combo. Boordin sijaan ottaisin mieluusti jonkun leveän listan, jos jotain koristetta katon rajaan haluaisin.

Koristekuvio – Toisinaan kylpyhuoneista tai keittiön välitiloista bongaa vaikkapa neljällä laatalla tehtyjä isohkoja kuvioita. Ihan sama mikä aihe, niin ei kiitos. Jos olette ikinä katselleet hintoja, niin näitä kuvioita on myynnissä edelleen, eivätkä ne todellakaan ole halpoja. 

Muovimatto – Onhan tämä tietenkin halpa, käytännöllinen ja helppo pitää puhtaana. Ainoa oikea paikka tälle on kuitenkin julkisten tilojen lattiat. 

Ei muuten ole helppo asuntoja selatessa löytää asuntoja, jossa ei ole edes yhtä näistä edellä mainituista. Toki niitä on varsinkin uudemmissa kohteissa, mutta jos on vähänkään vanhempi asunto/talo, niin varmasti jotain näistä löytyy.

Löytyykö sinun kotoasi jotain näistä? Mikä on sinulle sisustusjuttu, joka aiheuttaa vilunväreitä?

Kuvat: PIXABAY


  1. Hehee, mun edellisessä kämpässä oli noista melkein kaikki:D Se oli juuri sellainen 90-luvulla rempattu ihanuus persikanvärisine kylppäreineen, jota boordi somisti. Omaa asuntoa ysärillä remontoidessa toki laitettiin boordia ja sinistä, ne kun olivat silloin niin in. Nykyisessä kodissa ei luojan kiitos löydy yhtään näistä, vaikka ratkaisut onkin jo liki 10v vanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, tätähän ei ole vaikea päätellä, kun niitä myynti-ilmoituksia selaa. :D Ja siis mä ymmärrän hyvin, jos rempattu ysärillä, mutta kuka laittaa noita nyt? Tai jos tykkää, mutta asuntoa ei ole kyllä kovin helppo saada kaupaksi ja rempalla jos on tarkoitus nostaa asunnon arvoa, niin sitäkään tuskin tapahtuu. :/

      Oon melkein kade, ettei sulta löydy mitään, kun omassa kodissa on noi pari epäkohtaa. :p

      Poista
    2. Sisustustarrat ois muuten voinut vielä lisätä listaan. Ja paneelikohtaan pitää lisätä, että sellainen sormipaneeli, mitä nyt näkyy trendikkäissä sisustuksissa on tosi kaunis. Se taisi esiintyä edellisen kerran joskus 50-60 -luvuilla ja silloinkin tummana.

      Poista
    3. Mä en kans tykkää sisustustarroista, ne imelät lauseet seinillä, ei kiitos. :D

      Poista
  2. Tässä oli kyllä monta kohtaa, jotka on omastakin mielestäni melkoisia hirvityksiä :D Meillä on kotona eteisen lattia sellaista isoa kivilaattaa ja yksi laatta on kuvioitu. Se ei ole ruma kuvio, mutta se on häirinnyt mua silti siitä asti, kun asuntoon reilu kolme vuotta sitten muutin. Oon muutenkin miettinyt, että jos jossain vaiheessa uusii lattiat muualle asuntoa niin voisi ehkä laittaa tohon eteiseenkin puulattiat.

    Boordit ja muovilattiat on ehdoton ei :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joihinkin asioihin silmä ei totu, vaikka menee vuosia. Siitä ei tietää, ettei ne ole omaan makuun. :D

      Poista
  3. Kaikki osui ja upposi, juuri nuo on myös ne asiat, joita itse inhoan! :D Oon aina inhonnut sinistä ja vihreää sisustuksessa, enkä varmaan opi siitä pitämään koskaan. Enkä tykkää keltaisista taloista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään kyllä vihreää seinille pistäisi, mutta tykkään kyllä vihreästä esim. kankaissa, tyynynpäällisissä niin edelleen, mutta kaakelit, seinät, tapetit vahva EI. :D

