Tiistaina 15.10. tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun aloitin kodin ulkopuolisen uuden työni. Teen tuota työtä osa-aikaisesti, joka sopii aikataulullisesti hyvin elämääni. Aikaa jää myös blogille. Positiivista työpaikassa on tietenkin se, että sain heti vakituisen työsuhteen, toki alussa oli neljän kuukauden koeaika. Palkka juoksee takuuvarmasti tiettynä päivänä joka kuukausi, työtunteja voisin tehdä paljon enemmän halutessani, mikä tuo myös kivaa joustavuutta.
Edelleen monesti töissä ollessani mietin itsekseni, että tämä työ on kuin luotu minulle. Nautin siitä mitä teen. En haluaisi tehdä sitä kokoaikaisesti, koska se on makuuni liian hektistä, mutta osa-aikaisesti tehtynä, se sopii täydellisesti. Se on täysin erilaista kuin blogin kirjoittaminen, joten se tuo kivaa vastapainoa arkeeni.
Vuosi ei silti ole ollut helppo. Uudessa työssä aloittaminen tuo aina sen, ettei ensimmäisenä vuonna ole pahemmin lomia tiedossa. Minulle ehti kertyä kaksi viikkoa kesälomaa ja ajattelin, että se varmaan riittäisi, mutta olin väärässä. Kun palasin kesäloman jälkeen töihin, oli muillakin lomat pyörimässä ja huomasin, että minulle oli laitettu aika paljon enemmän tunteja, mihin olin kertonut työhaastattelussa olevani valmis. Tässä oli ilmeisesti tullut tiedonkulussa joku katkos. Huomasin, että loma ei ollut ihan riittävä ja aloin panikoimaan melkein täysituntisia työviikkoja ja jaksamisen kanssa alkoi olla ongelmia. Sillä jos lasketaan niihin lisäksi vielä blogiin käytetty aika, minulla ei ollut viikossa lopulta ainuttakaan vapaapäivää, etten olisi tehnyt blogia tai käynyt siellä toisessa työssä. Tämä alkoi painamaan nopeasti, koska pitäähän ihmisellä olla päiviä, ettei tee yhtään mitään tai ainakin oma mieleni kaipaa sellaista nollausta.
Tässä kohden työpaikkani osoitti jälleen kerran hyvyytensä. Kerroin esimiehelleni, että jaksamiseni alkaa olemaan vaakalaudalla ja haluaisin, että työtuntini jaksotettaisiin kolmelle päivälle viikossa. Päivän pituudella ei olisi väliä, mutta päivien määrä olisi jaksamisen kannalta hyvä saada stabiiliksi. Aika uutena työntekijäni ei ole kovin helppo esittää tällaisia toiveita, mutta olen vuosien saatossa oppinut tuntemaan itseni ja pitämään myös puoliani. Tiesin myös, että olin hoitanut työni hyvin. Onneksi työpaikkani on iso ja työntekijöitä paljon, joten homma ei lopulta ole kiinni muutamien tuntien työpanoksestani, ne saadaan tekemään aina jotkut muutkin. Sain toiveeni läpi heti ja lista rukattiin uuteen uskoon toiveideni mukaisesti. Olen saanut tuon jälkeen rytmitettyä työni paremmin ja vihdoin myös niille oikeille vapaapäiville jää aikaa joka viikko. Olen todella kiitollinen työpaikalleni joustavuudesta, voitte uskoa, että tällaisen vastaantulon jälkeen käyn vielä entistä iloisemmin askelin työpaikkaa kohti. Tiedän, ettei tällaiset järjestelyt ole todellakaan itsestään selviä monessakaan työpaikassa, joten koen, että paikan saadessani sain pienen lottovoiton itselleni.
Mitä sinun syksyyn kuuluu?
