5.3.2015

#TBT Back to Grand Case


Huomasin pari viikkoa takaperin ihanaisen Nooran blogista haasteen, johon päätin tarttua, koska idea kuulosti niin hauskalta. Olen muutamista blogeista näitä tässä viikon aikana bongannut ja minusta on ollut aivan ihanaa lukea tarinoita kuvien takaa. Ideana on avata tietokoneen kuvatiedostot. Valita kansioista järjestyksessään viides. Avata se. Valita kansion viides kuva ja kertoa tarina sen takana.
Minulle kävi niin, että viides kansio oli täynnä vanhalta koneeltani siirtämiäni todella vanhoja matkakuvia. Ylläoleva kuva on otettu 28.4.2006 eli melkein yhdeksän vuotta sitten! Kun huomasin, mikä kuva minulle sattui haaste-arvonnassa, minua alkoi hymyilyttämään, koska kuva on minulle todella tärkeä ja voisin kirjoittaa siitä, vaikka miniromaanin. Toiseksi pintaan nousi suuri haikeus, ikävöin tuota paikkaa. Kolmanneksi pieni suru, koska kuva on otettu juuri ennen kesää jolloin elämäni pyörähti päälaelleen ja kaikki muuttui. Tavallaan luen tämän kuvan entiseen elämääni, siihen elämään, kun olin vielä terve.
Kuva on otettu pienellä St. Martinin/St. Maartenin saarella Karibialla. Kyseessä on pieni kalastajakylä Grand Case ja siellä hotelli nimeltään Grand Case Beach Club. St. Martinin saaresta erikoisen tekee se, että se on jaettu kahtia Alankomaiden ja Ranskan kesken. Saaren eteläinen alankomaalainen osa on nimeltään Sint Maarten. Asukkaita tuolla puolen on lähes 40 000. Alankomaiden puoli on iloinen, mutta valitettavasti siellä sijaitsee myös amerikkalaisten risteilyalusten satama Philipsburg, joten sen kaduilla vallitsee hyvin kaupallinen meininki, eikä se olekaan suosikkiosani saaresta. Suosittelen sen sijaan menemään aivan eri maailmaan saaren pohjoispuolelle ranskalaiseen osaan Saint Martinille, jossa ihmisiä asuu 31 500. Pohjoisessa fiilis on eurooppalainen ja rauhallinen, höystettynä aidolla karibialaisella rennon ystävällisellä fiiliksellä. Pohjoisessa sijaitsee myös tämä Grand Casen kalastajakylä, joka tunnetaan Karibian alueen herkkusuiden pääkaupunkina.
Kävin paikassa ensimmäisen kerran vuonna 2005, muistan, kun arvoin matkatoimistossa todella kauan varaanko matkan Curacaolle vai St. Martinille, St. Martin voitti ja hyvä niin (kyllä, tuohon aikaan ihmiset varasivat vielä lomiaan matkatoimistoista, ei verkosta). Olen puhunut teille aikaisemminkin aika vahvasta intuitiostani. Kun astuin lentokoneesta ulos toukokuisena iltapäivänä vuonna 2005, minulle tuli olo, että olen ollut täällä ennenkin. Ihan kuin olisin tullut kotiin, jota en edes tiennyt olevan. Tuoksut, hälinä, lämpö, ihmiset... Minut valtasi käsittämätön hyvänolontunne, jota on oikeastaan aika vaikea kuvailla. En ole normaalisti yhtään hymyileväinen tyyppi vaan aika vakavahko persoona, mutta saarella ollessani kuljen aina huomaamattani koko ajan suupielet ylöspäin, rentous on niin tarttuvaa, että ei voi kuin mennä virran mukana. Grand Casesta puuttuu täysin yksi itseäni stressaava asia, kiire.
Grand Casesta saa ihan uskomatonta ruokaa, ihan sama mihin kylän kolmestakymmenestä! ravintolasta menet. Ranskalaiset huippukokit muuttavat St. Martinin lämpöön ja laittavat oman ravintolansa pystyyn. Ruoka on sitten sen mukaista. Ensimmäisenä iltana kannattaa kuitenkin ehdottomasti haukata jotain paikallista ja aitoa karibialaista. Siihen suosittelen Le Ti Coin Crèolea, jota pyörittää perhe ja aito karibialainen lämminhenkisyys on taattu. Omistaja Carl on aina valmis juttutuokioon ja kadulla päivien aikana ohi kulkiessasi Carl saattaa kutsua sinut pullolliselle kylmää olutta, talon piikkiin tietenkin. ;) Annokset ovat jättimäisiä ja jälkkäriksi kannattaa ottaa iso pala kookostorttua. Toinen vaihtoehto on Lolos, jossa kaikki paikalliset istuvat iltaisin edullista grilliruokaa odotellen. Le Pressoirissa fiilis on ylellisen ranskalainen ruokaa, palvelua ja hintoja myöden. Tämä on se ravintola johon mennään viimeisenä iltana, kun haluaa kokea jotain ikimuistoista. Varsinkin kala on paikassa erinomaista. Puhumattakaan paikan taivaallisesta suklaafondantista, mitä muistelen vielä vuosienkin jälkeen kaiholla.
Grand Case on tunnettu auringonlaskuistaan ja Grand Case Beach Clubin oma ravintola Sunset Café on se paikka, johon ihmiset tulevat sitä iltaisin ihastelemaan. Auringonlaskun aikaan on aina Happy Hour ja silloin kannattaa ottaa lasillinen Mimosaa ja jäädä nauttimaan upeasta näkymästä.
Kun olette saaneet St. Martinista tarpeeksenne ja kotiinlähtö häämöttää kulman takana. Kannattaa kirjautua hotellista ulos hieman aiemmin, heittää laukut lentokentälle ja sujahtaa lentokentän vieressä olevaan rantabaariin Sunset Bar & Grilliin, josta voit ihailla melkein kosketusetäisyydeltä laskeutuvia lentokoneita. Huikopalaksi suosittelen paikan hampurilaista, joka on parasta, mitä olen koskaan sillä saralla suuhuni pistänyt.
Taidanpa itse lähteä #tbt:n kunniaksi nojatuolimatkalle Karibialle. Tulkaahan perässä. Tunnelmiin pääseminen onnistuu helposti St. Martinin kotisivujen kautta. :D
EDIT. Tarttukaahan haasteeseen, jos siltä tuntuu.