      Mulla on taas taloissa varmaan se sininen mistä en pidä, myös sellainen hailakka. En mäkään mistään todella tumman keltaisista pidä, mut sellaiset haalean keltaiset istuu musta kauniisti Suomen luontoon. :D

      Poista
  4. Mie juuri tänään manasin, kun luuttusin eteisen ja keittiön lattiat, että olisipa niin helppoa, jos olisi muovimatot :D Ei tarvitsisi varoa nesteiden kanssa jne. saisi reippaasti luututa, eikä melkein kuivalla korpulla hangata (hieman liioiteltua, mutta kuitenkin). Kotikotona saa vaan painella luutun kanssa menemään, paitsi miun entisen huoneen kohdalla ei, kun siellä on laminaatti.

    Ymmärrettävästi en olekaan nykyisessä asunnossa luutunnut kuin viimeksi 2,5 vuotta sitten, mieluummin tarttuu imuriin. Nyt otin helpoimmat, eli eteinen ja keittiö :D

    Kotikotona oli olohuoneessa boordit, mutta ne lähtivät tapetinvaihdon yhteydessä ja on nyt yhtenäinen tapetti ja meillä on myös kotona suihkutiloissa ja keittiössä muutamia yksittäisiä koristelaattoja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no ne on helpot. Meilläkin kotikotona luuttu heilui siinä pinnalla. :D Kyllä mä esim. laminaattia ihan kunnon kostealla pyyhin, en toki märällä, mut kuitenkin. Puulattiat olis kivoimmat, niissä ei tarvi sitä vettäkään ihan niin pelätä kuin laminaatissa.

      Poista
  5. No, me asutaan miehen sukutilalla jota on ymmärrettävästi remontoitu pitkin vuosikymmeniä joten Jonna kaikkee löytyy! Onneksi ei boordeja ja sinistä kuitenkaan ;) se sekasotku monestikin syntyy siitä että remontoidaan vuosien kuluessa joskus aina jotain, niin tavallaan on sitten "monia eri aikakausia". Ei se minnuu enää häiritse, eipähän oo mun mökki eikä tarvii remontteihin rahallisesti osallistua. Oma kotini olisi valkoinen harmaalla höystettynä. Muovimatot on vähän ikävät mutta koiraystävälliset, ne kusiläntit kun koko päivän muhii laminaatissa niin voi voi...kokemusta on pentuajoilta ;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on sellainen aikamatka talo, mun kotikoti on itseasiassa sellainen. Rakennuttu vuonna 1969 ja sit sitä on rempattu vuosien saatossa, joten kaikkea löytyy 2000-luvulle asti. :D

      Joo en oo ikinä tajunnut miksi laminaattia mainostetaan eläin -ja lapsiystävälliseksi. Siinä näkyy ensinnäkin lika tosi helposti, eläinten kuola yms. Sit just se, et kun pyyhkiä voi vaan sellaisella nihkeällä tai kostealla, mutta ei märällä. Joo iskuja se kestää, mutta siihen sen hyvyys sit jäi. :D

      Poista
  6. Puolipaneeli vielä mitään! Meillä oli edellisessä kodissa tummunut mäntypaneeli seinissä sekä katossa ja ei, kyse ei ole mökistä. Ja keittiön kaappien ovet myös! Kyllä remoitiin kakki pois, paitsi katossa riitti valkoiseksi maalaus.

    Mun mielestä pahimpia mokia on ylipäätään remontoida tietyn tyylin mukaan ottamatta lainkaan huomioon asunnon ikää ja tyyliä. Omakotitalossa vielä pahempi.

    Itse mietin aina remontoidessa, miltä tämä näyttää 5 tai 10 vuoden kuluttua. Sisustusta voi aina päivittää, mutta kiinteiden kalusteiden yms. täytyy kestää aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokonaan mäntyä oleva on kyllä ihan ei, mökillä menee, mut muualla... Tavallaan tykkään, mutta kyllähän se tekee tilasta ahtaan, jos ei oikeasti ole tilaa paljon. Varsinkin just katossa tekee sen, että tuntuu, et kattoo tippuu päälle, kun pimentää ja raskastaa näköä niin paljon.