Kuvat: Pixabay
Onnellinen puolestasi, että kaikki on kääntynyt näin, kun ajattelee kaikkea edeltävää aikaa. Myös se, että kun rohkenit kertoa toiveistasi, mikä ei todellakaan ole helppoa ja sitä suorastaan valmistautuu torjuntaan. Mahtavaa, että on niin fiksu esimies, joka ymmärtää ja oli valmis tekemään heti muutoksia työvuorojen suhteen. 💛
VastaaPoistaIhanaa päivää Jonna 💛
Ei todellakaan ole ja vielä jos on ollut alle vuoden töissä, niin se on entistä vaikeampaan. Erihän sitä on vaatia itselleen asioista, jos olisi vaikka 5-10 vuotta ollut firmassa töissä. Toki tiesin, että työpaikka on aika joustava, mutta en silti uskonut, että tulisi sujumaan noin hyvin. :)
PoistaIhanaa sunnuntaita Tiia. <3
Työpaikkasi kuulostaa mukavalta ja se motivoi kun toiveita kuunnellaan :) Itsellä on tällä hetkellä 2 osa-aikatyötä. Tunteja saisi olla enemmänkin mutta täälläpäin ei oikein ole töitä tarjolla enkä ala enää ajamaan pitkää työmatkaa. Siinä ei ole mitään järkeä kun palkasta puolet menee polttoaineeseen ja väsytät vaan itsesi. Toivon että saisin vähän enemmän töitä täältä läheltä :) Muuten menee ihan hyvin :)
VastaaPoistaTodellakin motivoi, onhan se selvää, että vaikka olen koko ajan tykännyt työstä paljon, niin tuon jälkeen olen mennyt vieläkin paremmilla fiiliksillä töihin jos mahdollista. Toki se tuo myös tietynlaista ammattiylpeyttä siitä, että saa olla töissä firmassa, joka hoitaa asiat näin. Se kun ei ole ollenkaan itsestäänselvyys. Blogin kanssa saankin sitten itse rytmittää täysin tahtini jääville päiville, mikä on todella kiva.
PoistaTuo on kyllä pienemmässä paikassa harmi, että työtunteja on vähemmän tarjolla. Meillä on työntekijöissä osassa vaihtuvuuskin aika suurta varsinkin syksyaikaan, kun osa saattaa päästä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja sitten palkataan tilalle uusia. Iso firma, paljon tunteja tehtävänä, niin ylimääräisiä työpäiviä on jatkuvasti tarjolla.
Eikä todellakaan ole, kyllä siitä työstä pitää jäädä jotain rahaa käteenkin ja myös sitä kallista vapaa-aikaa. Tollaiset pitkät ajomatkat on todella kuluttavia pidemmän päälle.
Kiva kuulla, että muuten menee hyvin. :)
Onpa vuosi mennyt äkkiä, ja kiva kuulla, että olet päässyt noin mukavaan työpaikkaan, jossa ymmärretään ihmistä kokonaisuutena ja ollaan valmiita joustamaan. Vapaapäivien tarve on ihan luonnollinen juttu, enkä ainakaan itse pystyisi tekemään enää pitkiä putkia ilman vapaapäiviä. Joskus entisessä elämässä tuli tehtyä joskus kuukausitolkulla ilman vapaapäiviä, mikä oli ihan järjetöntä näin jälkeenpäin ajatellen. Enää en moiseen suostuisi.
VastaaPoistaIhanaa sunnuntaita ja uutta viikkoa<3
Niin on, tajusin asian yhtäkkiä ti, kun olin töissä, että vuosi on tullut täyteen. En tajua, miten aika voikin mennä niin nopeasti. Tai sitten se menee, kun on kivaa.
PoistaMeidän työssähän täysiaikaisilla on tosi pitkiäkin työputkia, en kyllä itse blogin päälle sellaisiin pystyisi mitenkään, mutta kivaa onkin, että meitä osa-aikaisiakin tarvitaan. Joten win-win -tilanne molemmille osapuolille. ^_^
Ihanaa viikkoa Sari. <3
Voi miten kiva kuulla, että viihdyt työssäsi ja että olet onnistunut saamaan työnantajan, joka osaa arvostaa työntekijöitään! Ja niin totta - ihminen tarvitsee ne vapaapäivänsä; itse en selviäisi ollenkaan ilman vapaita. Olen rajoittanut tietoisesti esim. blogijuttuja ihan sen takia, että tunnen itseni ja tiedän, että kun teen kokopäivätyötä joka arkipäivä, en jaksa, jos vielä illat ja viikonloput viiletän jossain kekkereissä.
