Vuoden parhaat 2018 – Random

Aluksi oikein hyvää uutta vuotta! Täällä eilinen ilta kului kotisohvalla makoillessa, sen jälkeen kun tulin töistä kotiin. Jäin töihin vähän pidempään kuin alunperin oli tarkoitus, mutta ehdin vielä illaksi kotiin loikoilemaan. Siinäpä käsitykseni hyvästä uudesta vuodesta nykyään. Kuinkahan tylsäksi ihmisen elämä voi mennä? :D Ehkä siitä pitää ottaa selvää vuonna 2019?

Vuoden 2018 parhaat kosmetiikat käsiteltiin sunnuntaina, mutta mitkä olivatkaan niitä muita hyviä juttuja menneenä vuonna?

Kesä Kyllä, kesä 2018 jää varmasti ikuisesti mieleeni. Se on kesä jota muistellaan sitten niinä kesinä, kun taivaalta sataa räntää ja vettä. Suoraan sanottuna, kun hellettä oli jatkunut viikkoja putkeen, sitä alkoi toivoa, että edes yöllä olisi viileämpää, että saisi nukuttua. Onneksi siihen tuulettimen hurinaankin lopulta tottui.

Yökylä Olin parhaan ystäväni luona pari yötä yökylässä niin, että olimme ihan kaksisteen pitkästä aikaa sitten lapsuuden. Meillä oli aivan mahtavat kolme päivää, saimme juteltua kaikkea maan ja taivaan väliltä. Säätkin suosivat. Uitiin, paljuiltiin, suppailtiin, soudeltiin ja syötiin niin paljon, että pelkäsin uimarenkaan jo pettävän altani. Kaikki tämä tapahtui heinäkuun puolessa välissä, kun helle iski kunnolla päälle. Suunnitelmissa on ottaa sama tulevana kesänä uusiksi ja tehdä tästä uusi perinne, sillä oli todella rentouttavaa olla vain kaksisteen. 

Rodos oli aivan yhtä ihana kuin aina ennenkin. Miehen ja minun yhteistä laatuaikaa. Paikka on kuin koti, mutta niin, että siellä tehdään eri juttuja kuin Suomessa. Myönnän ihan suoraan, että ensi kesänä oli tarkoitus lähteä jonnekin muualle, jos lomat järjestyisi, mutta niin vaan me olemme molemmat selailleet Rodoksen kuvia hieman haikeana koneiltamme, joten katsotaan miten käy. :D

Uusi työ Sain hakemani työpaikan ensi yrittämällä. Kerrottakoon se, että olen viihtynyt todella hyvin.  Työympäristö on aivan mahtava ja siellä on hyvä fiilis tehdä töitä, jokainen saa olla oma itsensä. Kodin ulkopuolisen työn vuoksi olen alkanut leikitellä silmämeikinkin kanssa aivan eri tavalla. Aluksi oli hankalaa sovittaa blogin pitoa ja työtä ajallisesti yhteen, mutta vähitellen palaset ovat loksahtaneet kohdalleen, eikä bloginkaan päivitystahti kärsinyt edes aluksi, vaikka hivenen pelkäsin sitä. 

Kahden kaupungin runot Tiesin jo mieheeni tutustuessani, että hänen intohimonsa on runojen kirjoittaminen. En voisi edelleenkään olla ylpeämpi, kun melkein viiden vuoden aherruksen jälkeen päivänvalon näki hänen kuudes runokokoelmansa. En tiedä olenko kertonut, mutta mieheni voisi olla myös loistava biisintekijä. Hän osaa soittaa myös kitaraa ja laulaa. Ominaisuuksia joista kieltämättä olen hivenen kateellinen, varsinkin kun oma laulantani on pelkkää raakkumista. 

Aino Yksi pitkäaikaisimpia toiveitani täyttyi, kun sain heinäkuussa vihdoin omakseni Helkaman Aino-pyörän kolmivaihteisena tietenkin. Olen himoinnut kyseistä pyörää lähes lapsesta asti ja joskus toiveet käyvät toteen. Vielä on tekemättä postaus yhdestä intohimostani nimittäin fillareista, mutta toivotaan, että koko polkupyörähistoriani näkee päivän valon täällä blogissa tänä vuonna. 

Ja niin kuin aina minulla ei ole mitään sen ihmeempiä tavoitteita tai suunnitelmia tälle vuodelle, menen päivän kerrallaan ja nautin hetkistä. Katsotaan sitten vuoden lopuksi, mitä hyvää tästä vuodesta jäi mieleen. 

Mikä oli paras juttu mitä teille tapahtui 2018?

Kuvat: Pixabay.