3 kommenttia:

  1. Mousse / Kivipuuteri-kosmetiikkablogi
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 12:57 (3 kuukautta ago)
    Mulle tuli tästä mieleen se, että mihin lähtisin lomalle ensi kesänä. Moni euroopan iso kaupunki on tullut kierrettyä, mutta inhoan lentokoneessa istumista, joten liian kauaskaan ei huvittaisi lähteä.

    Vastaa

    Jonna H.
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 14:01 (3 kuukautta ago)
    Lentokoneessa istuminen ei ole herkkua, mutta koen sen niin, että monesti se kannattaa. :D

    Vastaa

    Mia / Beauty Highlights
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 13:06 (3 kuukautta ago)
    Tämä oli ihana postaus! <3 Ja ihana haaste! Mä voisin tarttua… Katsotaan ;)

    Vastaa

    Jonna H.
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 14:01 (3 kuukautta ago)
    Kiitos! Tartu ihmeessä! ;)

    Vastaa

    Tiia K
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 15:44 (3 kuukautta ago)
    Jonna sinä olet niin aito ja syvä. <3 Ymmärrän hyvin ja esim.jotkut kuvat omassa elämässäni aiheuttaa tuskaa. Onneksi tämä kuva ei sinulla vaan kenties liittyy aikaan, jolloin elämä ei ollut vielä kääntynyt päälaelle. Sillä paikka vaikuttaa aivan ihanalle. <3 Hauska haaste muutenkin.

    Vastaa

    Jonna H.
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 17:40 (3 kuukautta ago)
    Ihana Tiia! <3

    Ei todellakaan aiheuttanut tuskaan, päinvastoin, ihania muistoja. :)

    Vastaa

    Marika
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 16:22 (3 kuukautta ago)
    Karibialle ptää kyllä ehdottomasti joskus päästä! Puerto Rico on ollut jo pitkään ykköshaaveena, mutta toki kaikki ne pienemmätkin saaret olis ihana päästä katsastamaan.