VastaaPoistaIhanaa syksyn jatkoa sinulle, Jonna <3
Juuri näin, kyllä mä koen joka päivä töihin mennessä ylpeyttä omasta työpaikasta ja se on hyvä juttu, silloin tietää, että firmassa hoidetaan asiat hyvin.
PoistaBlogi vie todella paljon aikaa jo pelkkänä harrastuksena, mutta varsinkin, jos sitä tekee vielä niin kuin minä, että osa tuloistani tulee siitä.
Ihanaa syksyn jatkoa Lady. <3
Tosi hienoa että oot rohkeasti esittänyt toiveesi! Oma jaksaminen on niin tärkeää. Mä oon miettinyt samaa, lyhyempi työviikko tai osa-aikainen työ palvelisi parhaiten ja aikaa jäi myös tähän rakkaaseen harrastukseen sekä työpäivistä palautuisi paremmin.
VastaaPoistaSulla on selvästi mukava työpaikka ja ymmärtäväinen esimies!
Yllätin vähän itsenikin, mutta se saattoi olla hivenen helpompaa, koska mulla on mukava esimies. Oli myös aikoinaan mukana työhaastattelussa, jossa kerroin, minkä verran haluan kodin ulkopuolista työtä tehdä.
PoistaMä uskon, että meitä on nykyään paljon, joita juurikin osa-aikainen tai lyhyempi työviikko palvelisi, joko johtuen toisesta työstä tai vaikka sairauden rajoittaessa täysipäiväistä viikkoa.
Niin on! :)
Ihanaa, että on olemassa työpaikkoja, joissa pystytään ottamaan noin hyvin työntekijän tarpeet huomioon ja toteuttamaan ne<3 Se ei tosiaan ole mikään itsestäänselvyys kaikilla aloilla ja työpaikoissa! Omasta jaksamisesta on ehdottomasti pidettävä huolta ja puolensa pidettävä, kun on kyse omasta hyvinvoinnista. Mä olen itse esimerkiksi todella huono sanomaan ääneen, jos mua alkaa työpaikalla jokin asia painaa tai ärsyttää. Nytkin hiljattain esimies itse pyysi mut juttusilleen, kun oli huomannut mussa lisääntynyttä kireyttä ja totisuutta. Ihan hyvä, että teki niin, sillä mulla tosiaan oli sydämellä asioita, jotka mieltä painoi työpaikan suhteen. Itse kun olin taas ajatellut, että mun on vaan rivityöntekijänä ne kestettävä ja oltava hiljaa, vaikka eihän se tietenkään niin mene :)
VastaaPoistaKyllä, en ehkä suoraan sanottuna uskonut, että tällaisia vielä on, mutta olin väärissä.
PoistaSulla on todella tarkkaavainen esimies, kun on aistinut sinussa kireyden ja pyytänyt sitä kautta juttusille. Ehkä tuon vuoksi sinun on seuraavalla kerralla oma-aloitteisesti ottaa asia esille. :)
Pisteet sinulle siitä, että menit puhumaan jaksamisestä työnantajalle ja pisteet myös ymmärtäväiselle työnantajalle. Minä aloin olla aivan poikki omassa työssäni ja hainkin sitten ihan uutta hommaa hetkeksi. Pieni paussi vanhasta tutusta tekee hyvää minulle. Kiireinen syksy on siis ollut täälläkin.
VastaaPoistaIhanaa alkavaa viikkoa sinulle Jonna <3
Huomasin Outi, että olit puhki. Kyllähän blogissakin siitä aika avoimesti kirjoitit. Varmasti tekee uudet tuulet välissä hyvää, ihan mahtava, että pystyit tekemään asialle jotain, kun alkoi tuntumaan liian raskaalta.