      Samaa mietin, en todellakaan välttämättä tee kaikkea täysin oman makuni mukaan, vaan mietin aina sitä, mikä ärsyttäisi suurimman osan silmää vähiten ja just se, että se olisi ajaton vielä 10 vuoden päästäkin. Toki omaa silmää pitää miellyttää, mut otan mieluummin sit omasta mielestäni jopa vähän tylsänkin ratkaisun, jos se vaan kestää aikaa. :)

      Poista
  7. Hah, olen kaikista kohdista samaa mieltä! :D Hauska postaus!

    VastaaPoista
  8. Hih, hyviä poimintoja! Sekä muodissa että sisustustrendeissä vanhat jutut toistuvat tietyin väliajoin, eivätköhän siis boordit ja 15x20cm marmorikuvioidut laatat ole taas pian muodikkaita ;-) Ja juuri kun vanhat on rempattu pois.
    Vilunväreitä saattaa tulla yliromanttisesta sisustustustyylistä ja vaikkapa tekstein koristelluista sisustustarroista/esineistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, ettei tuu enää mun elinaikana. :D Mut eiköhän ne tuu, kun jo mun nuoruuden vaatteetkin on tulleet, mitä ei muuten ole tullut edes pieneen mieleen pistää päälle. :D

      Sisustustarrat olisin voinut kanssa mainita, ne imelät lauseet seinillä, joo ei. :D

      Poista
  9. Hih, samoja inhokkeja mutta tunnustan että vuosikymmenten aikajanalla nuo kaikki on joskus kuuluneet sisustukseen. Sinisestä sai lopullisesti tarpeeksi kun meillä oli sähkönsiniset sohvat, jotka sai kyllästymään väriin ihan totaalisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenellä meistä ei olisi, jos on ikää vähänkin enemmän. :D

      Ymmärrän hyvin, niitä sohvia on joutunut kuitenkin aika kauan katsomaan...

      Poista
  10. Hah, ei löydy :) Kun asuttiin Helsingin Konalassa, inhosin meidän keittiön kaappeja. Yläkaapit olivat keltaiset ruskeilla vetimillä ja alakaapit valkoiset ja valkoisilla vetimillä. Ei saatu lupaa maalaamiseen, mutta vaihdoin kuitenkin vetimet, että ei ihan tarvinnut silmät verillä niitä ovia katsella.
    Kivaa iltaa Jonna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Öyh, täytyy sanoa, et pönttö joka ei antanut lupaa maalata, olisi heti asunnon arvo noussut. :D Kaikki ei vaan tajua. ;)

      Poista
  11. Inhokkejani ovat ehdottomasti romanttinen tyyli ja ne imelät sisustustarrat.... ei vain kertakaikkiaan pysty -.-
    Omasta lapsuudesta nousee ehkä eniten mieleen ne kamalat, kuvioidut muovimatot mitä oli monessa paikassa - Kiitos mutta ei kiitos..
    Mainittakoon vielä että myöskään kotonani ennen olleet Kirkkaankeltaiset keittiön kaappien ovet eivät herätä ihastuksen tunteita....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni on sanonut sisustustarrat ja olisi kyllä voinut itsekin lisätä ne listaan, noista uusimmista villityksistä. Juuri ne imelät lauseet, ei kiito... Tai kuviot ihan sama, hirveitä kaikki. :D

      Muovimatto puukuviolla on ehkä karmeinta mitä tiedän, ne muut vielä edes jotenkin menettelee. :D

      Poista
  12. Meillä oli lapsuudenkotona aina kudottu muovimatto keittiössä, siis yäk, ihan hirveentuntuinen jalan alla.

    Ja yksi mitä en ymmärrä oli se, että kaikki pöytäpinnat "suojattiin" vahakankaalla. Siis miksi omistaa puukantinen pöytä, jos se on näkyvissä juhlissa 3 kertaa vuodessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaiks. Hei joo meillä oli kotikotona ja on vieläkin vahakangas ihanan sellaisen 50-luvun pöydän päällä. Kai sillä sitten koitettiin suojata arvokasta omaisuutta. :D Sitten pyhinä se vaihdettiin valkoiseen kangasliinaan, mutta ihan ennen kuulumatonta, että pöydällä ei olisi ollut liinaa.