    Vastaa

    Jonna H.
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 17:41 (3 kuukautta ago)
    Jos voittaisin lotossa, kiertäisin kaikki saaret. Olen käynyt vain neljällä ja ne kaikki on olleet tosi erilaisia, vaikka välimatkaa olisi ollut vain vähän. Se on jotenkin äärettömän mielenkiintoista.

    VastaaPoista
  2. Virpi
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 17:23 (3 kuukautta ago)
    Ihana matka ja muistelu! Karibia ja Tyynen valtameren saaret ovat olleet mielessä, kun ystäviä on kummallakin juuri matkaillut. En usko itse koskaan niin kauas pääseväni;)

    Vastaa

    Jonna H.
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 17:42 (3 kuukautta ago)
    Kiitso Virpi, oli hauska itsekin muistella ja vähän alkoi mieli takaisin… mutta se lompakko. ;) Lennot on ihan sairaan hintaisi tuohon suuntaan.

    Vastaa

    Fanni
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 19:39 (3 kuukautta ago)
    Oh, ihana juttu! Minulla on ihan hirveä matkakuume, eikä kohteella oikeastaan ole väliä. Jos olisi rahaa, nappaisin ensimmäisen lennon ja sanoisin sayonara.

    Tunnustus: klikkasin otsikkoa, kun luin että Back to Grasse. Innostuin suuresti, onhan Grasse mitä suloisin kaupunki ja tuoksufriikin mekka. Luin juttua, ja aloin pikkuhiljaa ihmetellä (myös kuvaa katsoessani) että mitäs, eihän tässä puhuta Grassesta sanaakaan. Tämän tytön ”aivot” taas liikkeellä. Voi sentään :D

    Mutta suosittelen kyllä Grassea lämpimästi, oli miten oli.

    Vastaa

    Jonna H.
    torstai 5. maaliskuu 2015 at 19:58 (3 kuukautta ago)
    Ihana Fanni! :D <3

    Grassehan olisi ihan mahtava paikka, lähtisin heti, jos joku tarjoaisi. :D Tutustuin muuten tolla Karibian reissulla myös yhteen ihanaan kosmetiikkabrändiin, joka tekee myös tuoksuja mm. maailman parhaan vaniljatuoksun, mutta siitä myöhemmin. ;)

    Vastaa

    Riitta
    perjantai 6. maaliskuu 2015 at 08:43 (3 kuukautta ago)
    Voi vitsit, ihana kuva ja makee taustatarina! Mä en ole koskaan ollut Karibialla, mutta elämäni to do -listalla se kuitenkin on. Tuonne kun pääsisi rentoutumaan ja kävelemään illalla kuumassa hiekassa, ai että..!

    Ihanaa viikonloppua!

    Vastaa

    Jonna H.
    perjantai 6. maaliskuu 2015 at 09:04 (3 kuukautta ago)
    St. Martinilaisissa on parasta niiden iloisuus, se on jotenkin hirmu tarttuvaa ja sitä on vaikea selittää, kun taas viereisellä St. Bartsin saarella on paljon vakavahenkisempää porukkaa ja luulin, että olisin ollut siellä enemmän kotonani, mutta ei, St. Martin vei voiton. :D to do -listat on hyviä. ;)

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Fani
    perjantai 6. maaliskuu 2015 at 08:56 (3 kuukautta ago)
    Oih! Ihana lukea tällaisia muistoja. <3 Me ollaan varattu toukokuulle matka Rodokselle, mutta saa nähdä joudutaanko nyt siirtämään sitä, kun kaikki meneekin päällekkäin. :)

    Vastaa

    Jonna H.
    perjantai 6. maaliskuu 2015 at 09:05 (3 kuukautta ago)
    Kiitos Fani. Rodos on ihana paikka, ainakin kahden käynnin perusteella. Mulla oli aluksi siitä hirveät ennakkoluulot, mutta yllättäen pidin niin paljon, että menin uudestaan. :D Toivottavasti pääsisitte reissuun. <3

    VastaaPoista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown