Elämän valintoja

Minun on pitänyt kirjoittaa tämä postaus jo kauan, mutta en ole saanut aiheeseen kuitenkaan mielestäni tarpeeksi syvällistä otetta ja kirjoittaminen on aina siirtynyt. Kunnes pari iltaa sitten Anonyymi kommentoi (kiitos) Kuka minä olen -postaukseeni sitä, miten hän ajattelee, miten voimakkaasti koen asioita. Tajusin, että niin asia tosiaan on. Olen jo ihan lapsesta ollut herkkä aistimaan asioita. Muistan, kuinka ihan pikkutyttönä hoksasin hyvinkin helposti aikuisten tunteet, vaikka niitä ei sanottu ääneen. Lisäksi visuaalinen puoli oli tärkeää, muistan järjestelleeni barbeja ja lelujani tiettyyn järjestykseen, joka miellytti omaa silmääni. En edes nuorena tyttönä jättänyt leluja lojumaan lattialle vaan järjestin ne siististi. Tämä voimakkaasti kokeminen ja aistiminen koskee minun tapauksessani myös niin kevyttä aihetta kuin kosmetiikkaa.

Siitä lähtien, kun aloin n. 10-vuotiaana ostamaan kosmetiikkaa, on käyttäytymismallini jälkeenpäinkin ajateltuna ollut hyvin selkeä. Olen aina rakastanut selkeitä, suoraviivaisia, hieman ylellisen näköisiä/tuntuisia pakkauksia. Tykkään myös väreistä, kunhan ne on hyvällä maulla toteutettu. Kun tartun itseäni miellyttävään pakkaukseen, se luo minulle tietynlaista rauhaa ja pientä hyvän olon tunnetta jo ennen käyttöä. Pakkauksen merkitys, koska se on ensimmäinen aistimukseni ennen kuin tartun tuotteeseen, on itselleni sisällön lisäksi niin suuri, että valitettavasti jätän omaan silmääni ruman näköiset pakkaukset kauppaan. Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, huomaan, että se jää käyttämättä, jos en pidä pakkauksesta. Koen, että omaan silmääni miellyttämätön pakkaus saa minut jotenkin levottomaksi, enkä saa tuotteen käytöstä sitä samaa fiilistä kuin pakkauksesta, jonka koen kauniiksi. Minulle kosmetiikan käyttö on aina pieni kokonaisvaltainen elämys.

Tästä löytyy myös isoin syy, miksi selektiivinen kosmetiikka on enemmän mieleeni, oli tämä valinta sitten tietoinen tai alitajuinen. Valitettavasti markettituotteisiin tehdään edelleen todella paljon pakkauksia, jossa on monet värien kirjot edustettuina. Niissä on tekstiä tekstinpäälle sinne tänne erilaisilla fonteilla. Ne saavat oloni sekavaksi ja tekevät ajatuksen tuotteen käytöstä epämiellyttäväksi. Onneksi viime vuosina myös edullinen kosmetiikka on herännyt siihen, että niiden ei tarvitse näyttää halvalta vaan esim. Isadoran, Lumenen ja Yves Rocherin tuotteista löytyy tosi tyylikkäästi pakattuja tapauksia, jotka miellyttävät myös minua. Lehdistöpäivillä kehuin erittäin vuolaasti Biozellin edustajalle, kuinka huikean hyvä heidän pakkausuudistuksensa oli ja pelkästään se asia sai minut useiden vuosien jälkeen kokeilemaan heidän tuotteitaan. Apteekki -ja hoitolakosmetiikasta pidän, koska siellä pakkaukset ovat usein selkeän simppeleitä, niissä ei häiritse minua mikään. Luonnonkosmetiikka taas on petrannut viime vuosina niin paljon pakkauksiaan, että useaa sarjaa ei erota selektiivisestä kosmetiikasta mikään, joten varmaankin ihan myös pakkausten takia luonnonkosmetiikka on noussut kaapissani suureenkin suosioon. 

En muista milloin olisin viimeksi käynyt marketin suihkusaippua osastolla, se häiritsee minua kirjavuudellaan, samoin hiustuotepuoli niitä Biozellin purkkeja lukuunottamatta on jonkinlainen kauhistus, enkä koe edes minkäänlaista houkutusta mennä sinne.

Pakkauksilla on ollut selkeästi jo sieltä lapsesta asti tosi suuri merkitys. Muistan, että nuorena säästin vähiä rahojani, ostin harvemmin ja silloin kun ostin, niin ostin sellaisen kosmetiikkatuotteen, joka miellytti minua niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Opiskeluaikoina muistan syöneeni usein kaksi viikkoa nuudeleita, että sain ostettua Chanelin ripsivärin Rimmelin sijaan. Ensimmäisillä kesätyörahoilla kävin ostamassa Diorin luomiväripaletin. Muistatte varmaan myös sen, kun säästin rahojani saadakseni Trèsorin, kun muut vielä suihkuttelivat Fiitä. Selektiivisten tuotteiden alelaarit ovat suosikkejani, niihin tieni käy säännöllisin väliajoin. Ruokakauppa ei vaan ole minulle kosmetiikan shoppauspaikka, vaikka joidenkin suosikkimerkkien hyllyt käyn aina välillä pikaisesti kurkkaamassa.

Tämän vuoksi blogissakin näkyy enemmän hieman arvokkaampaa kosmetiikkaa, koska koen sen eniten omakseni. Varsinkin kasvoille laitettavien tuotteiden kanssa olen todella tarkka. Haluan kirjoittaa täällä tuotteista, joista oikeasti pidän, enkä hampaat irvessä vääntää juttua jostain, joka saa minut pakenemaan jo pelkän pakkauksen vuoksi. 

Lukijoissani on varmasti paljon myös sellaisia, jotka ostavat edullisempaa kosmetiikkaa, joten aion haastaa itseni tämän asian suhteen tänä vuonna. Yritän etsiä niiden kauppojen hyllyjen välistä, joissa en ole koskaan oikein viihtynyt tarpeeksi hyviä, monipuolisia ja ulkoisesti itseäni miellyttäviä tuotteita. Kun tuotteita on löytynyt viikon ajaksi, pidän täällä markettikosmetiikan teemaviikon. 

Mitä teille merkitsee pakkaus kosmetiikkaa ostaessa?

Kuvituksena sekalaista kosmetiikkaa, joista pidän ulkoisesti. Osa itse ostamiani, osa blogin kautta saatuja.