      Poista
    2. Meillä on vanhassa omakotitalossa aina kesäisin raidalliset muovimatot lattialla. Todella helpot ja kivat kesällä. Ymmärrän, että kaikki eivät pidä eikä kaikille sovi.

      Poista
    3. Nimettömälle: Meillä itseasiassa oli kans kotona keittiössä muovimatot, olkkarissa oli aina räsymatot, kun taas talvella myös keittiössä oli räsymatot ja olkkariin vaihdettiin sellaiset tosi isot villamatot. Mä jotenkin diggasin sen muovimaton tunteesta paljaiden varpaiden alla. :D

      Poista
  13. Mä olen nyt puolisen vuotta yrittänyt myydä kuolleen läheiseni asuntoa, joka ihan vaan taakka minulle tällä hetkellä. Maksan suht suolaista yhtiövastiketta asunnosta. Keittiö ainakin kaipaa päivitystä. En upota rahaa asuntoon, joka ei koskaan tule olemaan oma kotini enkä ole kyseisessä kämpässä asunutkaan 20 vuoteen. Kämppä on suht koht siisti, peruskunnossa. Siinä on viimeiset vuodet asunut täysin sokea ihminen, eikä häntä siis ole häirinnyt esim. täysin vanhentunut keittiö.
    Anoppilassa on keittiö suoraan 50 luvulta. Seiniä on maalattu ja kaapin ovia pesty ja lattian muovimatto vaihdettu kai pari kertaa. Tummia värejä ja synkkää. Keittiön seinät ovat tummahkon siniset ja kaappien ovet tumman ruskeat. Mieheni on välillä ehdottanut, että kaapistoja uusittaisiin mutta ei, kun ovat kuulemma vielä ihan ehjät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, toi on todella ikävää. :( Inhottavaa, että jonkun toisen omaisuus jää itselle "vaivaksi" ja lisäkuluiksi. Pidän peukkuja, että asunto saataisiin mahdollisimman pikaisesti myydyksi jotenkin ja joku remppataitoinen innostuisi siitä.

      Ihania miehesi hienovaraiset vihjailut. Ihan asiasta... mutta vanhoilla ihmisillä on juuri tuo, että jos ovat ehjät, niin mitä väliä ulkonäöllä. :)

      Poista
  14. Hahaa! Mää pääsen (joudun?) työni puolesta selaamaan asuntojen myyntikuvia ja voi jestas mitä kaikkea kammotuksia ihmisiltä löytyy kotoa. Järkyttävin asia mikä vastaan on tullut taitaa olla ruskea vessanpönttö! Oon kyllä samaa mieltä ihan kaikista mitkä mainitsit. Pakko kuitenkin mainita vielä yksi asia, joka toisen ammattini vuoksi tökkii, eli massatuotetut sisustusjulisteet tai ns. Ikea-taulut. Toki on helppoa kävellä Ikeaan ja ostaa sieltä samalla reissulla, joku kiva kuva ja sille kehykset, kuin että ostaisi "oikeaa" taidetta (ja tukisi taiteilijaa!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiko tähän sanoa, otan osaa. :D Ruskea tai sitten sellainen sinapin värinen vessanpönttö, niitähän oli 60- ja 70 -luvuilla, hyh. :D

      Mä en kanssa tykkää noista julisteista, enkä myöskään sellaisista tarroista seinillä. Meillä on seinällä tasan kaksi teosta ja ne on ostettu kirpparilta, molemmista on lopulta selvinnyt se, että niiden arvo on lähes 10 kertainen siihen pariinkymppiin, mitä niistä itse maksettiin. Pitäiskö alkaa taidekerääjäksi? :D

      Poista
  15. Varmaan suurin osa muotijutuista tulee olemaan jossain vaiheessa inhokkeja - myös tämän ajan trendivalinnat. En voi ymmärtää, miksi tehdä kalliilla rahalla remontti, joka on muutaman vuoden päästä jo ns. vanhanaikainen. Erityisesti jos kyseinen muoti on vielä epäkäytännöllinen, ei se ehkä ole paras valinta.

