24.3.2013

Pehmopornoa?


Miehelläni on aivan uskomaton taito tehdä divareista ja kirppareilta kirjalöytöjä. Olin aikoinaan vinkannut hänelle, että haluaisin lukea jossain vaiheessa paljon kohutun Fifty Shades Trilogyn. Jonkin aikaa sitten mieheni löysi koko kirjasarjan todella halvalla hinnalla ja täysin uudenveroisina kappaleina paikalliselta kirpparilta.

Kirjojen tarinahan alkaa siitä, kun parikymppinen kokematon opiskelijatyttö Anastasia kohtaa hieman vanhemman ja erittäin viehättävän piinkovan liikemiehen, jolla on kasa henkilökohtaisia ongelmia. Christianilla (liikemies) on kotonaan leikkihuone, joka on oikeastaan sadomasokistinen kidutuskammio. Christian haluaa tehdä Anastasian kanssa palvelijasopimuksen. Sopimuksessa määritellään tarkasti miten palvelijan (Anastasia) pitää käyttäytyä, ei vaan leikkihuoneessa vaan jopa sen ulkopuolisessa elämässä. Christian vaatii tiettyä ruokavaliota, personal traineria ja päättää palvelijansa vaatetuksesta.

Jotkut saattavat varmasti pitää nuorta Anastasiaa stereotyyppisen heikkona henkilöhahmona, mutta minusta hän on kaikkea muuta. Hän ei alkuunkaan suostu kaikkiin Christianin vaatimiin sopimuskohtiin, vaan neuvottelee itselleen paremman sopimuksen. Tilanteessa kuin tilanteessa hän haastaa itsekkään ja hieman sekaisin päästään olevan herra Christian Greyn.

Kirjojen sivut täyttyvät 95 % seksistä ja tapahtumia kuvaillaan hyvinkin tarkasti. Samat sanat toistuvat samalla sivulla useaan otteeseen, voihkinta, huulen pureminen, silmien pyörittely... Vasta kolmannessa kirjassa aletaan raapaisemaan pintaa syvemmältä ja sivut eivät enää täyty pelkästään seksistä. Tämä kolmas osa onkin näistä kaikista luettavin. Jotkut varmasti lukevat näitä puna poskilla. Minua lähinnä huvitti. Kirjaahan on ostettu paljon sähkökirjana, joten ehkä iso osa lukijakuntaa ovat melkoisen kainoa porukkaa. Heistä nämä teokset ovatkin varmaan mullistavia ja tavallaanhan se onkin totta.


Varmasti koskaan ennen seksistisestä hötöstä ei ole tullut näin suurta myyntimenestystä. Sitähän tämä on, höttöä. En muista, koska olisin viimeksi lukenut kolme näin paksua kirjaa yhtä nopeasti. Ei siinä kovasti aivotyötä tarvita, kun nämä on kahlattu läpi. 

Uskon, että osa lukijoista on niitä, joita tämänkaltainen kirjallisuus oikeasti kiinnostaa. Osa on taas minunlaisia lukijoita, joiden on luettava kirjat sen vuoksi, että niistä on noussut niin iso kohu. Vasta oman lukukokemuksen jälkeen voi luoda kirjoista mielipiteen. Minusta Fifty Shades on ilmiö, joka on vierinyt hekumallisena lumipallona eteenpäin.

Vaikka en kirjoista itse tykännyt, niin sitä en ymmärrä, että monissa arvosteluissa on tyrmätty myös ihmiset, jotka näitä lukevat. Miksi? Eikös se ole hyvä, että ihminen lukee kirjoja, olivatpa ne sitten mitä tahansa? Ei kaikista ole lukemaan Hemingwayta, Pamukia, Dickensia...

Lopuksi vastaus otsikon kysymykseen. Kyllä, nämä ovat pehmopornoa tai vaniljaseksiä, kuten herra Grey asian kuvailisi.

3 kommenttia:

  1. Itsekin lukaisin kaikki kolme kirjaa ja aika nopealla tahdilla myös :) En usko että lukisin niitä uudelleen kuten yleensä käy tosi hyvien kirjojen kohdalla, mutta mielenkiinnosta luin ne ja tiedänpähän mistä maailmalla kohistaan :)

    VastaaPoista
  2. Samaa ajattelin, tuskinpa tulen lukemaan näitä uudestaan. Esim. Patricia Cornwellin Kay Scarpetat olen kolunnut alusta loppuun jo kolme kertaa, ehkä kohta alkaisi olemaan neljännen kierroksen aika? :)

    VastaaPoista
  3. Haa, kiitos kirjavinkistä! ;) en ole vuosiin lukenut Patrician kirjoja, nyt voisin taas siiryä niihin.

    VastaaPoista

The kindest word in all the world is the unkind word, unsaid. ~Author Unknown