Kirjahaaste

Näin Tassuja ja töppösiä blogissa ihanan kirjahaasteen ja paloin halusta päästä mukaan. Iksu heittikin pyynnöstäni haasteen minulle.

1. Kirja, joka on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?

Victor Klemperer, Haluan todistaa Päiväkirjat 1933-1945. Koskettava, järkyttävä, tosi. Siinä kolme asiaa, mitä tarvitaan kirjaan jota en ikinä unohda. Olen lukenut tiiliskiven kokoisen järkäleen jo kahdesti, harkitsen vakavasti aloittavani kolmannen. Olo on kirjan jälkeen raskas, koska se muistuttaa ihmisten julmuudesta. Silti meidän jokaisen on hyvä avata sille silmämme silloin tällöin.

2. Sanotko koskaan, että olet lukenut jonkun kirjan vaikka et olisikaan, koska k.o kirjan katsotaan kuuluvan nk. yleissivistykseen.

En. Jokainen luettu kirja arvokas, pääasia, että lukee. Tosin yläasteella jouduin tässä asiassa hiukan huijaamaan, en todellakaan jaksanut lukea läpi Seitsemää Veljestä, enkä Agatha Christien lukupakkoklassikkoa Eikä yksikään pelastunut. Jättivät minut kylmäksi, että en saanut luettua niitä loppuun. Olen yrittänyt lukea molempia teoksia uudestaan vanhemmalla iällä, mutta ne eivät ole minun juttuni niin kuin eivät monet muutkaan klassikot.

3. Oma(t) klassikkosi ja lyhyet perustelut?

Ai, mitkä klassikot? 

4. Oletko lukenut näytelmiä?

En.

5. Onko joku kirja tuottanut sinulle tuskaa ja jos on niin miten?

Donna Tarttin Pieni ystävä. Ai miksi? Olen aloittanut kyseisen kirjan varmasti 3-5 kertaa, mutta innostus lopahtaa jo ensimmäisten sivujen alettua. Kirja ei tempaa mukaansa. Harmittaa, koska Donna Tarttin ensimmäinen kirja Jumalat juhlivat öisin on yksi kaikkien aikojen suosikeistani. Ei Pieni ystävä voi olla näin huono, vai voiko?

6. Kirjahylly kotona kyllä vai ei?

Ehdottomasti hylly/hyllyt kotona. Rakastan kirjojen tuoksua. Lasiovelliset hyllyt helpottavat kummasti, eikä kirjoihin kerry pölyä kuten avonaisissa hyllyissä. Aika harva valitsee asuntonsa sillä perusteella paljonko sinne mahtuu kirjoja. Me valitsimme. Asunnonvälittäjällä oli aikoinaan ihmettelemistä, kun heiluin mieheni kanssa mittanauhat käsissä tulevan asunnon olohuoneessa ja laskimme, montako kirjahyllyä sinne mahtuu. Paljon muulla ei ollut väliä. 

7. Paperi vai e-kirja?

Paperi. Valitettavasti e-kirjoissa ei voi käännellä sivuja konkreettisesti, eikä niissä ole oikean kirjan tuoksua. Ne ovat olennainen osa elämystä itselleni.

8. Kannattaako lukeminen aina?

Tietysti. Ikinä ei kannata aliarvioida omaa lukemista. Ei kaikkien ihmisten tarvitse lukea niitä klassikoita, "hömppien" lukeminen on ihan yhtä arvokasta. 

9. Mitä sinulla on nyt luvussa tai seuraavan listalla?

Hans Falladan Yksin Berliinissä odottaa yöpöydällä.

10. Ensimmäisenä mieleesi tulevan runoilijan nimi?

Kyllä se on rakas aviomieheni Teemu Helle. Ei niin kuuluisa, mutta läheisin.

Bonuskysymys:

Mikä kirja on yllättänyt eniten?

Marko Hautalan Käärinliinat. Kirjan loputtua piti moneen kertaan miettiä, että mitenkäs tämä nyt oikein menikään. Todella yllättävä loppu. Suosittelen!

Haasteen voi ottaa vastaan kuka tahansa kirjoista kiinnostunut.