    Itse suosisin remonteissa mahdollisimman neutraaleja ja ajattomia valintoja. Olkoonkin, että osa niistä voi olla sillä hetkellä ehkä tylsempiä kuin viimeisten trendien mukaiset jutut, mutta trendien mukaan eläessä saa olla koko ajan remontoimassa (hyväkuntoisia) pintoja uusiksi, joka ei ole kovinkaan ekologista. Jos koti on suht. neutraali, niin voihan ilmettä muokata helposti esim. tekstiileillä.

    Itselle tärkeää on myös, että kodin sisäpuoli pelaa jotenkin yhteen rakennuksen ulkopuolen ja ”hengen” kanssa, eikä tule ristiriitaista fiilistä.

    Pääasia tietenkin, että koti olisi omannäköinen, etenkin jos siinä haluaa asua pitkään. Ihan sama onko puolipaneeleja, boordeja tai puunvärisiä holvikaariovia, jos ne ovat edelleen asukkaille mieluisat. Onneksi niin kodit kuin niiden asukkaatkin ovat erilaisia, eikä joka pirtissä tule sama näky silmille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin samaa mieltä kaikesta, mitä kirjoitit.

      Olen myös tehnyt omaan makuuni jopa tylsiä ratkaisuja, ajatellen sitä, että jos tämä asunto myydään ennen seuraavaa remppaa. Juurikin silmällä pitäen sitä, että esim. kylppäri kestäisi aikaa.

      Poista
  16. Haha, tämä oli hyvä teksti. Naureskelin ja nyökyttelin. Aika lailla kaikesta olen samaa mieltä. :D Tämänhetkisestä asunnostani ei löydy mitään näistä, uskomatonta mutta totta. Vuokraemäntäni on rempannut asunnon hyvällä maulla. Kaikki ratkaisut eivät ole just minun makuuni, mutta myöskään mikään ei aiheuta kauhua. Olen ehtinyt asua niin kauheissa rei'issä, että tämä tuntuu nyt taivaalta. Edellisessä asunnossa oli muovimatto JA kokolattiamatto. Etenkin tuo kokolattiamatto, hyi yäk.

    Itse inhoan mainitsemiesi lisäksi kaikenlaisia tekstitauluja/tyynyjä, ja erityisesti minua raivostuttavat sisustustarrat. Mutta outoa sinänsä, että sen sijaan vanhanaikaiset ristipistot, joissa lukee jotain, kolahtavat. Toinen inhokki on punertava puu, oisko "kirsikka", sellainen 90-luvun Sotkakalusteen sävy. Aika paljon minulla on näitä inhokkeja, koska sisustus ja kodinlaitto on intohimoni. Katselen myös asuntoja, viimeksi eilen illalla. Kiva harrastus!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi. :D

      No sulla on sitten oikea helmi asuntona tällä hetkellä. <3

      Kokolattiamatto?!? Mulle se on kauhistus, en vaan pystyisi, koska mulla on ihan varmasti jonkin asteinen pölyallergia, mua alkaa heti aivastuttaan, jos en siivoa kotona tarpeeksi ahkeraan, kun pölyä kertyy. Mullahan menee hotelleissakin heti nenä tukkoon, jos lattialla on kokolattiamatto. Ymmärrän sen, et esim. makkarissa se tavallaan olisi aivan ihana lämmittäjä aamuisin jalkojen alla, mutta eikö sitä vaan voi sitten ostaa isoa mattoa? :D

      Tekstitaulut on hirveitä, samoin sisustustarrat. Ne olisin voinut lisätä kanssa listaan. Tuli heti ne itselle mieleen, kun moni ne on kommenteissa maininnut.

      Asuntojen katselussa on jotain tosi rauhoittavaa, ei tarvi todellakaan olla edes ostamassa mitään. :)

      Poista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown

Designed by FlexyCreatives