PoistaMukavaa viikkoa Outi. <3
Ihanaa et siellä menee hyvin ja hommat järjestyi <3 Mulla on ollut todella pahoja käynnistymisvaikeuksia tähän syksyyn. Hirvittää et kohta häämöttää jo lukukauden loppu kun en ite ole päässyt vielä alkuunkaan :/
VastaaPoistaVoi ei Tiia. :( Muista, ettei sinun tarvitse olla täydellinen, varsinkin kun miettii miten kamalasti sulla on ollut jarruttavia asioita tässä matkan varrella, niin olet selvinnyt musta kaikesta ihan hämmentävästi. En voi nostaa kuin hattua, sillä minusta ei takuulla olisi tuossa tilanteessa sun suorituksiin. <3
PoistaHienoa, että sait vaikuttaa omaan työtahtiisi ja sinua kuunneltiin, eikä vaadittu mahdottomia:) Kyllä tässä kieltämättä tulee tehtyä liikaa sekä
VastaaPoistablogia ja töitä, jotta pitäisi kai hiljentää välillä tahtia.
Syksyyn kuuluu muuten hyvää, mutta kaaduin pyörällä viikko sitten liukkaalla ja sain aivotärähdyksen ja nyt on kaiketi kylkiluukin murtunut:) Ja ei, minulla ei ollut kypärää. No, mies otti pyöränavaimen pois ja mun pyöräilyt on nyt kuulemma tälle syksylle pyöräilty:D Ja joo, otan kypärän sit keväällä käyttöön, kun saan pyöräilyluvan;D
Sä teet kyllä tosi paljon molempia, nostan hattua kaikille ketkä pystyy. Itselleni vapaa-ajan balanssissa pitäminen on oman jaksamisen kannalta todella tärkeää, mutta onneksi on joustava työpaikka. :)
PoistaEikä, kamalaa. Itsehän en uskalla ajaa yhtään pyörällä, kun tulee ekat yöpakkaset. Nuorena ei tarvinnut tollaisia ajatella. :D Pikaista paranemista. <3
Tosi kiva lukea että oot löytänyt työn mitä saat tehdä juuri sen verran kuin haluat ja mistä tykkäät :) ! Rohkeus palkitaan aina ja onneksi uskalsit pitää puoliasi ja sanoit että nyt on vähän liikaa tunteja. Kiva ja mielenkiintoinen postaus!
VastaaPoistaKoen kyllä saaneeni tuossa mielessä pienen lottovoiton, kun vielä tämän lisäksi oikeasti pidän todella paljon työstäni, niin mikäs sen parempaa. :)
PoistaKiva kuulla, että postaus oli mielenkiintoinen.
Työpaikkasi kuulostaa lottovoitolta ja näin saadaan työntekijät sitoutettua myös aivan eri tavalla, kuten kerroit. Olen itsekin oppinut pitämään puoliani ja aina kannattaa ottaa asiat käsittelyyn heti eikä kärvistellä niiden kanssa - ihan mahtavaa, että sait heti asiat reilaan parhain päin.
VastaaPoistaMinulla on ollut raskas syksy monessa mielessä, toivotaan että vähitellen alkaisi helpottamaan.
Ja arvostan niin paljon ihmisiä jotka kirjoittavat blogia työn ohessa - siinä on kova työ!
Mukavaa syksyä sinulle! <3
Todellakin on pieni lottovoitto, en voinut edes ajatella, kun menen töihin, vaikka olin kuullut etukäteen työpaikasta pelkkää hyvää. Se osoittautuikin vieläkin paremmaksi. :)
PoistaEhkä ikä tekee sen, että pitää helpommin myös omia puoliaan, eikä enää alistu ihan mihin vain.
Samaa sinnekin. <3
Syksy on ollut hektinen, nyt vähän helpottaa ( kuten varmaan huomaat, kun ehdin muiden blogien äärelle, saati sitten omani :) ). Ja tuo on niin totta, kun työnantaja on joustava, on itsekin tarvittaessa joustava ja töihin on entisäkin kivempi mennä :) Ja se, kun töihin on kiva mennä kertoo jo muuten todella paljon! Olen niin iloinen sun puolestasi :)
VastaaPoistaMusta juurikin se, että tykkää mennä työpaikalle on iso juttu. Se kertoo kaiken. Entisessä kodin ulkopuolisessa työssä tykkäsin myös aluksi monta vuotta, mutta sitten alkoi ahdistaa. Silti jatkoin sitä ihan liian pitkään, olisi pitänyt tajuta lopettaa aiemmin. No kaikesta oppii, ja sitä ei tule tapahtumaan enää koskaan uudestaan.
Poista